Päivitetty 15.2.2024
Vuosikertomuksessa 2023 on saatavilla yksityiskohtaisempaa tietoa rahoitusriskeistä.
Yleistä
Konsernin keskitetyllä rahoitustoiminnolla on kaksi päätehtävää: hankkia riittävästi rahoitusta konsernin tarpeisiin kilpailukykyisellä hinnalla, ja tunnistaa ja arvioida konsernin rahoitusriskit sekä tehdä konserniyhtiöiden tarvitsemat suojaukset.
Tarkoituksena on suojautua rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta heilahteluilta sekä minimoida valuutta-, korko-, likviditeetti- ja luottoriskien vaikutus konsernin rahavaroihin, tulokseen ja omaan pääomaan. Wärtsilän riskienhallintapolitiikka on hyväksytty yhtiön hallituksessa. Rahoitusriskien suojausinstrumentteina käytetään vain sellaisia instrumentteja, joiden markkina-arvoa ja riskiprofiilia voidaan luotettavasti seurata.
Valuuttariski
Valuuttapositioita seurataan liiketoimintojen tasolla. Suojaukset tehdään tytäryhtiötasolla konsernin keskitettyä rahoitustoimintaa vasten, jonka jälkeen suojaukset netotetaan ja katetaan ulkoisesti konsernin rahoitustoimintojen puolesta. Kaikki merkittävät kiinteähintaiset osto- ja myyntisopimukset suojataan. Suojaukset kattavat arvioidut tulevat rahavirrat sekä avoinna olevat myyntisaamiset ja ostovelat sopimuksiin liittyen. Tulevat kaupalliset valuuttayli- ja alijäämät arvioidaan liiketoiminnoittain ja suojausten tasosta päättää johtokunta. IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa sovelletaan valtaosaan edellä mainittujen erien suojauksista. Suojaukset kattavat aikajakson, joka mahdollistaa myyntihintojen ja ostojen kustannusten sopeuttamisen uudella valuuttakurssitasolla. Suojausten pituudet vaihtelevat konserniyhtiöillä kuukaudesta kahteen vuoteen. Konserni suojaa myös taseessa olevat valuuttamääräiset erät kuten rahavarat, lainat/talletukset ja muut valuuttamääräiset saatavat ja velat.
Koska kenttähuoltotyöt laskutetaan paikallisessa valuutassa, konsernin liikevaihtoon kohdistuu valuuttakurssimuutoksista johtuvaa volatiliteettia. Vaikutus kannattavuuteen on kuitenkin rajallinen, koska myös kustannukset ovat samassa valuutassa. Varaosamyynti perustuu euromääräisiin hinnastoihin, ja niihin liittyvät ostot euroalueen ulkopuolisissa valuutoissa suojataan, joten valuuttakurssimuutokset vaikuttavat varaosamyyntiin vain vähäisesti. Koska projektien/laitteiden myynnit/ostot ja pitkäaikaisten sopimusten arvioidut valuuttariskit suojataan, konserni ei odota merkittäviä voittoja/tappioita valuuttakurssimuutoksista vuonna 2024 toiminnassaan lukuun ottamatta sisäistä rahoitusta.
Koska Wärtsilällä on tytäryhtiöitä ja yhteisyrityksiä euroalueen ulkopuolella, ovat konsernin oma pääoma, liikearvo ja kauppahinnan kohdistukset alttiina valuuttakurssien vaihteluille. Vuoden 2023 lopussa Wärtsilän euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden ja yhteisyritysten nettovarallisuuden arvo oli 989 miljoonaa euroa (998). Lisäksi ulkomaanrahan määräistä, yrityshankinnoissa syntynyttä liikearvoa ja kauppahinnan kohdistuksia oli 785 miljoonaa euroa (845). Vuonna 2023 muuhun laajaan tulokseen kirjatut muuntoerot syntyivät pääosin Englannin punnan (GBP) kurssimuutoksista.
Vuonna 2023 57% (44) myynnistä ja 52% (50) operatiivisista kuluista oli euromääräisiä, ja 28% (40) myynnistä ja 24% (24) operatiivisista kuluista oli Yhdysvaltain dollareita. Loppu jakautui usean valuutan kesken. Konsernin tulokseen ja kilpailukykyyn vaikuttavat välillisesti myös pääkilpailijoiden kotivaluutat: USD, GBP, JPY sekä KRW.
Koska Wärtsilän toiminta on globaalia, siihen liittyy usein valuuttariskejä. Suurimmat avoimet operatiiviset valuuttapositiot (pois lukien rahoitus) per 31.12.2023 on listattu alle.
Wärtsilä ei suojaa muuntoriskiä.
Korkoriski
Wärtsilän korkoriski muodostuu pääasiallisesti nettomääräisen lainasalkun arvon muutoksista (hintariski) sekä korkojen vaihtelusta (vaihtuvakorkoisten lainojen koronmuutokset). Korkoriskejä seurataan mittaamalla jatkuvasti rahoitusinstrumenttien markkina-arvoja sekä tekemällä herkkyysanalyysia.
Korollinen velka oli vuoden 2023 lopussa 590 miljoonaa euroa (683). Keskikorko oli 3,0% (1,4) ja keskimääräinen korkosidonnaisuusaika 7 kuukautta (12).
Wärtsilä hajauttaa korkoriskejään ottamalla sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoista velkaa. Kiinteäkorkoisen velan suhde koko velkasalkkuun saa vaihdella 30 ja 70 prosentin välillä. Wärtsilä suojaa lainaportfolionsa johdannaisilla, kuten koronvaihtosopimuksilla, futuureilla sekä optioilla.
Vuoden 2023 lopussa yhden prosenttiyksikön suuruinen yhdensuuntainen lasku/nousu korkokäyrässä olisi aiheuttanut 5 miljoonan euron (10) lisäyksen/vähennyksen nettovelkasalkun arvoon (sisältäen johdannaiset). Yhden prosenttiyksikön suuruinen korkotason muutos aiheuttaisi 4 miljoonan euron (3) muutoksen velkasalkun seuraavan vuoden korkokuluihin (sisältäen johdannaiset). Molemmissa analyyseissä on käytetty 31.12.2023 mukaista velkasalkkua.
Koska konsernin pääasiallinen rahoitusvaluutta on euro, IBOR-uudistuksella ei ole merkittävää vaikutusta konsernin rahoitusjärjestelyihin. Uudistuksen seurauksena pitkäaikaisten JPY-lainojen ja niihin liittyvien koron- ja valuutanvaihtosopimusten viitekorkoja muutettiin sekä konsernin cash pool -pankkitilien viitekorkoja muutettiin, jos korko muutoin olisi lopetettu
Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski
Wärtsilä varmistaa aina riittävän likviditeetin tehokkaalla kassanhallinnalla sekä riittävillä vahvistetuilla ja vahvistamattomilla luottolimiiteillä. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan tasapainoisella ja riittävän pitkäkestoista lainaa sisältävällä portfoliolla.
Tämänhetkiset rahoitusohjelmat sisältävät:
Pitkäaikaisten lainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on 37 kuukautta (28) ja vahvistettujen luottolimiittien keskimääräinen takaisinmaksuaika on 31 kuukautta (24). Lisätietoa liitetiedossa 5.6. Rahoitusvelkojen maturiteettianalyysi.
Konsernin rahavarat olivat vuoden lopussa 819 miljoonaa euroa (461). Lisäksi konsernilla oli käyttämättömiä vahvistettuja luottolimiittisopimuksia 644 miljoonaa euroa (650) sekä vuonna 2022 rahavaroja 3 miljoonaa euroa myytävänä oleviin omaisuueriin liittyen. 31.12.2023 ja 31.12.2022 yritystodistuksia ei ollut käytössä.
Vahvistetut luottolimiittisopimukset ja emoyhtiön pitkäaikaiset lainat sisältävät rahoituskovenantin (omavaraisuusaste). Omavaraisuusasteen odotetaan pysyvän selvästi rahoituskovenantin yläpuolella ennustettavissa olevalla ajanjaksolla.
Luottoriski
Kaupalliseen toimintaan liittyvien luottoriskien hallinta on osa liiketoimintojen ja konserniyhtiöiden toimintaa. Suuriin kauppoihin ja projektirahoitukseen liittyvät luottoriskit pyritään rajoittamaan siirtämällä riskejä pankeille, vakuutusyhtiöille ja vientitakuulaitoksille.
Likvidien varojen sijoittamiseen ja rahoitusinstrumenttien kaupankäyntiin liittyviä luottoriskejä minimoidaan asettamalla luottorajat vastapuolille sekä tekemällä sopimuksia vain johtavien koti- ja ulkomaisten pankkien ja rahoituslaitosten kanssa. Koska vain korkean luottoluokituksen (A- vähimmäisluottoluokkavaatimus) omaavia vastapuolia hyödynnetään johdannaisinstrumenttien käytössä ja tapahtumiin sovelletaan ISDA-yleissopimusta, luottotappioita ei oleteta syntyvän näistä instrumenteista.
Konserniyhtiöt sijoittavat rahavaransa konsernin rahoitustoiminnon tileille, mikäli paikallinen lainsäädäntö ja keskuspankin säännöt sallivat sen. Konsernin varat sijoitetaan instrumentteihin, joilla on riittävä likviditeetti (lyhytaikaiset pankkitalletukset tai suomalaiset yritystodistukset) ja luottoluokitus (vähintään yksi A tai konsernin talous- ja rahoitusjohtajan erikseen hyväksymä sijoitus). Konsernin keskitetty rahoitustoiminto seuraa jatkuvasti kyseisiä sijoituksia eikä näistä odoteta luottotappioita.
Jaksotettuun hankintamenoon tehtyihin sijoituksiin liittyvät odotetut luottotappiot arvioidaan ennakoivasti neljännesvuosittain perustuen sijoitusten eräpäivään ja vastapuoliriskiin. 31.12.2023 odotettu luottotappio ei ollut merkittävä.
Osakehintariski
Wärtsilällä on osakesijoituksia 12 miljoonaa euroa (12) voimalaitosyhtiöihin, jotka sijaitsevat pääosin
kehittyvissä maissa. Kyseisten yhtiöiden tuloskehitys on ollut hyvä ja vastannut odotuksia.
Pääomarakenteen hallinta
Wärtsilän päämääränä on varmistaa vahva pääomapohja ylläpitääkseen sijoittajien ja luotonantajien luottamuksen sekä kehittääkseen toimintaansa. Pääomaksi määritellään oma pääoma mukaan lukien määräysvallattomien omistajien osuus ja netotettu korollinen lainapääoma. Wärtsilän tavoitteena on säilyttää nettovelkaantumisaste alle 0,50. Konsernin osinkopolitiikan mukaan tavoitteena on jakaa vähintään 50% osakekohtaisesta tuloksesta osinkona yli suhdannesyklin.