Taloudellinen katsaus
Wärtsilä Oyj Abp:n vuositilinpäätös 2024
ESEF
-
formaatissa
Taloudellinen katsaus
HA
TUKSEN TOIMINTAKERTOMUS
LIIKETOIMINTAMALLI
Wärtsilä toimittaa merenkulku- ja energiamarkkinoille innovatiivisia
teknologioita ja elinkaariratkaisuja. Energiateollisuudessa Wärtsilä
tarjoaa voimajärjestelmien optimointiin muun muassa
tulevaisuuden polttoaineilla toimivia säätövoimaratkaisuja,
hybridiratkaisuja sekä energian hallinta- ja varastointijärjestelmiä
lähinnä laitteistotoimituksina. Merenkulkualan tarjonta käsittää
voimantuotanto- ja propulsiojärjestelmät, laivaliikenteen
optimointiratkaisut, pakokaasujen käsittelysovellukset ja
akselistoratkaisut. Wärtsilä kykenee yhdistämään merenkulkualan
tuotteensa suuremmiksi integroiduiksi järjestelmiksi ja ratkaisuiksi.
Wärtsilän palveluvalikoima kattaa kaiken varaosista ja huollosta
suorituskykyperusteisiin sopimuksiin, jotka varmistavat laitosten
maksimaalisen elinkaaren sekä paremman hyötysuhteen ja
suorituskyvyn. Yhtiö pyrkii maksimoimaan asiakkaidensa
ympäristösuorituskyvyn ja taloudellisen tuloksen keskittymällä
kestävän kehityksen mukaisiin innovaatioihin teknologioissa ja
palveluissa.
Wärtsilän
yli 230 toimipistettä 77 maassa
käsittävä myynti- ja
palveluverkosto tarjoaa paikallisen tuen koko maailmanlaajuiselle
asiakaskunnalle. Wärtsilä toimii ensisijaisesti tytäryhtiöiden ja
strategisten yhteisyritysten kautta. Yhtiön tuotantomalli perustuu
kokoonpanoon, joten pitkäjänteiset suhteet maailmanlaajuiseen
toimittajaverkostoon ovat erittäin tärkeitä. Wärtsilällä on noin 5 500
suoraa maailmanlaajuista materiaalitoimittajaa. Wärtsilän
henkilöstöön kuuluu noin
18 300
työntekijää, jotka edustavat
128
kansallisuutta. Rekrytoimalla ja pitämällä yhtiössä parhaat
mahdolliset osaajat Wärtsilällä on edellytykset olla ensisijainen
yhteistyökumppani asiakkaille sekä kiinnostava työnantaja
nykyisille ja uusille työntekijöille. Wärtsilä on sitoutunut
harjoittamaan liiketoimintaansa vastuullisesti ja odottaa
toimittajiensa ja liikekumppaneidensa noudattavan yhtä korkeita
juridisia ja eettisiä normeja ja toimintatapoja.
STRATEGIA
Strategian toteutus vuonna 2024
Strategiamme, The Wärtsilä Way, pysyi ennallaan. Kykymme luoda
lisäarvoa perustuu kahteen strategiseen teemaan: muutos ja
suorituskyky. Muutos viittaa hiilineutraaliussiirtymästä syntyvien
houkuttelevien kasvumahdollisuuksien hyödyntämiseen
sähköntuotannossa, säätövoimassa ja vihreässä merenkulussa
sekä niihin liittyvissä palveluissa. Suorituskyvyn ytimessä on selkeä
suunta toiminnan ja kannattavuuden parantamiseksi ja yhtiön
sitoutuminen sekä taloudellisiin että kestävän kehityksen
tavoitteisiin. Wärtsilän päämääränä on kehittää kestävää
yhteiskuntaa teknologia- ja palveluinnovaatioiden avulla, mikä on
vahvasti kytköksissä muutos- ja suorituskykyteemoihin. Yhtiön viisi
strategista painopistealuetta keskittyvät asiakasarvoon,
suorituskykyisiin tiimeihin, hiilineutraaliuteen, palveluiden kasvuun
ja jatkuvaan parantamiseen.
Tavoitteet
Kehitys vuonna 2024
Kehitys vuonna 2023
Liikevaihdon orgaaninen kasvu 5%
9%
7%
Suhteellinen liiketulos 12%
11,1
6,7
Nettovelkaantumisaste alle 0,50
-0,31
0,02
Osingonmaksu vähintään 50% osakekohtaisesta tuloksesta yli suhdannesyklin
51,6%
73,2%
*Hallituksen ehdotus
Wärtsilä etenee kohti tavoitettaan olla vakaampi, keskittyneempi ja
kannattavampi yhtiö. Wärtsilä yksinkertaisti organisaatio- ja
raportointirakennettaan 1.1.2024 alkaen. Yhtiöllä on nyt kaksi
raportointisegmenttiä: Wärtsilä Marine ja Wärtsilä Energy. Wärtsilä
Portfolio Business raportoidaan edelleen muina liiketoiminta-
aktiviteetteina. Toisena virstanpylväänä kohti toiminnan
keskittämistä Wärtsilä ilmoitti joulukuussa, että se on sopinut
myyvänsä Automation, Navigation and Control Systems
-liiketoiminnan (ANCS), joka on raportoitu osana Portfolio Business
-liiketoimintaa. Kaupan odotetaan toteutuvan vuoden 2025 toisen
neljänneksen aikana tarvittavat hyväksynnät huomioiden. Vuoden
2023 lopussa Wärtsilä ilmoitti energian varastointiliiketoiminnan
strategisesta arvioinnista, jonka tavoitteena on kiihdyttää
liiketoiminnan kannattavaa kasvua asiakkaita, työntekijöitä ja
Wärtsilän omistaja-arvoa parhaiten hyödyttävällä tavalla. Arviointi
on yhä käynnissä.
Wärtsilä on sitoutunut pitämään T&K-investointinsa noin 4
prosentissa liikevaihdosta. Wärtsilällä on käynnissä kattava
kestävien teollisuuden polttoaineteknologioiden kehitysohjelma,
jonka tuloksena nelitahtimoottorissa voidaan jo nyt käyttää
nesteytettyä maakaasua (LNG), nestekaasua (LPG), metanolia ja
ammoniakkia. Yhtiö lanseerasi vuonna 2024
merenkulkumarkkinoille erittäin vähäpäästöisen version jo
ennestään tehokkaasta Wärtsilä 25DF -moottorista. Kyseessä on
Wärtsilä 31D:n jälkeen toinen Wärtsilän monipolttoainemoottori,
joka on saatavilla NextDF-teknologialla. Vuonna 2023 Wärtsilä
lanseerasi merenkulkumarkkinoiden ensimmäisen kaupallisesti
saatavilla olevan ammoniakilla toimivan nelitahtimoottoriratkaisun.
Yhtiö muuntaa norjalaisen Eidesvik-varustamon offshore-
huoltoaluksen toimimaan ammoniakilla. Siitä tulee maailman
ensimmäinen ammoniakkipolttoainetta käyttävä liikenteessä oleva
alus. Osoituksena Wärtsilän laajasta ratkaisuvalikoimasta
hiilineutraaliussiirtymän tueksi yhtiö toimittaa kahteen Scandlines-
varustamon lauttaan sähköjärjestelmät, joilla lautat muutetaan
ladattaviksi hybridialuksiksi. Tämä tukee Scandlinesin visiota
saavuttaa nollapäästöisyys kaikessa toiminnassaan vuoteen 2040
mennessä.
LLI
Taloudellinen katsaus
Vaikka hiilineutraaliustavoitteeseen liittyy vielä paljon työtä,
Wärtsilä tarjoaa jo nyt hiilineutraaliutta tukevia ratkaisuja ja
teknologioita, jotka mahdollistavat kokonaan uusiutuviin
energianlähteisiin perustuvat energiajärjestelmät ja
polttoainejoustavuuden. Wärtsilän moottorivoimalaitoksia voidaan
jo nyt käyttää pelkästään synteettisellä ja hiilineutraalilla metaanilla
ja metanolilla sekä vety-/maakaasuseoksilla 25 prosentin
vetypitoisuuteen asti. Vuonna 2024 lanseerasimme ensimmäisenä
maailmassa suuren mittakaavan vetyvalmiin, 100-prosenttisesti
vedyllä toimivan moottorivoimalaitoksen.
Palveluiden arvoportailla nousemisella on tärkeä rooli Wärtsilän
strategiassa, ja yhtiöllä on merkittäviä kasvumahdollisuuksia
kaikilla palveluiden arvoportailla. Wärtsilä allekirjoitti vuoden aikana
Royal Caribbean Groupin kanssa viisivuotisen suorituskykyyn
perustuvan elinkaarisopimuksen, joka kattaa 37 varustamon
risteilyalusta. Wärtsilä myös uusi käyttö- ja
huoltopalvelusopimuksensa QIT Madagascar Minerals S.A:n
kanssa ja laajensi sitä hiilipäästöjen vähentämissopimuksella.
Sidosryhmäyhteistyö on Wärtsilälle erittäin tärkeää, kun se kehittää
teknologioita markkinoiden muuttuviin vaatimuksiin. Wärtsilä johtaa
viisivuotista Wide & Intelligent Sustainable Energy (WISE)
-yhteistyöprojektia, jossa on mukana yli 200 suomalaista yritystä,
teollisuuden organisaatiota, tutkimuslaitosta ja yliopistoa. Data-
analytiikan ja tekoälyn avulla projektikumppanit kehittävät
autonomista ja päästötöntä sähköverkkoa tukemaan
energiamurrosta. Yhteistyö vahvistaa Suomen energiasektoria ja
kehittää sitä maailman johtavaksi
energiainnovaatioekosysteemiksi. Wärtsilä on sitoutunut myös
tukemaan meriteollisuutta tarjoamalla edistyksellisiä teknologioita
ja koulutusratkaisuja.
Wärtsilä on asettanut kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Yhtiön
tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä sen oma toiminta on
hiilineutraalia ja tuotetarjooma on valmis hiilettömiä polttoaineita
varten. Vuonna 2024 Wärtsilän painopisteinä olivat alhaisen ja
kohtalaisen kustannustason toimenpiteet, kuten vihreän sähkön
ostot, vähäpäästöisten ajoneuvojen käyttöönotto ja moottoreiden
T&K- ja tehdaskoeajoihin tarvittavan käyntiajan lyhentäminen.
Merenkulku- ja energiasektoreilla käytettävien moottoreiden
polttoainejoustavuus on tärkeä muutoksen mahdollistaja, ja
Wärtsilän tuotteet ja ratkaisut vastaavat tiukimpiin
ympäristövaatimuksiin.
Henkilöstön työturvallisuus ja -terveys on Wärtsilän tärkeimpiä
painopisteitä. Pysyvänä tavoitteena on poissaoloon johtavien
työtapaturmien nollataso. Vuonna 2024 konsernin
kokonaistapaturmataajuus (TRIF) oli 2,20 (2,62). Yksi Wärtsilän
työturvallisuuskulttuuria ennakoivasti rakentavista toimenpiteistä on
johdon turvallisuuskierrokset, joita tehtiin vuonna 2024 27%
enemmän kuin vuonna 2023. Vuonna 2024 turvallisuuspäivä
järjestettiin kymmenettä kertaa, nyt teemalla Mind your head eli
”Suojaa päätäsi”. Huomion kohteena oli sekä pään fyysinen
turvallisuus että mielenterveys ja hyvinvointi.
Taloudelliset tavoitteet ja toteuma vuonna 2024
Wärtsilä julkisti taloudelliset tavoitteensa vuonna 2021 ja vahvisti
ne uudelleen vuonna 2023. Tavoitteisiin kuuluu 5 prosentin
orgaaninen kasvu vuositasolla ja 12 prosentin suhteellinen
liiketulos. Lisäksi tavoitteena on pitää nettovelkaantumisaste alle
0,50:ssä ja jakaa osinkona vähintään 50% osakekohtaisesta
tuloksesta yli suhdannesyklin.
Orgaanisen kasvun tavoite saavutettiin vuonna 2024, ja liikevaihto
kasvoi orgaanisesti 9%. Wärtsilän liiketulos oli 716 miljoonaa euroa
eli 11,1% liikevaihdosta. Nettovelkaantumisaste oli -0,31. Hallitus
ehdotti osingoksi 0,44 euroa osakkeelta.
VUOSI 2024
Liiketoimintaympäristö
Yleinen makrotaloudellinen ympäristö
Vuonna 2024 maailmantalouden kasvu pysyi laskevien inflaatio- ja
korkotasojen tukemana vakaana edellisvuoteen verrattuna.
Maailmankauppa kasvoi Kiinan ja muiden Aasian maiden viennin
kasvun sekä etenkin Yhdysvaltain vahvan kysynnän ansiosta.
OECD:n mukaan globaalin talouden näkymät ovat edelleen
positiiviset, mutta epävarmuus on kasvanut. Näkymiin liittyy riskejä
johtuen kasvaneista geopoliittisista jännitteistä, Yhdysvaltojen
kauppapolitiikan epävarmuuksista sekä kehittyvien
kansantalouksien kasvavasta velkataakasta.
Merenkulkumarkkina
Maailmankaupan volyymikasvu yhdistettynä kauppavirroissa
tapahtuneisiin muutoksiin lisäsi merkittävästi aluskapasiteetin
kysyntää vuonna 2024. Venäjän vastaiset pakotteet sekä Ukrainan
ja Lähi-idän sota, hyökkäykset aluksia kohtaan Punaisellamerellä ja
Panaman kanavan käytettävyysrajoitukset aiheuttivat muutoksia
kauppareitteihin. Keskimääräisten kuljetusmatkojen pidentyminen
nosti kuljetuskustannuksia ja aiheutti viivästyksiä globaaleihin
toimitusketjuihin.
Investoinnit uusiin aluksiin olivat selvästi vuotta 2023 korkeammalla
tasolla johtuen aluskapasiteetin kysynnän kasvusta, paineesta
kehittää toimintaa kohti hiilineutraaliutta, varustamoiden
jatkuneesta hyvästä tuloskunnosta, lautta-, offshore-, säiliöalus- ja
irtolastialussegmenttien pienestä tilauskannasta sekä yhä
jatkuneesta aluskannan uusimisesta. Tammi –joulukuussa tilattiin
yhteensä 2 765 uutta laivaa, kun vastaava luku vuonna 2023 oli
1 977 tilausta. Vaikka etenkin Kiina mutta myös Etelä-Korea ovat
tehneet toimenpiteitä telakkakapasiteetin ja alustuotannon
lisäämiseksi, telakkakapasiteetin käyttöasteet ovat korkeita ja
telakoiden tilauskirjat ovat pitkiä. Tämä kertoo telakoiden yhä
jatkuvasta kapasiteettipulasta. Clarksons Researchin mukaan
maailman telakkakapasiteetti saavutti pohjalukeman vuonna 2020
ja oli noin 60% vuoden 2011 huippulukemista. Telakkakapasiteetti
on tällä hetkellä huippuun nähden noin 70%:n tasossa ja voi
kasvaa 80–85%:iin vuoteen 2030 mennessä lähinnä Kiinan
telakoiden käyttöön palauttamisten ja laajennusten myötä.
Merenkulun hiilineutraaliuteen tähtäävä sääntely on saanut
varustamot kasvattamaan investointejaan aluksiin, jotka pystyvät
käyttämään vaihtoehtoisia polttoaineita tai voidaan myöhemmin
muuttaa vaihtoehtoisille polttoaineille sopiviksi tai joissa käytetään
energiaa säästäviä teknologioita. Vuonna 2024 tilattiin 653 uutta
vaihtoehtoisten polttoaineiden käyttöön kykenevää alusta, mikä on
24% (23) kaikista alustilauksista ja 49% (43) aluskapasiteetista.
Risteilysegmentin markkinatunnelma pysyi erittäin myönteisenä
johtuen risteilylomien vahvana jatkuneesta kysynnästä. Kysynnän
vahva kasvu ja sektorin myönteiset näkymät lisäsivät halukkuutta
uuden risteilyaluskapasiteetin tilaamiseen. Palveluiden kysyntää
tukivat vahvana jatkunut aktiivisen aluskapasiteetin kasvu sekä
kiinnostus hyötysuhteen parantamiseen määräysten täyttämiseksi
ja käyttökustannusten pienentämiseksi.
Lauttaliikennesegmentin myönteistä markkinatunnelmaa tuki
taloudellisen toiminnan yhä jatkuva, joskin hidas elpyminen kaikilla
keskeisillä markkinoilla. Tämä yhdessä alusten ikääntymisen ja
Taloudellinen katsaus
hiilineutraaliuteen kannustavan sääntelyn kanssa kasvatti
halukkuutta uuden aluskapasiteetin hankkimiseen.
Lauttaoperaattoreiden kiinnostus ylläpitää ja parantaa ikääntyvän
kalustonsa tehokkuutta tuki palveluiden kysyntää.
Offshore-segmentissä energian hinnat tukivat öljy- ja
kaasumarkkinoita. Offshore-kaluston kysyntä pysyi vahvana
etenkin Etelä-Amerikassa ja Aasiassa, jossa kalusto tukee
energianlähteiden etsintää. Tästä syytä kaluston päivähinnat
nousivat uusiin ennätyslukemiin ja tukivat olemassa olevan
kaluston käyttöasteita. Sopimuksia uuden kaluston rakentamisesta
oli enemmän kuin vuonna 2023, mutta yleisesti ottaen korkeat
hinnat, rahoituskustannukset ja rahoituksen saatavuus sekä pula
telakkakapasiteetista jarruttivat investointihaluja. Aasian ja
Euroopan offshore-tuulivoimamarkkina sai tukea inflaation ja
korkojen laskusta, minkä seurauksena projektien kannattavuus
parani. Yhdysvalloissa sen sijaan markkinatunnelmaa heikensi
epävarmuus sektorin lähiajan näkymistä. Halukkuus investoida
uusiin aluksiin jakautui, kun huoltoalusten kysyntä pysyi vahvana
mutta kokonaisaktiviteetti hiljeni. Kaikissa offshore-sektorin
alasegmenteissä palvelukysyntää pitivät yllä korkeat käyttöasteet ja
päivähinnat sekä kiinnostus kaluston tehokkuutta parantaviin
jälkiasennuksiin.
LNG-alussegmentin markkinatunnelma pysyi edellisvuosia
vaisumpana, koska aluskapasiteetin vahva kasvu ylitti selvästi
kysynnän kasvun. Tästä syystä etupäässä iäkkäämpien
höyryturbiinikäyttöisten alusten käyttöasteet laskivat. Kuitenkin
halukkuus tilata uutta aluskapasiteettia ylitti selvästi vuoden 2023
tason. Tätä selittää tarve hankkia lisäkapasiteettia vastaamaan
LNG:n nesteytyskapasiteetin kasvua. Palvelukysyntää pitivät yllä
aktiivisen aluskapasiteetin kasvu sekä jatkuva kiinnostus
palvelusopimuksiin.
Konttialussegmentissä markkinatunnelma oli myönteinen, sillä
kauppavolyymit ja liikenteen ohjaaminen pois Punaisenmeren
reitiltä nostivat aluskapasiteetin kysynnän odotettua korkeammalle.
Vuoteen 2023 verrattuna halukkuus investoida uusiin aluksiin
kasvoi selvästi positiivisen sentimentin ja vanhan tonniston
korvaustarpeen tukemana. Palvelukysyntää tukivat aktiivisen
aluskapasiteetin kasvu, tuloskasvu sekä varustamojen kiinnostus
jälkiasennuksia kohtaan.
Kaikkien mainittujen alussegmenttien kasvava paine kehittää
toimintaansa hiilineutraaliksi tuki sekä uusien alusten että
palvelujen kysyntää. Varustamot investoivat uuteen
aluskapasiteettiin, korvaaviin aluksiin, hyötysuhteen nostoihin tai
polttoainekonversioihin ja kunnossapitoon ylläpitääkseen
vaatimustenmukaisuutta ja kilpailukykyään.
Energiamarkkina
Energiasiirtymä jatkui, ja tuuli- ja aurinkovoiman rakentamisen
odotetaan kasvavan uusiin ennätyksiin vuosina 2024 ja 2025.
IEA:n (International Energy Agency) ja BNEF:n (Bloomberg New
Energy Finance) arvioiden mukaan tuuli- ja aurinkovoiman
yhteenlaskettu kapasiteettilisäys vuonna 2025 olisi 650:n ja 800
gigawatin välillä. Energiasiirtymän odotetaan kiihtyvän entisestään,
sillä pääajurina tuuli- ja aurinkovoiman kapasiteettikasvulle toimii
taloudellinen kannattavuus.
Energiasidonnaiseen makrotalouden kehitykseen vaikuttivat
vuonna 2024 kohonneet geopoliittisen ympäristön riskit. Vuoden
viimeisellä neljänneksellä epävarmuus lisääntyi johtuen
Yhdysvaltojen kauppapolitiikan epävarmuudesta, sillä valtaan
nouseva hallinto on ilmaissut aikeita ottaa käyttöön laajoja
tuontitulleja tai korottaa jo voimassa olevia. Mahdollisten
tullitariffien suuruuteen ja laajuuteen liittyy epävarmuutta, mutta
mahdollista on, että ne vaikuttaisivat laajasti energiamarkkinoihin
niin Yhdysvalloissa kuin kansainvälisesti. Yhdysvaltain uuden
presidentinhallinnon vaikutus kansainväliseen energiasiirtymään
jää todennäköisesti vähäiseksi.
Vaikka makrotaloudellinen ympäristö on vaikeuttanut
projektirahoituksen saantia, inflaation ja korkotason laskun
odotetaan lisäävän investointipäätöksiä keskipitkällä ja pitkällä
aikavälillä.
Hyödykkeiden hinnat pysyivät vuonna 2024 suhteellisen vakaina
edellisvuosiin verrattuna. Maakaasun maailmanmarkkinahinnat
nousivat vuoden jälkipuoliskolla. Litiumin hinta laski edelleen
edellisvuoden merkittävän hinnanlaskun jälkeenkin.
Moottorivoimalaitoksissa laitteiden kysyntä parani vuonna 2024
edellisvuoteen verrattuna, kun taas palveluiden kysyntä pysyi
vakaana. Säätövoimatuotannon segmentissä kysynnän keskeinen
ajuri oli edelleen nopeus siirtyä uusiutuvaan energiaan. McCoy
Power Reportin ja Wärtsilän omien tietojen mukaan
säätövoimalaitosten kokonaismarkkina oli vuoden 2024 kolmella
ensimmäisellä neljänneksellä suurempi kuin yhtenäkään
kokonaisena vuotena sitä ennen. Säätövoiman kysynnän ajureiden
odotetaan kehittyvän myönteisesti myös vuonna 2025.
Perusvoimatuotannon segmentti on edelleen merkittävä
voimalaitoskysynnän lähde. Polttomoottori on yhä tärkeä
perusvoiman tuottaja erityisesti syrjäseuduilla ja kohteissa, joissa
verkkovirran saatavuus on epävarmaa tai aikakriittistä.
Perusvoimatuotannon kysynnän odotetaan pysyvän vakaana.
Energian varastoinnin kysyntä liittyy läheisesti
energiajärjestelmässä uusiutuvien energialähteiden osuuden
kasvuun, joka jatkui nopeana. Odotettavissa on, että
yleishyödyllisen akkupohjaisen energian varastointimarkkina jatkaa
vahvaa volyymikasvuaan tämän vuosikymmenen ajan ja sen
jälkeenkin. Global Energy Storage and Grids Pledge -sopimus
COP29-ilmastokokouksessa tähtää siihen, että energian
varastointikapasiteettia olisi vuoteen 2050 mennessä yhteensä
1 500 gigawattia.
Taloudellinen katsaus
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
6 000
7 000
2020
2021
2022
2023
2024
MEUR
-2
0
2
4
6
8
10
12
-100
0
100
200
300
400
500
600
700
2020
2021
2022
2023
2024
%
MEUR
Vertailukelpoinen liiketulos
Liiketulos
Tulos ennen veroja
Liiketulos, %
Tilauskertymä ja tilauskanta
Tilauskertymä kasvoi 14% 8 072 miljoonaan euroon (7 070).
Palveluiden tilauskertymä kasvoi 8% 3 812 miljoonaan euroon
(3 519
) erityisesti Marinen kasvun tukemana
.
tilauskertymä kasvoi 20% 4 260 miljoonaan euroon (3 550
)
Energyn, Marinen ja Portfolio Busineksen tukemana.
Vuoden lopun tilauskanta kasvoi 25% 8 366 miljoonaan euroon
(6 694).
Liikevaihto ja liiketulos
Liikevaihto kasvoi 7% 6 449 miljoonaan euroon (6 015).
Palveluiden liikevaihto kasvoi 9% 3 422 miljoonan euroon (3 148)
Marinen ja Energyn ja Portfolio Busineksen kasvun tukemana.
Laitteiden liikevaihto kasvoi 6% 3 027 miljoonaan euroon (2 867)
Portfolio Busineksen ja Marinen tukemana. Energian
varastointiliiketoiminnan laitetoimitusten liikevaihto laski.
Wärtsilän
liikevaihdosta 54% oli euromääräistä ja 32% Yhdysvaltain
dollareissa. Loppuosa liikevaihdosta jakautui usean valuutan
kesken.
Liiketulos oli 716 miljoonaa euroa (402) eli 11,1% liikevaihdosta
(6,7). Vertailukelpoinen liiketulos oli 694 miljoonaa euroa (497) eli
10,8% liikevaihdosta (8,3). Vertailukelpoista liiketulosta tuki
Energyn, Portfolio Busineksen ja Marinen kasvu.
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 23 miljoonaa
euroa (-95) ja ne liittyivät pääasiassa Automation, Navigation and
Control Systems -liiketoimintayksikön (ANCS) luokitteluun
myytävänä olevaksi omaisuuseräksi sekä moottorituotannon
uudelleenjärjestelyyn Euroopassa. Vertailukelpoinen oikaistu
EBITA oli 712 miljoonaa euroa (518) eli 11,0% liikevaihdosta (8,6).
Hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot olivat 19 miljoonaa
euroa (20).
Rahoituserät olivat yhteensä -29 miljoonaa euroa (-37). Nettokorot
olivat yhteensä 7 miljoonaa euroa (-14). Tulos ennen veroja oli 687
miljoonaa euroa (364). Verot olivat yhteensä -180 miljoonaa euroa
(-95), mikä vastaa 26,2 prosentin efektiivistä verokantaa (26,1).
Tilikauden tulos oli 507 miljoonaa euroa (269). Laimentamaton
osakekohtainen tulos oli 0,85 euroa (0,44). Sijoitetun pääoman
tuotto (ROI) oli 23,7% (13,9) ja oman pääoman tuotto (ROE) 21,3%
(12,3).
Konsernin liikevaihdon kehitys
Tulos
Taloudellinen katsaus
66%
66%
66%
61%
65%
48%
48%
40%
45%
45%
44%
45%
0
300
600
900
1 200
1 500
Q1
Q2
Q3
Q4
Q1
Q2
Q3
Q4
Q1
Q2
Q3
Q4
2022
2023
2024
MEUR
% = Kiinteäkorkoisten lainojen osuus (sis. johdannaiset)
Vaihtuvakorkoiset lainat
Kiinteäkorkoiset lainat
-0,40
-0,30
-0,20
-0,10
0,00
0,10
0,20
0,30
0,40
0,50
2020
2021
2022
2023
2024
0
20
40
60
80
100
120
140
160
25
26
27
28
29
30
31
32
33
34
35
36+
MEUR
Pitkäaikaisten lainojen vuosittaiset takaisinmaksut
0
150
300
450
600
750
2024
2025
2026
2027
2028
2029
2030
MEUR
Rahoitus ja rahavirta
Liiketoiminnan rahavirta oli 1 208 miljoonaa euroa (822).
Myönteinen kehitys johtui parantuneesta tuloksesta ja
alhaisemmasta nettokäyttöpääomasta. Nettokäyttöpääoma oli
vuoden lopussa -787 miljoonaa euroa (-169). Saatujen ennakoiden
määrä oli 898 miljoonaa euroa (774).
Wärtsilä pyrkii jatkuvasti varmistamaan riittävän likviditeetin
tehokkaalla kassanhallinnalla ja pitämällä käytettävissään riittävän
määrän vahvistettuja ja vahvistamattomia luottolimiittejä.
Jälleenrahoitusriskiä hallitaan tasapainoisella ja riittävän pitkällä
lainasalkulla.
Rahavaroja oli 1 554 miljoonaa euroa (819). Lisäksi yhtiöllä oli 4
miljoonaa euroa myytävinä oleviin omaisuuseriin liittyviä rahavaroja
(0). Vahvistettuja ja käyttämättömiä luottolimiittisopimusohjelmia oli
644
miljoonaa euroa (644).
Wärtsilällä oli vuoden lopussa korollisia lainoja yhteensä 766
miljoonaa euroa (858). Lyhytaikaisia lainoja, jotka erääntyvät
seuraavan 12 kuukauden sisällä, oli yhteensä 142 miljoonaa euroa.
Pitkäaikaisia lainoja oli yhteensä 624 miljoonaa euroa. Lisäksi
yhtiöllä oli 15 miljoonaa euroa myytävinä oleviin omaisuuseriin
liittyvää korollista velkaa (0).
Korollisen lainapääoman nettomäärä oli -777 miljoonaa euroa (35).
Nettovelkaantumisaste oli -0,31 (0,02) ja omavaraisuusaste 37,4%
(37,0). Osakekohtainen oma pääoma oli 4,29 euroa (3,78).
Lainat
Nettovelkaantumisaste
Pitkäaikaisten lainojen erääntymisprofiili
Vahvistetut luottolimiittisopimukset (kauden lopussa)
Taloudellinen katsaus
0
100
200
300
400
2020
2021
2022
2023
2024
MEUR
Yrityshankintoihin
Muut investoinnit
Poistot ja arvonalentumiset
0,0
1,0
2,0
3,0
4,0
5,0
0
50
100
150
200
250
300
2020
2021*
2022
2023
2024
%
MEUR
Tutkimus- ja kehitysmenot
Prosenttia liikevaihdosta
Investoinnit
Aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät investoinnit olivat
yhteensä 170 miljoonaa euroa (148). Poistot ja arvonalentumiset
olivat yhteensä 131 miljoonaa euroa (193) sisältäen 51 miljoonaa
euroa (49) käyttöoikeusomaisuuserien poistoja.
Vuonna 2025 aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin liittyvien
investointien odotetaan
olevan samalla tasolla
kuin poistot ja
arvonalentumiset.
Bruttoinvestoinnit
Innovaatiot, tutkimus ja kehitys
Wärtsilä on sitoutunut tukemaan meri- ja energiateollisuuden
ympäristöjalanjäljen minimointia. Investoinnit tutkimukseen ja
kehitykseen ovat keskeisiä Wärtsilän tulevaisuuden aseman
turvaamiseksi ja jatkuvat markkinoilla vallitsevasta
epävarmuudesta huolimatta. Keskeisiä tutkimus- ja kehitysalueita
ovat vaihtoehtoisten, kaupallisesti elinkelpoisten ja puhtaiden
polttoaineiden käytön kehittäminen tulevaisuuden ratkaisuja varten
sekä asiakkaiden toimintojen yhdistettävyyden, tehokkuuden,
kestävyyden ja turvallisuuden parantaminen digitaalisten
ratkaisujen käyttöä lisäämällä.
Tutkimukseen ja tuotekehitykseen liittyvät kulut olivat vuonna 2024
yhteensä 296 miljoonaa euroa (258) eli 4,6% liikevaihdosta (4,3).
Helmikuussa ilmoitimme, että Wärtsilä johtaa viisivuotista
yhteistyöprojektia, jossa on mukana yli 200 suomalaista yritystä,
teollisuuden organisaatiota, tutkimuslaitosta ja yliopistoa. Tämän
WISE-projektin (Wide & Intelligent Sustainable Energy) kumppanit
kehittävät yhdessä energiamurrosta tukevaa autonomista ja
päästötöntä sähköverkkoa tasapainottavaa energiantuotantoa
hyödyntämällä data-analytiikkaa ja tekoälyä. Yhteistyö vahvistaa
Suomen energiasektoria ja kehittää sitä maailman johtavaksi
energiainnovaatioekosysteemiksi.
Maaliskuussa Wärtsilä lanseerasi täysin integroidun suuren
kapasiteetin Quantum2-akkuvarastointijärjestelmän, joka on
suunniteltu ja optimoitu suuren mittakaavan globaaleihin energian
varastointijärjestelmiin. Syyskuussa Wärtsilä lanseerasi
turvallisuus-, kyberturvallisuus-, energiatiheys- ja
kestävyysominaisuuksiltaan uusitun Quantum3:n. Molempien
ratkaisujen korkean energiatiheyden ansiosta järjestelmissä
tarvitaan vähemmän yksiköitä. Molemmissa ratkaisuissa
hyödynnetään Wärtsilän GEMS-alustaa (Digital Energy
Management Platform). Se on digitaalinen
energianhallintajärjestelmää, joka selkeyttää akun seurantaa,
valvontaa ja suorituskyvyn optimointia ja sisältää turvallisuus- ja
lämmönhallintajärjestelmät.
Kesäkuussa Wärtsilä lanseerasi ensimmäisenä maailmassa suuren
mittakaavan vetyvalmiin moottorivoimalaitoksen. Ratkaisu voi tällä
hetkellä käyttää maakaasua ja siten tarjota joustavuutta ja
säätövoimaa. Se voidaan muuntaa käyttämään vetyä, mikä takaa
nollapäästöisen energiantuotannon pitkälle tulevaisuuteen.
Konsepti perustuu Wärtsilä 31 -moottorialustaan.
Elokuussa Wärtsilä ilmoitti Eidesvikin kanssa solmitusta
merkittävästä sopimuksesta, joka koskee offshore-huoltoaluksen
muuntamista ammoniakkikäyttöiseksi. Wärtsilä toimittaa alukseen
moottorin, polttoainekaasun syöttöjärjestelmän ja pakokaasujen
jälkikäsittelyjärjestelmän, jollaisen muunnettu alus tarvitsee. Viking
Energy -aluksesta tulee vuonna 2026 maailman ensimmäinen
ammoniakkipolttoainetta käyttävä liikenteessä oleva alus.
Lokakuussa Wärtsilä julkisti Wärtsilä
25DF -monipolttoainemoottorin innovatiivisen NextDF-
ominaisuuden, joka asettaa alalle vertailukohdan vähentämällä
metaanipäästöjä alle 2%:iin polttoaineen käytöstä kaikissa
kuormapisteissä. LNG:tä pidetään meriliikenteelle tärkeänä
siirtymävaiheen polttoaineena, kun perinteisistä dieselpolttoaineista
siirrytään tulevaisuuden hiilineutraaleihin tai hiilettömiin
vaihtoehtoihin. LNG koostuu pääosin metaanista, ja kun sitä
poltetaan polttoaineena, siitä voi jäädä hyvin pieni määrä
palamatta, minkä vuoksi metaania pääsee ilmakehään. Wärtsilä on
vuosien mittaan kehittänyt metaanipäästöjen minimointiin
tähtäävää moottoriteknologiaa.
Tutkimus -
ja kehitysmenot
* Vertailukauden 2021 luku on oikaistu vastaamaan tutkimus - ja
kehitysmenojen määritelmän muutosta.
Strategiset projektit
Vuonna 2024 Wärtsilä teki aktiivista työtä liiketoimintoportfolion
eteen strategian ja taloudellisten tavoitteiden tukemiseksi.
Lokakuussa 2023 Wärtsilä ilmoitti aloittavansa energian
varastointiliiketoiminnan strategisen arvioinnin. Arvioinnin
tavoitteena on tarkastella, miten liiketoiminnan kannattavaa kasvua
voitaisiin kiihdyttää parhaiten asiakkaita, työntekijöitä ja Wärtsilän
omistaja-arvoa hyödyttävällä tavalla. Arviointi on yhä käynnissä.
Wärtsilä ei ole asettanut aikataulua strategisen arvioinnin
päättymiselle.
Joulukuussa 2024 Wärtsilä ilmoitti myyvänsä Portfolio Business -
liiketoiminnan osana raportoidun Automation, Navigation and
Control Systems -liiketoimintansa (ANCS). Vuonna 2024 ANCS:n
Taloudellinen katsaus
0
5 000
10 000
15 000
20 000
2020
2021
2022
2023
2024
Henkilöstö tilikauden lopussa
Henkilöstö keskimäärin
Henkilöstö Suomessa
liikevaihto oli lähes 230 miljoonaa euroa. Kaupan odotetaan
toteutuvan vuoden 2025 toisen neljänneksen aikana tarvittavat
hyväksynnät huomioiden.
Lähipiiriliiketoimet
Lainat konsernin yrityksille ovat lyhytaikaisia ja vakuudettomia sekä
korko on markkinaehtoinen. Lisätietoa esitetään emoyhtiön
tilinpäätöksen liitetiedoissa, liite 18. Lähipiirilainat ja muut
sitoumukset.
Henkilöstö
Wärtsilän henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 18 338 (17 807).
Keskimääräinen henkilöstömäärä oli vuonna 2024 18 110
(17 666).
Wärtsilän henkilöstöstä 23% (23) työskenteli Suomessa ja 36%
(37) muualla Euroopassa. Henkilöstöstä 21% (22) työskenteli
Aasiassa, 14% (13) Amerikassa ja 5% (5) muissa maissa.
Henkilöstö
Muutokset ylimmässä johdossa
Tammikuussa Wärtsilä ilmoitti, että markkinointi - ja
viestintäjohtaja ja johtokunnan jäsen Saara Tahvanainen
irtisanoutui tehtävästään siirtyäkseen toisen työnantajan
palvelukseen viimeistään 15. heinäkuuta 2024. Wärtsilä aloitti
seuraajan haun välittömästi.
Heinäkuussa Wärtsilä nimitti Nora Steiner -Forsbergin (s. 1973,
OTK, Master of European Law) lakiasiainjohtajaksi ja Wärtsilän
johtokunnan jäseneksi. Hän aloittaa tehtävässään viimeistään
1.4.2025. Kari Hietanen jatkaa johtokunnan jäsenenä sekä
yhteiskuntasuhteista ja kestävästä kehityksestä vastaavana
johta jana.
Elokuussa Wärtsilä nimitti Anu Sirkiän (s. 1974, BBA, MBA)
markkinointi - ja viestintäjohtajaksi sekä Wärtsilän johtokunnan
jäseneksi. Hän aloitti tehtävässään marraskuussa.
Taloudellinen katsaus
Raportointisegmentit
Wärtsilä Marine
Tilauskertymä kasvoi 12% 3 637 miljoonaan euroon (3 261).
Palveluiden tilauskertymä kasvoi 15% 2 307 miljoonaan euroon
(2 004)
merivoima- ja lauttasegmenttien kasvun tukemana.
Laitt
eiden tilauskertymä kasvoi 6% 1 329 miljoonaan euroon
(1 257
) pääasiassa risteilyalussegmentin tukemana. Vuoden
lopun
tilauskanta kasvoi 21% 3 409 miljoonaan euroon (2 808).
Liikevaihto kasvoi 9% 3 053 miljoonaan euroon (2 800).
Palveluiden liikevaihto kasvoi 10% 2 050 miljoonaan euroon
(1 862)
pääasiassa offshore-segmentin tukemana.
Laitteiden
liikevaihto kasvoi 7% 1 002 miljoonaan euroon (938) kauppa-
alussegmentin tukemana.
Vertailukelpoinen liiketulos oli 360 miljoonaa euroa (312) eli 11,8%
liikevaihdosta (11,2
). Vertailukelpoista liiketulosta tukivat
palveluiden kasvanut volyymi ja kasvaneesta liikevaihdosta
syntynyt parempi operatiivinen vipuvaikutus, ja sitä rasittivat
päästövähennysteknologioiden kehityksen tueksi kasvatetut T&K-
kustannukset. Vertailukelpoinen liiketulosmarginaali parani
laitteiden ja palveluiden välisen suotuisan liikevaihtojakauman
tukemana. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 4
miljoonaa euroa (-36) ja ne liittyivät pääasiassa moottorituotannon
uudelleenjärjestelyyn Euroopassa.
Wärtsilä Energy
Tilauskertymä kasvoi 11% 3 366 miljoonaan euroon (3 041).
Palveluiden tilauskertymä oli vakaa 1 291 miljoonaa euroa (1 306
).
Vertailukaudelle osui muutamia merkittäviä uusia sopimuksia ja
modernisointiprojekteja.
Laitteiden tilauskertymä kasvoi 20% 2 076
miljoonaan euroon (1 735
). Taustalla olivat pääasiassa
moottorivoimalaitosliiketoiminnan parantunut säätövoimalaitosten
kysyntä sekä energian varastointiliiketoiminnan tilausten kasvu.
Vuoden lopun tilauskanta kasvoi 27% 3 413 miljoonaan euroon
(2 693).
Liikevaihto kasvoi 3% 2 690 miljoonaan euroon (2 610).
Palveluiden liikevaihto kasvoi 7% 1 173 miljoonaan euroon (1 095)
kasvaneiden varaosa- ja modernisointivolyymien tukemana.
Laitteiden liikevaihto oli vakaa 1 517 miljoonaa euroa (1 515), kun
moottorivoimalaitosten myynti kasvoi ja energian
varastointiliiketoiminnan myynti pieneni. Yli 80% laitteiden
liikevaihdosta vuonna 2024 oli laitetoimituksia (EEQ), kun niiden
osuus vuonna 2022 oli alle 50%.
Vertailukelpoinen liiketulos oli 302 miljoonaa euroa (219) eli 11,2%
liikevaihdosta (8,4
). Parannuksen taustalla ovat suuremmat
palveluvolyymit, siirtyminen kokonaistoimituksista (EPC)
laitetoimituksiin (EEQ) sekä parantunut projektien toteutuskyky
energian varastointiliiketoiminnassa. Vertailukelpoista liiketulosta
heikensivät päästövähennysteknologioiden kehityksen tueksi
kasvatetut T&K-kustannukset. Vertailukelpoinen
liiketulosmarginaali parani laitteiden ja palveluiden välisen
suotuisan liikevaihtojakauman tukemana.
Muut liiketoiminnot
Wärtsilä Portfolio Business
Wärtsilä Portfolio Business koostuu liiketoimintayksiköistä, joita
johdetaan itsenäisesti. Tavoitteena on nopeuttaa yksiköiden
tuloksentekokyvyn kasvua ja vapauttaa niiden koko potentiaali
yritysmyyntien tai muiden strategisten vaihtoehtojen kautta.
Portfolio Busineksen liiketoimintayksiköt ovat Automation,
Navigation & Control Systems (ANCS), Gas Solutions, Marine
Electrical Systems ja Water & Waste.
Joulukuussa 2024 Wärtsilä ilmoitti sopineensa Automation,
Navigation and Control Systems (ANCS) -liiketoiminnan myynnistä
ruotsalaiselle sijoitusyhtiö Solix Group AB:lle. Kaupan odotetaan
toteutuvan vuoden 2025 toisen neljänneksen aikana tarvittavat
hyväksynnät huomioiden.
Tilauskertymä kasvoi 39% 1 069 miljoonaan euroon (768)
kaikkien
liiketoimintayksiköiden hyvän kehityksen tukemana. Palveluiden
tilauskertymä oli vakaa 214 miljoonaa euroa (209), ja laitteiden
tilauskertymä kasvoi 53% 855 miljoonaan euroon (559).
Vuoden
lopun tilauskanta kasvoi 30% 1 544 miljoonaan euroon (1 192).
Liikevaihto kasvoi 17% 706
liiketoimintayksiköiden hyvän kehityksen ajamana. Palveluiden
liikevaihto kasvoi 4% 198 miljoonaan euroon (191), ja laitteiden
liikevaihto kasvoi 23% 508 miljoonaan euroon (413).
Vertailukelpoinen liiketulos oli 32 miljoonaa euroa (-34) eli 4,5%
liikevaihdosta (-5,7
). Parantunut tulos on seurausta Automation,
Navigation and Control Systems (ANCS) -liiketoimintayksiköiden
hyvästä kehityksestä. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat
yhteensä 20 miljoonaa euroa (-49), ja ne liittyivät pääasiassa
Automation, Navigation and Control Systems -liiketoimintayksikön
(ANCS) luokitteluun myytävänä olevaksi omaisuuseräksi.
Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttaviin eriin sisältyi
Portfolio Busineksen liikearvon ja muiden pitkäaikaisten varojen
alaskirjauksia. Vertailukauden tulosta rasitti Gas
Solutions -liiketoimintayksikön merkittävään yksittäiseen
kokonaistoimitukseen liittynyt 48 miljoonan euron kustannusvaraus.
Taloudellinen katsaus
Riskit ja liiketoiminnan epävarmuustekijät
Sodat Ukrainassa ja Lähi-idässä ovat aiheuttaneet
maailmanlaajuisia riskejä eri hyödykkeiden kysyntään ja tarjontaan.
Pitkittyneet ja kasvaneet geopoliittiset jännitteet sekä
kauppapoliittinen epävarmuus, jota on kärjistänyt Yhdysvaltojen
marraskuisten vaalien tulos, ovat lisänneet riskejä globaalin
jakautumisen syvenemiseen ja makrotalouden näkymien
epävarmuutta. Globaalisti liiketoimintaan vaikuttavat yhä jatkuvat
inflaatiopaineet, kauppavirtojen ja -volyymien muutokset, tiukempi
rahapolitiikka, Kiinan taloutta koskevat huolet, lisääntyvä
protektionismi, voimassa olevat ja suunnitellut Venäjän vastaiset
pakotteet sekä nousevat jännitteet kansainvälisissä
kauppasuhteissa. Kaikki nämä tekijät lisäävät globaaliin
talouskasvuun liittyvää epävarmuutta. Minkä tahansa edellä
mainitun tekijän kärjistyminen voi entisestään lisätä Wärtsilän
tarjoamien laitteiden ja palveluiden kysyntään liittyvää
epävarmuutta. Lisäksi geopoliittisen ympäristön arvaamattomuus
sekä mahdolliset lisäpakotteet tai saarrot muodostavat riskin yhtiön
asiakassuhteille ja kansainväliselle liiketoiminnalle. Datan käyttö
lisääntyy merenkulussa ja laivanrakennuksessa sekä
energiamarkkinoilla nopeasti, mikä tarkoittaa, että kyberuhat voivat
aiheuttaa liiketoiminnalle erilaisia taloudellisia tai operatiivisia
haittoja tai mainehaittoja. Muutoksilla sääntely-ympäristöön,
rahoittajien politiikoihin tai markkinatunnelmaan voi olla kielteinen
vaikutus Wärtsilän ja Wärtsilän asiakkaiden rahoituksen
saatavuuteen ja hintaan. Tämän seurauksena Wärtsilän tuotteiden
kysyntä voi heikentyä.
Merenkulku- ja laivanrakennusalaan kohdistuu kasvavaa painetta
vähentää hiilidioksidipäästöjä, mikä on seurausta esimerkiksi EU
Fit for 55 -ilmastolakipaketista, IMO:n uudesta, entistä
kunnianhimoisemmasta kasvihuonekaasustrategiasta, vihreästä
rahoituksesta sekä loppuasiakkaiden omista kestävyystavoitteista.
Samaan aikaan kuljetusmatkat pidentyvät kasvaneiden
geopoliittisten jännitteiden ja keskeisillä merireiteillä esiintyvien
häiriöiden seurauksena. Paineet hiilidioksidipäästöjen
vähentämiseen ja pidentyvät kuljetusmatkat voivat yhdessä lisätä
varustamoiden ja laivaoperaattoreiden kustannuksia, joita ei
pystytä täysimääräisesti siirtämään loppuasiakkaille.
Telakkakapasiteetin rajallisuus, kestävien tulevaisuuden
teknologioiden kehitykseen ja käyttöönottoon liittyvät
epävarmuustekijät, hiilineutraaliuteen liittyvien kansainvälisten
taloudellisten kannustimien epäselvyys sekä tarve ajoittaa
investoinnit optimaalisesti taloudellisen kannattavuuden ja
päästömääräysten noudattamisen suhteen voivat vaikuttaa
varustamoiden ja laivayhtiöiden halukkuuteen investoida niin uusiin
kuin käytössä oleviin aluksiin. Vaarana on, että merenkulussa ei
saavuteta tavoiteltuja päästövähennyksiä.
Varustamoiden ja laivaoperaattoreiden sekä myös telakoiden
mahdollisia kannattavuusriskejä ovat ihmisten
matkustushalukkuuden ja -mahdollisuuksien heikentyminen,
pitkäaikaisen korkean inflaation tai taantuman heikentämä
tavaroiden kysyntä sekä polttoaine-, käyttö- ja
rahoituskustannusten nousu. Pahasti velkaantuneet varustamot,
operaattorit tai telakat eivät välttämättä kestä mahdollista riskiä,
joka voi aiheutua odotuksia hitaammasta kysynnän kasvusta,
rahoituskustannusten kasvusta tai luottoluokituksen laskusta.
Raakaöljyn pitkän aikavälin kysyntäkehitykseen liittyvä
epävarmuus, öljyn hintavaihtelut sekä paine kehittää toimintaa
kohti hiilineutraaliutta pakottavat isot öljy-yhtiöt arvioimaan
uudelleen sekä etsintäinvestointejaan että operatiivisia
kustannuksiaan. Tämä voi heikentää offshore-porausyksiköiden
ja -tukialusten sekä niihin liittyvien säiliöalusten tulevaa kysyntää ja
investointeja uuteen kalustoon jäännösarvoon liittyvien huolien
vuoksi.
Energiamarkkinoita luonnehtii vahvasti siirtymä uusiutuviin
energianlähteisiin, esimerkiksi tuuli- ja aurinkovoimaan. Tämän
muutoksen nopeus on tärkein tuki akkuvarastointi- ja
säätövoimateknologioiden kasvulle. Uudet tekniset innovaatiot
sekä polttoaineiden ja raaka-aineiden hinnat ja saatavuus
vaikuttavat Wärtsilän liiketoimintaan. Kaasun hinnan korkea taso ja
vaihtelu vaikuttavat suoraan tuotevalikoimamme kilpailukykyyn
verrattuna muihin teknologioihin, etenkin perusvoimatuotannossa.
Samaan tapaan energia- ja sähkömarkkinoihin liittyvät poliittiset
päätökset vaikuttavat suoraan ja välillisesti tulevaisuuden
energiakapasiteettiin ja tuotantomuotojen jakaumaan. Esimerkiksi
energia- ja ilmastosääntely voi nopeuttaa tai hidastaa
energiasiirtymää. Viime vuodet ovat korostaneet geopoliittisten
jännitteiden vaikutusta energiamarkkinapolitiikkaan ja
investointipäätöksiin. Tiettyjen maiden toimitusketjujen
keskittyminen ja kireä kilpailutilanne aiheuttavat suoria riskejä
Energy-liiketoiminnalle. Energiahyödykkeet ja energian
toimitusketjut ovat olleet kauppapolitiikan keskiössä viime aikoina,
mistä aiheutuu riskejä kaikille energiateknologioille. Vaikka
Yhdysvaltain kauppapolitiikkaan liittyvien mahdollisten tuontitullien
laajuuteen ja mittakaavaan liittyy edelleen epävarmuutta, niillä voi
olla vaikutuksia erityisesti Wärtsilän Energy-liiketoiminnalle
Yhdysvalloissa. Kilpailu energiateknologioiden välillä ja sisällä
aiheuttaa hintapaineita. Mihin tahansa edellä mainittuun tekijään
liittyvällä epävarmuudella on taipumus viivästyttää
investointipäätöksiä.
Konserni on vastaajana eräissä oikeusjutuissa, jotka liittyvät sen
normaaliin liiketoimintaan. Oikeusjutut koskevat muun muassa
sopimus- ja muita vastuita, työsuhdeasioita, omaisuusvahinkoja
sekä sääntelyasioita. Konserni saa ajoittain erisuuruisia ja
vaihtelevassa määrin perusteltuja korvausvaatimuksia. Eräs
saaduista vaatimuksista on erityisen suuri. Konsernin periaatteisiin
kuuluu varausten tekeminen vaatimusten sekä oikeudenkäyntien ja
välimiesmenettelyjen varalta silloin, kun epäsuotuisa lopputulos on
todennäköinen ja kulujen suuruus voidaan kohtuullisella
varmuudella arvioida.
Vuosikertomuksen Riskit ja riskienhallinta -osio sisältää
perusteellisemman kuvauksen Wärtsilän riskeistä ja
riskienhallinnasta.
Taloudellinen katsaus
Osakkeet Nasdaq Helsingissä
31.12.2024
Ulkona olevien
osakkeiden määrä
Omien osakkeiden määrä
Osakemäärä yhteensä
Osakevaihto 1-12/2024
WRT1V
589 080 815
2 642 575
591 723 390
217 792 247
1.1.-31.12.2024
Ylin
Alin
Keskikurssi*
Päätöskurssi
Osakekurssi
20,60
12,61
17,42
17,11
*Kaupankäyntimäärillä painotettu keskikurssi
Markkina-arvo
31.12.2024
31.12.2023
MEUR
10 124
7 766
Ulkomaalaisomistus
31.12.2024
31.12.2023
%
57,7
52,7
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Wärtsilän osakkeita vaihdettiin Nasdaq Helsingissä vuonna 2024
217 792 247 kappaletta. Vaihdettujen osakkeiden arvo oli 3 729
miljoonaa euroa. Wärtsilän osakkeilla käydään kauppaa myös
vaihtoehtoisilla kaupankäyntipaikoilla, kuten Turquoise, BATS,
Chi-X ja CBOE DXE. Osakkeita vaihdettiin näillä vaihtoehtoisilla
kaupankäyntipaikoilla yhteensä
98 204 022
kappaletta.
Liputusilmoitukset
Arvopaperimarkkinalain mukaan listayhtiön osakkeenomistajilla on
velvollisuus ilmoittaa omistusosuuksiensa muutoksista sekä
Finanssivalvonnalle että asianomaiselle listayhtiölle, kun laissa
määritellyt rajat saavutetaan, ylitetään tai alitetaan.
Kaikki Wärtsilän vuonna 2024 saamat liputusilmoitukset löytyvät
oheisesta taulukosta.
Liputusilmoitukset
Tapahtumapäivä
Osakkeenomistaja
Kynnys
Suora omistus, %
Kokonaisomistus, %
2.1.2024
BlackRock, Inc.
Yli 5%
4,90%
5,00%
3.1.2024
BlackRock, Inc.
Alle 5%
Alle 5%
Alle 5%
22.1.2024
BlackRock, Inc.
Yli 5%
4,97%
5,08%
23.1.2024
BlackRock, Inc.
Alle 5%
Alle 5%
Alle 5%
26.1.2024
BlackRock, Inc.
Yli 5%
4,91%
5,01%
29.1.2024
BlackRock, Inc.
Alle 5%
5,16%
5,26%
1.10.2024
BlackRock, Inc.
Yli 5%
5,40%
5,49%
17.10.2024
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma
Alle 5%
4,77%
4,77%
Taloudellinen katsaus
VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET
Wärtsilän 7.3.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti vuoden
2023 tilinpäätöksen, käsitteli toimielinten palkitsemisraportin 2023
sekä myönsi hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle
vastuuvapauden tilivuodelta 2023.
Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenmääräksi kahdeksan.
Hallituksen jäseniksi valittiin Karen Bomba, Morten H. Engelstoft,
Karin Falk, Johan Forssell, Tom Johnstone, Mats Rahmström,
Tiina Tuomela ja Mika Vehviläinen.
Tilintarkastajaksi vuodelle 2024 valittiin tilintarkastusyhteisö
PricewaterhouseCoopers Oy. Sama tilintarkastusyhteisö valittiin
vuoden 2024 kestävyysraportoinnin varmentajaksi.
Osingonjako
Yhtiökokous vahvisti hallituksen ehdotuksen, että osinkoa
maksetaan 0,32 euroa/osake. Osinko maksetaan kahdessa erässä.
Osingon ensimmäinen erä 0,16 euroa/osake maksettiin 18.3.2024,
ja toinen erä 0,16 euroa/osake maksettiin 18.9.2024.
Valtuutus omien osakkeiden hankkimiseen
Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 57 000 000 yhtiön oman
osakkeen hankkimisesta. Hallitus voi valtuutuksen perusteella
päättää omien osakkeiden hankkimisesta muutoinkin kuin
osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa.
Hankkimisvaltuutus on voimassa seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättymiseen asti, kuitenkin enintään 18 kuukautta
yhtiökokouksen päätöksestä.
Osakeantivaltuutus
Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 57 000 000 osakkeen
suuruisesta osakeannista. Osakkeita voidaan laskea liikkeelle
maksua vastaan tai maksutta. Osakkeita voidaan laskea liikkeelle
suunnatulla annilla myös muutoin kuin siinä suhteessa, jossa
osakkeenomistajalla on etuoikeus hankkia yhtiön omia osakkeita,
jos siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.
Suunnatusta osakeannista voidaan päättää yhtiön
pääomarakenteen kehittämiseksi tai yrityskauppojen tai
liiketoimintajärjestelyjen rahoittamiseksi tai toteuttamiseksi. Lisäksi
valtuutusta voidaan käyttää osana yhtiön kannustinjärjestelmiä
enintään 10 000 000 osakkeeseen asti, mikä vastaa 1,69% yhtiön
kaikista osakkeista. Hallituksen osakeantivaltuutus on voimassa 18
kuukautta yhtiökokouksen päätöksestä. Kannustinjärjestelmiä
koskeva valtuutus on kuitenkin voimassa viisi vuotta
yhtiökokouksen päätöksestä. Tämä valtuutus kumoaa varsinaisen
yhtiökokouksen 9.3.2023 antaman valtuutuksen.
Hallituksen järjestäytyminen
Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen pitämässään
järjestäytymiskokouksessa puheenjohtajaksi Tom Johnstonen ja
varapuheenjohtajaksi Mika Vehviläisen. Hallitus päätti perustaa
tarkastus- ja henkilöstövaliokunnan. Hallitus valitsi keskuudestaan
valiokuntiin seuraavat jäsenet:
Tarkastusvaliokunta:
Bomba, Morten H. Engelstoft
Henkilöstövaliokunta:
Falk, Mika Vehviläinen
Taloudellinen katsaus
WÄRTSILÄN NÄKYMÄT
Merenkulkuliiketoiminta
Wärtsilä ennakoi seuraavien 12 kuukauden (Q1/2025–Q4/2025)
kysyntäympäristön olevan parempi kuin vertailukaudella.
Energialiiketoiminta
Wärtsilä ennakoi seuraavien 12 kuukauden (Q1/2025–Q4/2025)
kysyntäympäristön olevan parempi kuin vertailukaudella.
Wärtsilä painottaa, että nykyiset merkittävät ulkoiset
epävarmuustekijät vaikeuttavat tulevaisuuden ennusteiden
tekemistä.
HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta 2024
maksetaan osinkoa 0,44 euroa/osake. Emoyhtiön
voitonjakokelpoiset varat ovat 1 249 416 973,27 euroa, josta
tilikauden voitto on 363 279 404,71 euroa. Osinkoon oikeuttavia
osakkeita on 589 080 815 kappaletta. Osinko maksetaan kahdessa
erässä.
Ensimmäinen erä 0,22 euroa osakkeelta maksetaan
osakkeenomistajalle, joka on merkitty osingon täsmäytyspäivänä
17.3.2025 Euroclear Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon.
Hallituksen ehdottama maksupäivä tälle erälle on 24.3.2025.
Osingon toinen erä 0,22 euroa osakkeelta maksetaan syyskuussa
2025. Osingon toisen erän täsmäytyspäivä on 17.9.2025 ja se
maksetaan osakkeenomistajalle, joka on merkitty osingon
täsmäytyspäivänä Euroclear Finland Oy:n pitämään
osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että toinen erä maksetaan
24.9.2025.
0,40
0,43
0,46
0,48
0,48
0,20
0,24
0,26
0,32
0,44
-0,25
0,00
0,25
0,50
0,75
1,00
15
16
17
18
19
20
21
22
23
24
EUR
Osinko per osake
Laimentamaton osakekohtainen tulos
Osinko
Yhtiökokouksen 8.3.2018 hyväksymä maksuton osakeanti nosti osakkeiden
kokonaismäärän 591 723 390 osakkeeseen. Vertailukausien 2011 –2017 luvut on oikaistu
vastaamaan uutta osakemäärää.
Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti
Tämän osan sisältö:
1. YLEISET TIEDOT
1.1. Wärtsilän kestävän kehityksen lähestymistapa
1.2. Laatimisperusteet (ESRS2, BP-1, BP-2)
1.3. Hallintotapa (ESRS2 GOV-1-5)
1.4. Strategia, vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
(ESRS2 SBM-1)
1.5. Sidosryhmävuorovaikutus (ESRS2 SBM-2)
1.6. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset
(ESRS2 SBM-3, E1 SBM-3; E2 IRO-1; S2 SBM-3)
1.7. Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
(ESRS2, IRO-1)
1.8. Resilienssianalyysi (E1 IRO-1)
1.9. Yrityksen kestävyysraportissa huomioon otetut
ESRS-standardien tiedonantovaatimukset
(ESRS2 IRO-2)
2. YMPÄRISTÖTIEDOT
2.1. EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän
mukaiset tiedot
2.2. Ilmastonmuutos (ESRS E1)
2.3. Ympäristön pilaantuminen (ESRS E2)
3. YHTEISKUNNALLISET TIEDOT
3.1. Wärtsilän työsuhteisten työntekijöiden yleiset
tiedot (S1-6)
3.2. Työterveys ja -turvallisuus (ESRS S1)
3.3. Taitojen ja uran kehittäminen (ESRS S1)
3.4. Työterveys ja -turvallisuus: arvoketjun työntekijät
(ESRS S2)
1. YLEISET TIEDOT
1.1. Wärtsilän kestävän kehityksen lähestymistapa
Wärtsilän päämäärän ja strategian ytimessä on kestävä kehitys. Ne
muodostavat yhdessä yhtiön arvojen, periaatteiden ja kestävän
kehityksen tavoitteiden kanssa rungon vahvalle
hiilineutraaliuskehitykselle ja liiketoiminnan vastuullisuudelle.
Wärtsilän kestävän kehityksen strategia rakentuu kolmen toisiinsa
läheisesti liittyvän pilarin varaan: taloudellinen vastuu,
ympäristövastuu ja yhteiskuntavastuu. Samanaikaisesti yhtiö
noudattaa
korkeita eettisiä ja työterveys- ja työturvallisuusnormeja.
Yhtiö keskittyy toiminnassaan voimakkaasti merenkulku- ja
energiamarkkinoiden päästöjen vähentämiseen, jossa innovatiiviset
ja tehokkaat ratkaisut ovat keskeinen osa pyrkimystä rakentaa
vähähiilistä tulevaisuutta. Wärtsilän liiketoiminnat keskittyvät
kehittämään ja tarjoamaan ratkaisuja ja palveluja, jotka optimoivat
laivastojen ja yksittäisten alusten, voimalaitosten ja kokonaisten
energiajärjestelmien ympäristösuorituskyvyn ja taloudellisuuden.
Tätä fokusta tukee elinkaaritietojen, analytiikan ja tekoälyn
hyödyntäminen.
Wärtsilän tavoitteena on työkulttuuri, jossa liiketoimintakäytäntöjen
ytimessä ovat eettisyys ja lakien ja määräysten noudattaminen.
Wärtsilän eettisiin toimintaperiaatteisiin (Code of Conduct)
perehdyttävä verkkokoulutus välittää tietoa periaatteista ja niiden
aihepiireistä ja ohjaa työntekijöitä tekemään oikeita päätöksiä
päivittäisessä työssään. Työntekijöiden on suoritettava tämä
pakollinen koulutus joka toinen vuosi. Työntekijöiden on myös
allekirjoitettava henkilökohtainen sitoumus eettisten
toimintaperiaatteiden noudattamisesta. Eettisiin
toimintaperiaatteisiin sisältyy muun muassa ihmisoikeuksia ja
työelämän oikeuksia, korruption ja lahjonnan ehkäisemistä ja
kilpailulainsäädäntöä koskevia sääntöjä. Wärtsilällä on laaja, koko
henkilöstölle pakollinen koulutusohjelma, joka käsittelee korruption
vastaisia periaatteita ja sovellettavaa lainsäädäntöä sekä keskeisiä
yhtiön omia politiikoita ja menettelytapoja. Lisäksi yhtiöllä on
kilpailuoikeudellisten riskien hallintaan tarkoitettu
kilpailusääntöohjelma.
1.2. Laatimisperusteet (BP-1, BP-2)
Tämä kestävyysraportti on laadittu konsernin lukujen perusteella
käyttäen samoja konsolidointirajoja kuin tilinpäätöksessä.
Arvoketjun tietojen raportoinnissa olennaiset aiheet käsitellään
Wärtsilän kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin mukaisesti
seuraavalla tavalla:
◾
◾
◾
arvoketjun loppupään;
◾
loppupään;
◾
ja
◾
toiminnan.
Wärtsilä ei ole käyttänyt mahdollisuutta jättää pois tietoja, jotka
liittyvät henkiseen omaisuuteen, taitotietoon tai innovaatiotuloksiin,
eikä mahdollisuutta jättää pois käynnissä olevaa kehitystä tai
neuvoteltavana olevia asioita koskevia tietoja
direktiivin 2013/34/EU 19 a artiklan 3 kohdan ja 29 a artiklan 3
kohdan mukaisesti.
Aikahorisontin poikkeamat: ilmastonmuutosta koskevissa E1.SBM-
3- ja E1.IRO-1-tiedoissa, jotka liittyvät Wärtsilän prosessiin
ilmastonmuutosta koskevien riskien ja mahdollisuuksien
arvioimiseksi sekä yhtiön strategian resilienssianalyysiin, on
käytetty seuraavia aikahorisontteja, jotta tiedot olisivat TCFD:n
(Task Force on Climate-Related Financial Disclosures) suositusten
mukaisia: lyhyt aikaväli: vuosi 2025; keskipitkä aikaväli: vuosi 2030
ja pitkä aikaväli: vuosi 2050.
Mittari, jossa käytetään arvioita arvoketjun tiedoista: Scope 3
kategoria 4, arvoketjun alkupään kuljetukset: 7% lasketaan
ensisijaisten tietojen perusteella, ts. polttoaineenkulutus ja käytetyn
polttoaineen kertoimet. 93% lasketaan kuljetusketjun kaikkien
osuuksien yhteen lasketun pituuden perusteella käyttäen
ilmoitettujen ensisijaisten tietojen polttoainekertoimia. Ostetun
toimituslogistiikan osalta logistiikkapalvelujen päästöt lasketaan
pääasiassa Global Logistics Emissions Councilin (GLEC) kehyksen
avulla. Se on maailmanlaajuisesti vallitseva logistiikkapäästöjen
laskenta- ja raportointimenetelmä. Tiedon laatua parannetaan
lisäksi kuljetusajoneuvoista kerättyjen ensisijaisten päästötietojen
Taloudellinen katsaus
avulla. Tiedot kattavat 65% kaikista käytetyistä kuljetusmenoista, ja
niiden perusteella ekstrapoloidaan loput tiedot.
Ainoa määrällinen mittari, johon liittyy merkittävää
mittausepävarmuutta, liittyy scope 3 -päästöihin kategoriassa 11:
myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat CO2e-päästöt, jotka on
laskettu raportointivuonna myytyjen moottoreiden määrän,
moottoreiden käyttötuntien, moottoritehon ja kuorman perusteella,
kerrottuna asianmukaisilla päästökertoimilla. Myytyjen
moottoreiden päästöt otettiin huomioon suorina käyttövaiheen
päästöinä.
Estimoinnissa käytetyt lähteet ja tuloksen epävarmuus: Tulevien
scope 3 -päästöjen kategorian 11 myytyjen tuotteiden käyttö
kvantifiointi sisältää oletuksia, ja myytyjen tuotteiden käytöstä
aiheutuvat todelliset päästöt riippuvat suurelta osin vaihtoehtoisten
polttoaineiden saatavuudesta ja Wärtsilän asiakkaiden tekemistä
valinnoista.
E1-9- ja E2-6-tiedot jätettiin raportoimatta ensimmäiseltä
vuodelta. Raportti on laadittu ESRS-standardien ja Suomen
kirjanpitolain 7 luvun mukaisesti.
1.3. Hallintotapa (ESRS 2, GOV-1-5)
Hallitus (GOV-1)
Yhtiön hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta
järjestämisestä vastaa hallitus, johon kuuluu 5–10 varsinaista
jäsentä. Hallituksen jäsenten toimikausi on yksi vuosi, ja heidät
valitsee yhtiökokous. Hallitus valitsee keskuudestaan
puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Hallitus ohjaa ja valvoo
yhtiön toimintaa ja päättää keskeisistä politiikoista, tavoitteista ja
strategioista.
Vuoden 2024 lopussa hallituksen jäsenet olivat Tom Johnstone
(puheenjohtaja), Mika Vehviläinen (varapuheenjohtaja), Karen
Bomba, Morten H. Engelstoft, Karin Falk, Johan Forssell, Mats
Rahmström ja Tiina Tuomela. Hallituksessa ei ole työsuhteisten
työntekijöiden tai muiden työntekijöiden edustajaa. Kukaan
hallituksen kahdeksasta jäsenestä ei osallistu liikkeenjohtoon, ja
heidät kaikki arvioitiin yhtiöstä riippumattomiksi. Viisi hallituksen
jäsentä, ts. 63%, arvioitiin riippumattomiksi merkittävistä
osakkeenomistajista.
Mahdollisimman tehokas hallitustyöskentely edellyttää jäseniltä
erinomaista pätevyyttä ja hallituksen kokoonpanolta riittävää
monimuotoisuutta. Hallituksen jäsenillä on laajaa ja monipuolista,
Wärtsilän strategian kannalta relevanttia kokemusta muun muassa
merenkulku- ja energia-alalta sekä investointihyödykkeitä
valmistavista kansainvälisistä yrityksistä. Osakkeenomistajien
nimitystoimikunta ottaa hallituskokoonpanoa koskevaa ehdotusta
valmistellessaan huomioon ehdokkaiden koulutus- ja
ammattitaustan sekä kansainvälisen kokemuksen, jotta
hallituksessa on edustettuna laajalti eri alojen osaamista ja
koulutusta. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ottaa myös
huomioon ehdokkaiden iän, sillä eri-ikäisten jäsenten kokemukset
täydentävät toisiaan. Wärtsilän tavoitteena on, että molemmat
sukupuolet ovat tasapainoisesti edustettuna hallituksessa.
Joulukuussa 2024 Wärtsilän hallituksen jäsenistä kolme oli naisia
ja viisi miehiä.
Lisäksi nimitystoimikunnan tehtävänä on hallituksen
monimuotoisuutta koskevien periaatteiden tarkastaminen ja
tarvittaessa muuttaminen sekä hallituksen jäsenten
seuraajasuunnittelu.
Hallituksen tehtävät ja vastuut
Hallituksen käytännön työssä noudatettavat periaatteet on
vahvistettu hallituksen työjärjestyksessä. Hallitus hyväksyy
hallituksen valiokuntien työjärjestykset, joissa määritellään
valiokuntien keskeiset tehtävät ja toimintaperiaatteet.
Päätösasioiden lisäksi hallitukselle annetaan sen kokouksissa
ajankohtaista tietoa konsernin toiminnasta, taloudellisesta
asemasta ja riskeistä.
Hallitus käsittelee kaikki ne asiat, joista se lain, muiden säädösten
ja yhtiöjärjestyksen mukaan nimenomaisesti vastaa. Näistä
keskeisimpiä ovat:
◾
◾
◾
johtokunnan jäsenten nimittäminen
◾
Hallituksen tehtävänä on myös käsitellä sellaiset asiat, jotka ovat
konsernin toiminnan laadun huomioon ottaen niin laajakantoisia,
ettei niitä voida katsoa konsernin juoksevaan hallintoon kuuluviksi.
Tällaisia asioita ovat esimerkiksi:
◾
tavoitteiden sekä niiden toteuttamiseen tähtäävien
strategioiden hyväksyminen
◾
kehityssuuntausten, mahdollisuuksien ja riskien
seuranta, mukaan lukien niiden vaikutus tavoitteisiin ja
strategiaan
◾
tavoiteasetannan hyväksyminen
◾
◾
◾
jäsenten palkkauksen ja eläke-etujen hyväksyminen
◾
◾
toimintaperiaatteiden sekä muiden vakiintuneiden
arvojen ja eettisten periaatteiden noudattamisen
valvominen
◾
käsitteleminen ja seuraaminen
◾
◾
◾
merkittävistä asioista, kuten merkittävistä investoinneista
tai yritysostoista tai -myynneistä.
Hallitus asettaa vuosittain jäsentensä keskuudesta
tarkastusvaliokunnan ja henkilöstövaliokunnan.
Taloudellinen katsaus
Tarkastusvaliokunta
Tarkastusvaliokunta seuraa tilinpäätös- ja
kestävyysraportointiprosessia sekä sisäisen valvonnan ja
tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta. Lisäksi
valiokunta tarkastaa kuvauksen talous- ja
kestävyysraportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja
riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä, seuraa lakisääteistä
tilintarkastusta, arvioi lakisääteisen tilintarkastusyhteisön
riippumattomuutta sekä valmistelee päätösehdotuksen
tilintarkastajan valinnasta. Tarkastusvaliokunnan muihin tehtäviin
lukeutuvat yhtiön tilinpäätöksen laskentaperiaatteiden arviointi ja
niihin tehtyjen muutosten hyväksyminen, yhtiön
osavuosikatsausten ja tilinpäätösten sekä tilintarkastajan
tarkastusvaliokunnalle laatimien raporttien käsittely, lakien ja
määräysten noudattamisen varmistamiseen tarkoitettujen
prosessien arviointi sekä yhtiön rahoitustilanteen ja verotuksen
seuraaminen.
Tarkastusvaliokunta käsittelee myös yhtiön hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä annetun selvityksen sekä käsittelee ja
ratkaisee muut hallituksen mahdollisesti esiin nostamat asiat, jotka
kuuluvat tarkastusvaliokunnan vastuulle. Lisäksi
tarkastusvaliokunta seuraa konsernin kestävyysraportoinnin
varmentamista. Yhteiskuntasuhteiden ja kestävän kehityksen
johtaja ja varmennuspalveluiden tarjoajat informoivat
tarkastusvaliokuntaa säännöllisesti kestävyysraportoinnin
edistymisestä ja varmentamisesta.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja esittelee valiokunnan
ehdotukset hallitukselle ja raportoi hallitukselle säännöllisesti
valiokunnan kokouksista.
Henkilöstövaliokunta
Hallitus määrittelee henkilöstövaliokunnan tehtävät.
Henkilöstövaliokunta valmistelee tarpeen mukaan toimitusjohtajan,
toimitusjohtajan mahdollisen sijaisen ja muiden johtokunnan
jäsenten nimitysasiat hallituksen käsiteltäviksi.
Henkilöstövaliokunta valmistelee hallituksen käsiteltäväksi myös
toimitusjohtajan ja johtokunnan jäsenten palkitsemisjärjestelmiä
ja -periaatteita sekä heidän palkkaustaan koskevat esitykset.
Lisäksi henkilöstövaliokunta arvioi organisaation kehitystarpeita
sekä yrityskulttuurin ja strategian yhdenmukaisuutta, valvoo
kykyjohtamisen prosesseja ja strategioita sekä arvioi johtajuuden
kehittämisstrategioita ja seuraajasuunnittelua. Valiokunnan
käyttämät ulkopuoliset konsultit ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen
johdosta.
Johtokunnan ja hallituksen jäsenten monimuotoisuus
Johtokunnan ja hallituksen jäsenten
sukupuolijakauma vuonna 2024
Johtokunta
(%)
Hallitus
(%)
Naiset
37,5
37,5
Miehet
62,5
62,5
Johtokunnan ja hallituksen jäsenten
ikäjakauma vuonna 2024
Johtokunta
(%)
Hallitus
(%)
Alle 30 vuotta
0
0
30–50
12,5
0
Yli 50 vuotta
87,5
100
Johtokunta (GOV-1)
Vuoden 2024 lopussa johtokunnan jäsenet olivat Håkan Agnevall
(toimitusjohtaja), Arjen Berends (talous- ja rahoitusjohtaja), Tamara
de Gruyter (Portfolio Business -liiketoiminnan johtaja), Kari
Hietanen (yhteiskuntasuhteiden ja lakiasioiden johtaja), Roger
Holm (johtaja, Wärtsilä Marine), Anders Lindberg (johtaja, Wärtsilä
Energy), Teija Sarajärvi (henkilöstöjohtaja) ja Anu Sirkiä
(markkinointi- ja viestintäjohtaja).
Yhtiön hallitus nimittää johtokunnan jäsenet ja vahvistaa heidän
palkka- ja muut sopimusehtonsa. Johtokunnan puheenjohtajana
toimii yhtiön toimitusjohtaja, ja kaikki sen jäsenet kuuluvat ylimpään
johtoon. Johtokunnassa ei ole työsuhteisten työntekijöiden tai
muiden työntekijöiden edustajaa. Johtokunnan jäsenillä on
monipuolinen ja laaja kokemus Wärtsilän strategiaan liittyvistä
asioista sekä yhtiön palveluksessa että muilta relevanteilta aloilla.
Usealla johtokunnan jäsenellä on yli 20 vuoden kokemus Wärtsilän
palveluksessa, mikä takaa johtokunnalle hyvän asiantuntemuksen
yhtiön toimialasta, tuotteista ja toimipaikoista.
Johtokunnan tehtävät ja vastuut
Toimitusjohtaja
Yhtiön hallitus nimittää konsernijohtajan, joka on samalla yhtiön
toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja johtaa konsernin liiketoimintaa ja
hallintoa yhtiöjärjestyksen, Suomen osakeyhtiölain ja hallituksen
ohjeiden mukaan. Toimitusjohtajan tukena konsernin johtamisessa
on johtokunta.
Johtokunta
Yhtiön hallitus nimittää johtokunnan jäsenet ja vahvistaa heidän
palkka- ja muut sopimusehtonsa. Johtokunnan puheenjohtajana
toimii yhtiön toimitusjohtaja. Johtokunta käsittelee konsernille ja
sen liiketoiminnoille strategisesti merkittävät asiat sekä investoinnit,
tuotepolitiikan, konsernirakenteen ja ohjausjärjestelmät. Se myös
valvoo yhtiön toimintaa. Talous - ja rahoitusjohtajan päävastuita
ovat konsernin kirjanpito ja taloushallinto, rahoitustoiminta (mukaan
lukien projekti- ja asiakasrahoitus), verotus ja prosessien
kehittäminen, konsernin suunnittelutoiminnot ja sijoittajasuhteet.
Liiketoimintojen johtajat vastaavat kukin oman globaalin
liiketoimintansa myyntivolyymista ja kannattavuudesta apunaan
konsernin eri maissa toimivat tytäryhtiöt. Konsernin
yhteiskuntasuhteista ja lakiasioista vastaavan johtajan päävastuita
ovat yhteiskuntasuhteet ja lakiasiat, aineettoman omaisuuden
hallinta, kestävä kehitys, ympäristöasiat, työterveys- ja
työturvallisuusasiat sekä turvallisuus, mukaan lukien
kyberturvallisuus. Konsernin henkilöstöjohtaja vastaa
henkilöstöjohtamisen prosesseista. Konsernin markkinointi- ja
viestintäjohtajan päävastuita ovat sisäinen ja ulkoinen viestintä
sekä brändin rakentaminen ja markkinointi.
Vastuut vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
valvonnasta (ESRS2, GOV-1)
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnasta vastaavat
hallitus ja johtokunta. Hallitus vastaa yhtiön strategisesta
johtamisesta, ja sen työtä tukevat hallituksen valiokunnat.
Hallituksella on vastuu konsernin riskiprofiilin valvonnasta
säännöllisten katselmusten avulla. Se valvoo myös kestävän
kehityksen agendan toteutusta ja katselmoi vuosittain tärkeimmät
siihen liittyvät asiat. Hallitus asettaa vuosittain
tarkastusvaliokunnan ja henkilöstövaliokunnan.
Johtokunta katselmoi tärkeimmät riskit ja niiden
vähentämissuunnitelmat, antaa säännöllisesti ohjeita ja määrää
tarvittaessa prioriteetit riskienhallinnan toimenpiteiden ja
valvontakeinojen riittävyyden varmistamiseksi. Johtokunta kantaa
myös kokonaisvastuun yhtiön kestävyystuloksista ja hyväksyy
ohjaavat konsernitason politiikat ja toimintasuunnitelmat.
Taloudellinen katsaus
Liiketoimintojen ja globaalien toimintojen johtoryhmät varmistavat
toimenpiteiden toteutuksen.
Johtokunta voi hyödyntää kunkin olennaisen vaikutuksen, riskin ja
mahdollisuuden arvioinnissa eri toimintojen ja liiketoiminta-alueiden
asiantuntemusta. Ilmastonmuutokseen, energiaan ja ympäristön
pilaantumiseen liittyvissä aiheissa johtokunta hankkii relevantin
asiantuntemuksen liiketoimintojen strategiselta johdolta ja
teknologiaosastoilta sekä riskienhallinnan, toimitusketjunhallinnan
ja kestävän kehityksen globaaleilta toiminnoilta. Työterveys - ja
työturvallisuusasioissa tarvittava asiantuntemus saadaan konsernin
kestävän kehityksen toiminnolta ja liiketoimintojen laatu-,
ympäristö- ja työterveys- ja työturvallisuus- (QEHS)
organisaatioilta. Taitojen ja uran kehittämiseen liittyvissä asioissa
asiantuntijataho on globaali henkilöstöhallinnon organisaatio.
Kestävän kehityksen hallintotapa
Kestävää kehitystä hallinnoivat hallitus ja johtokunta. Hallitus
valvoo kestävän kehityksen agendan toteutusta ja katselmoi
vuosittain tärkeimmät siihen liittyvät asiat. Wärtsilän johtokunta
kantaa kokonaisvastuun kestävyystuloksista ja hyväksyy ohjaavat
konsernitason politiikat ja toimintasuunnitelmat. Johtokunta ja
hallitus arvioivat Wärtsilän kestävän kehityksen tavoitteita ja
edistymistä niiden suhteen vähintään kerran vuodessa.
Liiketoimintojen ja globaalien toimintojen johtoryhmät varmistavat
toimenpiteiden toteutuksen. Jokaiselle tavoitteelle on nimetty
omistaja, joka laatii toimintasuunnitelmat, valvoo niiden toteutusta
ja raportoi tuloksista. Johtokunta kokoontuu viikoittain ja
kuukausittain. Lisäksi toiminnassa on kymmenen aihealueittain
järjestettyä työryhmää, ja vuosittain tehdään neljä
liiketoimintakohtaista katselmusta ja kolme kunkin globaalin
toiminnon katselmusta. Kestävän kehityksen asioita käsitellään
yhteiskuntasuhteiden työryhmässä, jota tukee johtokunnan
jäsenistä yhteiskuntasuhteiden ja lakiasioiden johtaja. Lisäksi
kestävän kehityksen asioita käsitellään toimintokohtaisissa
katselmuksissa. Yhteiskuntasuhteiden työryhmässä käsiteltävät
kestävään kehitykseen liittyvät asiat valmistelee eri toimintojen
edustajista muodostettu yhteiskuntasuhteiden ja kestävän
kehityksen valiokunta. Vuonna 2024 valiokunta kokoontui
kertaa ja yhteiskuntasuhteiden työryhmä
kaksi kertaa.
Wärtsilän kestävän kehityksen toiminto vastaa johdon tarvitseman
tiedon hankkimisesta, kehittämistarpeiden tunnistamisesta ja
kestävän kehityksen ohjelmien koordinoinnista sekä toiminnan
ohjeistamisesta. Toiminto tekee läheistä yhteistyötä
liiketoimintojen, henkilöstö-, laki- ja Compliance-toimintojen sekä
keskitetyn hankintatoiminnon kanssa. Lisäksi toiminto kerää ja
kokoaa yhteen tytäryhtiöiltä kestävää kehitystä koskevat tiedot ja
vastaa kestävyysraportoinnista.
Riskienhallinnan kehys ja hallintotapa
Wärtsilän hallitus on viime kädessä vastuussa konsernin yleisen
riskinottohalukkuuden ja riskitason määrittelemisestä sekä
konsernin riskiprofiilin valvonnasta säännöllisillä katselmuksilla.
Toimitusjohtaja ja johtokunta vastaavat yhdessä periaatteiden
määrittelystä Wärtsilän riskitietoiselle toimintakulttuurille ja
varmistavat, että riskienhallinta on juurrutettu syvälle kaikkiin
toimintoihin ja prosesseihin ja käytössä on asianmukaiset työkalut
ja resurssit. Johtokunta arvioi neljännesvuosittain konsernin
riskiprofiilia, eli tärkeimpiä riskejä ja suunnitelmia niiden
vähentämiseksi, antaa säännöllisesti ohjeita ja asettaa tarvittaessa
prioriteetteja riskienhallinnan toimenpiteiden ja valvontakeinojen
riittävyyden varmistamiseksi.
Wärtsilän liiketoiminnat vastaavat siitä, että niiden toiminta on
niiden strategioiden mukaista ja että operatiiviset ja taloudelliset
tavoitteet saavutetaan. Liiketoimintojen ja niiden johtoryhmien
vastuulla on myös toteuttaa jatkuvia toimenpiteitä kaikkien
olennaisten riskien tunnistamiseksi ja vaikutusten lieventämiseksi.
Tämä työ jalkautetaan organisaatiossa liiketoimintayksikkötasolle ja
edelleen alemmille tasoille. Jokainen liiketoiminta esittelee
säännöllisesti riskiprofiilinsa toimitusjohtajalle, talousjohtajalle ja
muulle johtokunnalle.
Konsernin riskienhallintatoiminto on osa rahoitustoimintoa ja vastaa
yhtiön riskienhallinnan kehyksestä, mukaan lukien koko konsernia
koskevat politiikat, raportointiprosessi ja liiketoimintojen sekä niiden
eri organisaatioiden tukeminen riskienhallinnassa. Toiminto johtaa
myös sisäistä riskienhallinnan vertaisryhmää, joka yhdessä
liiketoimintojen edustajien kanssa varmistaa Wärtsilän
riskienhallinnan yhdenmukaisuuden ja jatkuvan parantamisen sekä
siihen liittyvän tiedon jakamisen.
Mahdollisuuksien hallintotapa
Strategiaa hallinnoivat hallitus ja johtokunta. Hallitus katselmoi
strategian vuosittain ja valvoo sen toteutusta kuukausittain.
Johtokunta kantaa kokonaisvastuun konsernin strategista ja sen
toteutuksesta. Johtokunta kokoontuu viikoittain ja kuukausittain,
minkä lisäksi toiminnassa on strategiaa käsittelevä työryhmä.
Strategian toteutusta seurataan myös vuosineljänneksittäin
tehtävissä liiketoimintakohtaisissa katselmuksissa ja kolmesti
vuodessa tehtävissä toimintokohtaisissa katselmuksissa.
Strategiaa käsittelevän työryhmän työskentelyä tukee
toimitusjohtaja. Liiketoimintojen ja globaalien toimintojen
johtoryhmät varmistavat kukin osaltaan strategian toteutuksen.
Kaikilla liiketoiminnoillamme on selkeä tulosvastuu, joten päätökset
tehdään siellä, missä asiakasarvokin luodaan.
Hallituksen ja johtokunnan käsittelemät olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (ESRS2, GOV-2)
Sekä johtokunta että hallitus tarkastelevat osana päätöksenteon
kokonaisprosessia päätösten vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia valvoessaan yhtiön strategian toteutusta,
keskeisten liiketoimien toteutusta sekä riskienhallinnan prosessia.
Lisäksi varsinkin riskejä tarkastellaan yksityiskohtaisesti due
diligence -prosessissa, joka kuuluu kaikkiin merkittäviin liiketoimiin,
kuten fuusioihin ja yritysostoihin. Kaikkien merkittävien päätösten
yhteydessä harkitaan niiden vaikutuksiin, riskeihin ja
mahdollisuuksiin liittyviä etuja ja haittoja.
Tärkeimpiä hallituksen käsittelemiä asioita vuonna 2024 olivat
muun muassa kestävyysstrategia sekä teknologian ja markkinoiden
kehitys. Vuonna 2024 runsaasti huomiota saivat nykyisten
kestävyystavoitteiden, esimerkiksi Set for 30 -ohjelman,
edistymisen arviointi, uusien kestävyystavoitteiden tarkastelu sekä
kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) vaatimusten täyttäminen.
Keskeisiä prioriteetteja olivat myös organisaatioon liittyvät asiat,
kuten esimerkiksi Wärtsilän eettisiin toimintaperiaatteet,
henkilöstöprosessit ja palkitsemisperiaatteet sekä työterveys
ja -turvallisuus.
Johtokunnan asialistalla keskeisiä asioita olivat muun muassa
työterveys ja -turvallisuus, kestävyysstrategia, kestävyystavoitteet
ja niiden seuranta sekä näihin aiheisiin liittyvät riskit.
Kestävyysseikkoihin liitetyt johtokunnan
kannustinjärjestelmät ja palkitsemispolitiikat
(ESRS2, GOV-3)
Hallitus
Hallituksen jäsenet eivät kuulu kannustinjärjestelmien tai
tulosperusteisen palkitsemisen piiriin, eikä heillä ole Wärtsilän
järjestämää lisäeläkettä.
Taloudellinen katsaus
Johtokunta
Hallitus laatii ja hyväksyy vuosittain pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmät (LTI). Kuhunkin kannustinjärjestelmään
sisältyy osakepohjainen kannustinjärjestelmä (PSP), jonka
ansaintajakso on kolme vuotta ja jonka tavoitteena on sovittaa
yhteen osallistujien ja Wärtsilän osakkeenomistajien edut. Vuoden
2024 lopussa Wärtsilällä oli käynnissä kolme johtokunnan pitkän
aikavälin kannustinjärjestelmää, joihin sisältyi kestävyystavoitteita,
aikaväleille 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026. Näiden
kannustinjärjestelmien mittareita ovat taloudellinen lisäarvo ja
Wärtsilän hiilineutraaliusstrategiaan liittyvät kestävyystavoitteet, eli
oman toiminnan hiilineutraaliustavoite ja tuotevalikoiman valmius
hiilettömien polttoaineiden käyttöön.
Henkilöstövaliokunta arvioi ja hallitus hyväksyy ohjelman
toteutumisen asetettuihin tavoitteisiin nähden ennen
kannustinpalkkioiden maksua. Palkkio maksetaan pian
ansaintajakson päättymisen jälkeen, ja se voidaan maksaa rahana
ja/tai osakkeina.
Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät
Kestävyys raportin luvut
a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintotapaan, strategiaan ja liiketoimintamalliin
ESRS 2 GOV-2
: 1.3. Hallituksen ja johtokunnan käsittelemät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet;
ESRS 2 GOV-3
: 1.3. Kestävyysseikkoihin liitetyt johtokunnan kannustinjärjestelmät ja palkitsemispolitiikat;
ESRS2 SBM-3, E1 SBM -3; E1 IRO-1; E2 IRO-1; S2 SBM -3
: 1.6. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence
-prosessin keskeisissä vaiheissa
ESRS 2 SBM-2
: 1.5. Sidosryhmävuorovaikutus;
ESRS 2 IRO-1; E2 IRO-1
: 1.7. Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis - ja arviointiprosessista;
ESRS 2 MDR-P:
Työterveys - ja
työturvallisuuspolitiikka
; 3.3.1 .
Taitojen ja uran kehittämistä koskeva politiikka; 3.4.1. Arvoketjun työntekijöiden työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat
politiikat
c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi
ESRS2 SBM-3, E1 SBM -3; E1 IRO-1; E2 IRO-1; S2 SBM -3
: 1.6. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset
d) Toimien toteuttaminen kyseisten haitallisten vaikutusten torjumiseksi
ESRS 2 MDR-A:
toimet;
3.2.4. Työterveys - ja työturvallisuustoimet ;
3.3.4. Taitojen ja uran kehittämistä koskevat toimintasuunnitelmat ja resurssit;
3.4.4. Arvoketjun
työntekijöihin liittyvät toimet ja resurssit
e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja viestintä
ESRS 2 MDR-M:
kunkin mittarin jälkeen ;
ESRS 2 MDR-
T:
2.2.4. Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet;
3.2.5. Työturvallisuustavoite
;
3.3.5. Henkilökohtaisia kehityssuunnitelmia koskeva
tavoite; 3.4.5. Arvoketjun työntekijöihin liittyvät tavoitteet
Due diligence -selvitys (ESRS 2, GOV-4)
Vuosien 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026 pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmät ovat osakepohjaisia. Jos ansaintajakson
ennalta määrätty yhtiön taloudellisen lisäarvon minimitaso
(painoarvo 85%) ja hiilineutraaliuteen liitetyt kestävyystavoitteet
(painoarvo 15%) saavutetaan ja työssäoloehto täyttyy,
kannustinohjelman osallistujat saavat palkkiona yhtiön osakkeita.
Osakkeiden lukumäärä riippuu tuloksista, ja maksimi on 175%
tavoitetasosta. Palkitsemiselle on asetettu yläraja myös suhteessa
henkilön peruspalkkaan palkkion myöntämispäivänä. Tavoitetason
saavuttaminen oikeuttaa vuosien 2022–2024
kannustinjärjestelmässä yhteensä
996 716
2023–2025 kannustinjärjestelmässä
1 636 801
vuosien 2024–2026 kannustinjärjestelmässä
1 086 233
osakkeeseen. Eräissä maissa vastaava palkkio maksetaan
paikallisesta lainsäädännöstä johtuen käteisenä. Osakkeiden
kirjanpidollinen käypä arvo palkitsemispäivänä on vuosien 2022–
2024 kannustinjärjestelmässä 9,53 euroa, vuosien 2023–2025
kannustinjärjestelmässä 7,82 euroa ja vuosien 2024–2026
kannustinjärjestelmässä
13,32
Taloudellinen katsaus
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin
osalta (ESRS2, GOV-5)
Kestävyysraportointia koskevan sisäisen valvonnan perustana on
riskien tunnistaminen ja arviointi. Kestävyysriskiprofiili muodostuu
ulkoisten ja sisäisten auditointien tuloksista sekä olennaisten
mittareiden prosessikuvauksista ja niihin liittyvien riskien
arvioinnista. Kestävyysraportointia koskeva riskien arviointi käsittää
kaikki raportointiprosessin vaiheet raportointiohjeiden
ja -manuaalien laatimisesta alkaen tietojen keruuseen ja laskelmiin
sekä kestävyysraportin kokoamiseen saakka. Kunkin
prosessivaiheen riskit tunnistetaan ja asetetaan
tärkeysjärjestykseen sen perusteella, kuinka ne vaikuttavat tietojen
laatuun, niiden saannin oikea-aikaisuuteen ja tietojen
olennaisuuteen. Näin ollen niitä riskejä, joilla voi olla vaikutusta
olennaisten tietojen oikeellisuuteen ja saatavuuteen, tarkastellaan
tarkimmin.
Wärtsilä on määritellyt ja ottanut käyttöön ohjelma-, aihe- ja
mittaritason valvontatoimia. Valvontaa on suoritettava eri tasoilla,
jotta riskejä pystytään vähentämään suoraan kullakin eri tasolla.
Valvontakeinoja ovat esimerkiksi koulutukset, ohjeistukset,
automaattiset tarkistuspisteet, pääsyoikeuksien hallinta, tietojen
arvioinnit ja laskentaperiaatteiden dokumentointi. Olennaisten
tietojen tarkkuuteen ja täydellisyyteen liittyviä kriittisiä riskejä
valvotaan tehostetusti, esimerkiksi tietojen ristiintarkistuksilla.
Kestävyysraportointia johtaa konsernin kestävän kehityksen
toiminto. Ympäristövastuuseen ja osin sosiaaliseen vastuuseen
liittyvät tiedot kootaan tytäryrityksiltä verkkopohjaisella
kestävyysraportointijärjestelmällä, jota varten kaikkiin konsernin
tytäryrityksiin on nimetty tietojen keruusta ja kokoamisesta
vastaava vastuuhenkilö. Osa sosiaalisen vastuun tiedoista kootaan
henkilöstötietojärjestelmistä. Taloudelliset tiedot perustuvat pääosin
tilintarkastettuun tilinpäätökseen. Kestävän kehityksen toiminto
kerää, kokoaa ja tarkistaa kestävyystiedot ja vastaa
kestävyysraportin laatimisesta. Lisäksi kestävän kehityksen
toiminto seuraa raportointiprosessin riskejä ja sisäistä valvontaa ja
informoi havainnoista asianomaista prosessinomistajaa tai
tytäryritystä infopuheluiden, keskeisiä tulosindikaattoreita
koskevien raporttien tai palautekeskustelujen avulla.
Kestävyysraportointia koskevan sisäisen valvontaympäristön
tehokkuuden varmistamiseksi omaksuttu hallintotapa on Wärtsilän
yleisten periaatteiden mukainen. Hallituksen tarkastusvaliokunta
valvoo talous- ja kestävyysraportointiprosesseja ja seuraa
konsernin kestävyysraportoinnin varmentamista.
Yhteiskuntasuhteiden ja kestävän kehityksen toiminto ja
varmennuspalveluiden tarjoajat informoivat tarkastusvaliokuntaa
säännöllisesti kestävyysraportoinnin edistymisestä ja
varmentamisesta.
Lisäksi tarkastusvaliokunta arvioi ja varmentaa Wärtsilän sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuuden ja tehokkuuden.
Sisäinen tarkastus avustaa tarkastusvaliokuntaa tässä työssä
tekemällä vuosisuunnitelmansa mukaisesti säännöllisiä sisäisiä
tarkastuksia konsernin liiketoiminnoissa, tukitoiminnoissa ja
juridisesti itsenäisissä yksiköissä.
Wärtsilän ylin johto seuraa säännöllisesti yhtiön kestävyystuloksia
yleisellä tasolla. Johtokunta katselmoi säännöllisissä
kokouksissaan kestävyysraportoinnin edistymistä, mukaan lukien
riskinarviointien ja sisäisen valvonnan tulokset.
Konsernin tytäryhtiöiden toimitusjohtajat vastaavat siitä, että
tytäryhtiön toiminta täyttää konsernin prosessien asettamat
vaatimukset, mukaan lukien kestävyysraportoinnin
laatuvaatimukset ja määräajat.
1.4. Strategia, vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (SBM-1)
Wärtsilän strategia, The Wärtsilä Way, pysyi muuttumattomana.
Yhtiön kyky luoda lisäarvoa perustuu kahteen strategiseen
teemaan: Muutos ja Suorituskyky. Muutos viittaa hiilineutraaliuden
synnyttämiin kasvumahdollisuuksiin sähköntuotannossa,
säätövoimassa ja vihreämmässä merenkulussa sekä niihin
liittyvissä palveluissa. Suorituskyvyn keskiössä on selkeä näkymä
toiminnan ja kannattavuuden parantamiseen hyödyntäen
markkinoiden kasvua ja yhtiön sitoutumista taloudellisiin ja
kestävän kehityksen tavoitteisiin. Wärtsilän päämäärä, kehittää
kestävää yhteiskuntaa teknologia- ja palveluinnovaatioiden avulla,
on vahvasti kytköksissä Muutos- ja Suorituskyky-teemoihin. Yhtiön
viisi strategista painopistealuetta keskittyvät asiakasarvoon,
suorituskykyisiin tiimeihin, hiilineutraaliuteen, palveluiden kasvuun
ja jatkuvaan parantamiseen. Merkittävin Wärtsilän tuotteisiin liittyvä
kestävyystavoite on hiilettömille polttoaineille valmiin
tuotevalikoiman tarjoaminen vuoteen 2030 mennessä.
Hiilineutraalien polttoaineiden käyttö on mahdollista jo nyt, ja
tuotteita kehitetään jatkuvasti, jotta niitä voidaan käyttää laajalti
esimerkiksi ammoniakilla ja vedyllä ja muilla hiilettömillä
polttoaineilla vuoteen 2030 mennessä. Tässä suhteessa tärkein
tuoteryhmä liittyy energiantuotantoon, toisin sanoen moottorit ja
niiden apulaitteet.
Wärtsilä Marine on keskeinen toimija merenkulkualan
energiantuotanto-, propulsio- ja elinkaariratkaisuissa. Yhtiö kehittää
alansa johtavia teknologioita, joiden avulla merenkulkuala pystyy
siirtymään uusien polttoaineiden käyttöön ja kasvihuonekaasujen
kannalta nettonollapäästöiseen tulevaisuuteen. Wärtsilä tarjoaa
merenkulkualalle kattavan tuotevalikoiman, joka sisältää
monipolttoainemoottoreita, polttoainejärjestelmiä,
propulsiojärjestelmiä, hybridi- ja täyssähköalusten
sähköjärjestelmiä, akselistoratkaisuja, pakokaasujen
käsittelyratkaisuja, mukaan lukien alusten hiilen
talteenottojärjestelmät, sekä digitaalisia teknologioita, kuten
optimointiratkaisuja, joilla voidaan parantaa alusten tehokkuutta,
luotettavuutta, turvallisuutta ja ympäristösuorituskykyä
merenkulkualan edellyttämällä tavalla. Lisäksi Wärtsilä tarjoaa
kunnossapitopalveluja, joiden tukena on maailmanlaajuinen
kenttähuollon, korjaamoiden sekä asiantuntija- ja
varaosakeskusten verkosto, sekä edistyneitä digitaalisia
kyvykkyyksiä. Huoltosopimuksilla pyritään vastaamaan asiakkaiden
polttavimpiin tarpeisiin, tarjoamalla esimerkiksi suorituskykyyn
perustuvia sopimuksia, joissa keskitytään polttoaineenkulutuksen ja
päästöjen minimointiin sekä kaluston luotettavuuden ja
käyntituntien maksimointiin. Wärtsilä pystyy parantamaan nykyisten
alusten hyötysuhdetta ja ympäristösuorituskykyä monenlaisilla
jälkiasennuspaketeilla, joita ovat esimerkiksi energiaa säästävät
laitteet, maasähkön käyttö, hybridiratkaisut, tehonrajoitusratkaisut
ja moottoripäivitykset. Wärtsilä Decarbonisation Services tarjoaa
esimerkiksi analytiikkapalveluita, joilla voidaan todentaa, täyttääkö
alus nykyiset ympäristömääräykset. Lisäksi se tarjoaa
operointitietoihin perustuvaa hiilineutraaliusmallinnusta, joka
kertoo, miten alusta nyt operoidaan ja millaisia muutoksia
määräystenmukaisuuden saavuttaminen vaatisi.
Wärtsilä Marine tarjoaa ratkaisuja koko merenkulkualalle ja on
korkealuokkaisten alussegmenttien johtava toimittaja. Näihin
lukeutuvat esimerkiksi matkustaja-alukset, LNG-säiliöalukset,
erikoisalukset ja offshore-projektit. Wärtsilälle on tärkeää tiivis
yhteys laivojen operoijiin läpi koko aluksen elinkaaren aina
suunnitteluvaiheista alkaen, jolloin asiakkaalle voidaan suositella
optimaalisia ja kestävimpiä teknisiä ratkaisuja. Wärtsilä on läsnä
rakennus- ja integrointivaiheissa, käyttöönotossa sekä läpi koko
aluksen käyttövaiheen huoltosopimusten ja jälkiasennusratkaisujen
kautta.
Taloudellinen katsaus
Yrityksen valmistus- ja kokoonpanomalli on pääomakevyt. Siinä
keskeistä ovat pitkäjänteiset suhteet kansainväliseen
toimittajaverkostoon, joka käsittää noin 5 500 suoraa
maailmanlaajuista materiaalitoimittajaa.
Wärtsilä Energy tähtää johtajaksi muutoksessa kohti tulevaisuutta,
jossa sähkö tuotetaan sataprosenttisesti uusiutuvalla energialla.
Wärtsilä tukee yhteiskuntia ja asiakkaita nopeuttamaan
hiilineutraaliussiirtymäänsä markkinoiden johtavilla uusiutuvaa
sähköntuotantoa tasapainottavilla teknologioilla ja
sähköjärjestelmien mallinnusosaamisella. Wärtsilä Energyn
ratkaisuvalikoimaan sisältyvät elinkaari- ja hiilineutraaliuspalvelut,
kestäville polttoaineille soveltuvat voimalaitokset sekä energian
varastointi- ja optimointiteknologia, mukaan lukien GEMS Digital
Energy -energianhallintajärjestelmä. Wärtsilän tutkimus- ja
kehitystyön painopisteenä ovat kestävät polttoaineet, millä voidaan
varmistaa moottoreiden käytettävyys pitkälle tulevaisuuteen, koska
moottorit voidaan muuttaa käyttämään uusia kestäviä polttoaineita,
kuten vihreää vetyä ja sen johdannaisia, kun niitä tulee saataville.
Wärtsilä Energyn elinkaaripalveluiden tarkoituksena on taata
laitosten käytettävyys, parantaa niiden tehokkuutta ja luotettavuutta
sekä varmistaa niiden käytettävyys ja optimointimahdollisuudet.
Wärtsilä Energy on toimittanut
voimalaitoskapasiteettia ja yli 130 energian varastointijärjestelmää
yhteensä 180 maahan eri puolilla maailmaa
.
Energialiiketoiminnassa Wärtsilän rooli käsittää sekä
laitetoimitukset (OEM) että palvelut. Tämä sisältää moottoreiden ja
voimaloiden suunnittelun, valmistuksen ja toimitukset sekä
varaosahuollon ja elinkaaripalvelut. Keskeisiä asiakassegmenttejä
ovat sähkölaitokset, itsenäiset voimantuottajat ja teollisuusyritykset,
jotka tuottavat sähköä energiamarkkinoille, suoraan loppukäyttäjille
tai omaan käyttöön. Energian varastointiliiketoiminnassa Wärtsilä
toimii järjestelmäintegraattorina, joka tarjoaa asiakkaalle
akkuvarastoratkaisut ja niihin liittyvät elinkaaripalvelut. Tähän
sisältyvät akkumoduulien, muiden laitteiden sekä akunhallinta- ja
muunninlaitteiden hankinta ja integrointi Wärtsilän suunnittelemiin
varastointilaitteisiin, asennustyöt ja laitosten optimointi. Energian
varastointiliiketoiminta Storage keskittyy valituilla
kohdemarkkinoillaan isoihin akkuvarastoprojekteihin ja asiakkaisiin,
jotka arvostavat ennen muuta turvallisuutta ja luotettavuutta.
Wärtsilä Energyn ratkaisujen tyypillisiä asiakasetuja ovat
energiantuotannon luotettavuus, joustavuusedut sekä
energiasiirtymän nopeuttaminen.
Wärtsilän yli 230 toimipistettä 77 maassa käsittävä myynti- ja
huoltoverkosto tukee tehokkaasti koko maailmanlaajuista
asiakaskuntaa. Wärtsilä toimii ensisijaisesti tytäryhtiöidensä ja
strategisten yhteisyritysten kautta. Wärtsilän henkilöstöön kuuluu
noin
18 900
työntekijää, jotka edustavat
128:aa
kansallisuutta.
Rekrytoimalla ja pitämällä yhtiössä parhaat mahdolliset osaajat
Wärtsilällä on edellytykset olla ensisijainen yhteistyökumppani
asiakkaille sekä kiinnostava työnantaja nykyisille ja uusille
työntekijöille. Wärtsilä on sitoutunut harjoittamaan liiketoimintaansa
vastuullisesti ja edellyttää toimittajiensa ja
yhteistyökumppaneidensa noudattavan yhtä korkeita juridisia ja
eettisiä normeja ja toimintatapoja.
Vuonna 2024 Wärtsilän liikevaihto oli
miljoonaa euroa.
Vuoden 2024 lopussa Wärtsilällä oli
18 913
työntekijää.
MEUR
Marine
Energy
Portfolio
Business
Yhteensä
Liikevaihto
3 053
2 690
706
6 449
Markkina-alue
Työsuhteisten työntekijöiden
henkilömäärä
Koko maailma
18 913
Eurooppa
11 532
Aasia
4 006
Amerikka
2 514
Muut
861
Laskentaperiaatteet:
Wärtsilän työsuhteisten työntekijöiden tiedot raportoidaan
henkilömääränä raportointikauden lopussa. Pääasiallinen
tietolähde on konsernin SuccessFactors-henkilöstötietojärjestelmä.
Alle yhdellä prosentilla (vaihtelee eri mittareiden mukaan)
työsuhteisista työntekijöistä globaaleihin HR-prosesseihin kirjatut
työsuhdetiedot ovat puutteellisia. Mikään muu ulkopuolinen elin
kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei ole validoinut mittareiden
mittauksia.
Toimitusketjun hallinta
Toimittajat ja yhteistyökumppanit ovat tärkeä ja kiinteä osa
Wärtsilän tuotteiden ja palveluiden kokonaisarvoketjua. Laajaan
toimittajaverkostoon kuuluu lähes
24 000 aktiivista
toimittajaa.
Suurin osa yhtiön keskeisistä toimittajista toimii Euroopassa.
Toimittajien odotetaan noudattavan samoja korkeatasoisia juridisia
ja eettisiä normeja sekä liiketapoja kuin Wärtsilä, ja yhtiö myös
toteuttaa tätä varmistavia toimenpiteitä. Wärtsilä on asettanut
lainsäädännön noudattamiseen, ympäristönäkökohtiin, laatuun,
työterveyteen ja -turvallisuuteen, sosiaaliseen vastuuseen sekä
kyberturvallisuuteen liittyviä velvoittavia toimittajavaatimuksia.
Vaatimusten noudattamista arvioidaan sekä uusia toimittajia
valittaessa ja perehdytettäessä että jatkuvassa toimittajien
suorituskyvyn hallintaprosessissa. Toimittajille asetetut vaatimukset
sisältyvät vakiotoimitussopimuksiin. Lisäksi Wärtsilällä on tuote- ja
palvelukohtaisia vaatimuksia, joiden noudattamista arvioidaan
osana edellä mainittua jatkuvaa toimittajien suorituskyvyn
hallintaprosessia.
Wärtsilä hyödyntää toimittaja-arvioinneissa useita menetelmiä ja
työkaluja, kuten perinteisiä kyselytutkimuksia ja verkkokyselyjä,
globaaleja tietokantahakuja, paikan päällä tehtäviä arviointeja ja
erilaisia auditointeja. Tunnistettujen riskien vähentämiseksi
laaditaan suunnitelmat yhdessä toimittajien kanssa.
Arviointiprosessin päätteeksi suoritetaan toimittajan luokitus.
Vastuu nalaisen kategorian johtoryhmät suorittavat arvioinnin
yhdessä Wärtsilän muiden toimintojen ja toimittajien kanssa.
Fossiilisiin polttoaineisiin, kemikaaleihin, kiistanalaisiin
aseisiin tai tupakkaan liittyvä toiminta
Wärtsilällä ei ole toimintaa, joka liittyy fossiilisiin polttoaineisiin,
kemikaalien tuotantoon, kiistanalaisiin aseisiin tai
tupakkateollisuuteen.
1.5. Sidosryhmävuorovaikutus (ESRS2 SBM-2)
Wärtsilän sidosryhmäsuhteiden aktiivinen hoitaminen on tärkeää
yhtiön liiketoiminnan kehityksen sekä tietojen vaihdon, kestävien
suhteiden rakentamisen ja kestävän yhteiskunnan kehittämisen
kannalta. Konsernitasolla Wärtsilän tärkeimpiä sidosryhmiä ovat
asiakkaat, henkilöstö, sijoittajat ja rahoittajat, toimittajat, media ja
paikallisyhteisöt. Wärtsilän tytäryhtiöt määrittelevät itse
merkittävimmät sidosryhmänsä. Niihin kuuluvat edellä mainittujen
lisäksi yleensä mm. tuotantolaitosten naapurusto, oppilaitokset ja
Taloudellinen katsaus
viranomaiset. Wärtsilä tekee monipuolista sidosryhmäyhteistyötä
esimerkiksi erilaisissa tapaamisissa ja tapahtumissa,
yhteisprojekteissa, viestintäkanavissa ja yhteistyöalustoilla. Lisäksi
Wärtsilä osallistuu jäsenenä ja muulla tavoin yhtiön
liiketoimintastrategioiden ja markkinoiden kannalta
merkityksellisten organisaatioiden toimintaan. Wärtsilä osallistuu
useiden kansainvälisten ja kansallisten järjestöjen toimintaan
päivittäisen työskentelyn ja hallitus- ja työryhmätoiminnan kautta
sekä osallistumalla tapaamisiin, seminaareihin ja konferensseihin.
Säännöllisten tapaamisten, tilannekohtaisen viestinnän, työpajojen,
yhteisprojektien ja sosiaalisen median kanavien lisäksi Wärtsilän
edustajat tapaavat vuosittain asiakkaita alan kansainvälisissä
tapahtumissa, kansainvälisissä ja kansallisissa seminaareissa,
messuilla ja konferensseissa. Lisäksi asiakkaiden käytettävissä on
asiakaspalautejärjestelmä ja palautetta kerätään säännöllisesti
asiakastyytyväisyystutkimuksilla ja laatukyselyillä.
Työnantajan ja henkilöstön vuorovaikutus on Wärtsilässä hyvin
monimuotoista. Esimerkkejä ovat keskustelut, eri viestintäkanavat,
kokoukset ja tapahtumat. Työterveys - ja työturvallisuusasioissa
pääasiallinen keskustelufoorumi ovat paikalliset työterveys
ja -turvallisuuskomiteat, joissa on mukana sekä yhtiöiden johdon
että henkilöstön edustus. Jokaisella Wärtsilän työntekijällä on
pääsy Wärtsilän WeCare -raportointijärjestelmään, joka on
työterveys- ja työturvallisuuspoikkeamien, läheltä piti -tilanteiden,
vaarallisten olosuhteiden sekä negatiivisten että positiivisten
turvallisuushavaintojen raportointiin konserninlaajuisesti käytettävä
sovellus. Järjestelmällä kerättyä tietoa käytetään paikallisesti
toiminnan parantamiseen ja tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin.
Lisäksi EHS-henkilöstö ja vastuulliset johdon edustajat kokoavat
tiedon ja analysoivat sitä alue-, liiketoiminto- ja konsernitasolla.
Lisäksi henkilöstöllä on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä joka
toinen vuosi tehtävässä konserninlaajuisessa MyVoice -kyselyssä ja
säännöllisesti toteutettavissa Pulse-kyselyissä. MyVoice - ja Pulse-
kyselyt antavat tietoa myös työntekijöiden näkemyksistä ja
tarpeista liittyen taitojen ja uran kehittämiseen. Wärtsilän
eurooppalaisessa yritysneuvostossa käsitellään lisäksi kysymyksiä,
jotka koskevat vähintään kahta EU:n alueella toimivaa Wärtsilän
yhtiötä, sekä koko konsernia koskevia kysymyksiä.
Wärtsilä on säännöllisesti vuorovaikutuksessa sijoittajien ja
rahoittajien kanssa roadshow-tapahtumissa ja tapaamisissa, joissa
esitellään yhtiötä ja sen liiketoimintamallia, strategiaa ja tuloksia.
Wärtsilä julkaisee vuosittain useita raportteja: kaksi
osavuosikatsausta, puolivuosikatsauksen, tilinpäätöstiedotteen,
vuosikertomuksen ja pörssitiedotteita. Näiden tarkoituksena on
antaa oikeat, riittävät ja ajantasaiset tiedot Wärtsilän liiketoiminnan
kehityksestä, strategiasta, markkinoista ja taloudellisesta
asemasta. Wärtsilän kotisivut ovat ajantasaisen tiedottamisen
pääkanava, minkä ansiosta kaikki sijoittajat ovat tiedon saannissa
tasavertaisessa asemassa. Lisäksi Wärtsilän ylin johto ja
sijoittajasuhdetiimi keskustelevat säännöllisesti analyytikkojen ja
sijoittajien kanssa ja järjestävät heille suunnattuja tapahtumia sekä
kansainvälisesti että paikallisesti.
Wärtsilä pyrkii tiiviisiin ja hyviin suhteisiin tärkeimpien toimittajiensa
kanssa eri puolilla maailmaa. Taloudellisen hyödyn lisäksi tiivis
vuorovaikutus toimittajien kanssa tukee tiedon jakamista, luo
innovatiivisen toimintaympäristön ja integroi strategiset toimittajat
entistä vahvemmin yhtiön arvoketjuun. Toistuvien , vähintään
kolmen vuoden välein suoritettavien toimittaja-arviointien lisäksi
Wärtsilä keskustelee säännöllisesti toimittajien suoriutumisesta,
tarjoaa tukea toiminnan kehittämiseen ja järjestää toimittajapäiviä.
Jos toimittajavierailulla tai -auditoinnissa ilmenee työterveyteen
ja -turvallisuuteen liittyviä sääntöjen noudattamatta jättämisiä,
toimittajalta vaaditaan korjaavia toimenpiteitä. Vaikka toimittajien
tarpeiden kuuntelemisella on tärkeä merkitys hedelmälliselle
yhteistyölle, arvoketjun työntekijöiden näkemyksillä ja tarpeilla ei
voi katsoa olevan suoraa vaikutusta Wärtsilän strategiaan tai
liiketoimintamalliin. Wärtsilä ei katso strategiansa tai
liiketoimintamallinsa vaikuttavan arvoketjun työntekijöihin
kohdistuvien merkittävien olennaisten vaikutusten syntymiseen,
pahenemiseen tai lieventämiseen.
Wärtsilä ylläpitää aktiivisia suhteita ammattimediaan sekä yleis- ja
talousmediaan. Kestävyystyöhön liittyviin aiheisiin kohdistuu yleistä
mielenkiintoa. Wärtsilä järjestää median edustajille säännöllisesti
mahdollisuuksia haastatella yhtiön asiantuntijoita. Lisäksi yhtiön
asiantuntijat tapaavat ammattilehdistön edustajia messuilla ja
webinaareissa. Taloustoimittajien keskuudessa tehdään vuosittain
kyselytutkimus, ja neljännesvuosittain laaditaan medianäkyvyys- ja
share of voice -raportit.
Wärtsilän tavoitteena on edistää hyvinvointia kaikissa yhteisöissä,
joissa sillä on toimintaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi työpaikkojen
luomista, koulutuksen tarjoamista työntekijöille, yhteistyötä
paikallisten sidosryhmien kanssa ja paikallisten kehityshankkeiden
tukemista. Lisäksi yhtiö pitää yhteyttä viranomaisiin esimerkiksi
ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusasioissa, järjestää
avoimien ovien päiviä, myöntää tukea esimerkiksi paikalliseen
nuoriso- ja koulutustoimintaan ja viestii paikallisesti.
Lähestymistapa sidosryhmävuorovaikutukseen
Sidosryhmävuorovaikutuksen perustavoite on sidosryhmien
tarpeiden ymmärtäminen sekä tehokkaimpien tapojen löytäminen
näihin tarpeisiin vastaamiseksi. Wärtsilän näkemyksen mukaan
sidosryhmien tärkeimmät tarpeet suhteessa yhtiön toimintaan sekä
yhtiön lähestymistapa näihin tarpeisiin vastaamiseksi ovat
seuraavat:
Asiakkaat
: Sekä merenkulku- että energiamarkkinoiden asiakkaat
tähtäävät menestykselliseen toimintaan, ja Wärtsilän asiakkaiden
menestys merkitsee myös Wärtsilän omaa menestymistä.
Tukeakseen asiakkaidensa menestymistä Wärtsilän on aidosti
ymmärrettävä näiden liiketoimintaa, ja tärkeä osa tätä on
asiakkaiden kuunteleminen ja keskustelu heidän kanssaan.
Aktiivinen yhteydenpito asiakkaisiin kuuluu siten oleellisena osana
tulokselliseen strategiaan ja liiketoimintamalliin sekä kykyyn
muokata näitä asiakkaiden tarpeiden muuttuessa. Wärtsilä on
tunnistanut, että sääntelyn ja asiakastarpeiden kehityksen myötä
asiakkaiden toiminnan hiilineutraaliuden tukemisesta luotettavilla ja
tehokkailla ratkaisuilla on tullut yksi asiakkaiden keskeisistä
menestystekijöistä ja siten myös Wärtsilän oman menestymisen
edellytys.
Työntekijät
: Kestävät teknologia- ja palveluinnovaatiot, jotka
auttavat Wärtsilän asiakkaita jatkuvasti parantamaan
suorituskykyään sekä ympäristön että talouden kannalta, vaativat
sitoutunutta ja osaavaa henkilöstöä. Työntekijöillä on ratkaiseva
merkitys Wärtsilän suorituskyvylle ja pitkäjänteiselle menestykselle.
Wärtsilä on määritellyt pitkälti työntekijöiltä saadun palautteen
perusteella yhtiön henkilöstöstrategian neljä pääpilaria, ”People
Priorities”: Jatkuvan oppimisen vaaliminen, inklusiivisen
työkulttuurin rakentaminen, vaikuttavan johtajuuden rakentaminen
ja oikeat osaajat oikeissa tehtävissä oikeaan aikaan. Näiden
tavoitteiden aktiivinen tavoittelu lisää Wärtsilän käsityksen mukaan
yhtiön kiinnostavuutta työnantajana sekä nykyisille että tuleville
työntekijöille ja varmistaa osaltaan, että henkilöstöllä on tarvittava
ammattitaito ja motivaatio. Wärtsilä on sitoutunut tarjoamaan
työntekijöilleen, urakoitsijoilleen ja muille kumppaneille turvallisen
ja terveellisen työympäristön kaikkialla, jossa yhtiö toimii.
Taloudellinen katsaus
Sijoittajat ja rahoittajat
: Aktiivinen yhteydenpito sijoittajiin ja
rahoittajiin tuottaa arvokasta tietoa siitä, miten he näkevät
Wärtsilän strategian ja sen toteutuksen. Wärtsilä pyytää
säännöllisesti palautetta sijoittajilta ja analyytikoilta tapaamisten ja
tapahtumien yhteydessä saadakseen paremman kuvan heidän
näkemyksistään ja mahdollisista huolenaiheista. Saadun
palautteen perusteella tiedottamista ja tiedotusmateriaaleja
pystytään parantamaan, jotta niistä välittyy hyvä ymmärrys
Wärtsilän strategiasta. Toteutettuja toimenpiteitä ovat esimerkiksi
Wärtsilän tapahtumien avaaminen kaikille sijoittajille ja keskeisten
viestien sekä kysymysten ja vastausten julkaiseminen yhtiön
kotisivuilla.
Toimittajat
: Jatkuva toimittajayhteistyö varmistaa, että Wärtsilällä
on ajantasainen tieto varsinkin tärkeimpien toimittajien tuotteiden ja
palveluiden suorituskyvystä yhtiön vaatimuksiin nähden. Yhteistyön
kautta saadaan tarkka ymmärrys esimerkiksi toimittajien teknisistä
mahdollisuuksista, kapasiteettirajoituksista sekä kuhunkin
toimitusketjuun mahdollisesti liittyvistä riskeistä. Wärtsilä tekee
aktiivista yhteistyötä toimittajien kanssa ja pyrkii mahdollisuuksien
mukaan tukemaan heitä sekä samalla tunnistamaan riskit, joita
yhteistyö ei mahdollisesti riittävässä määrin vähennä. Wärtsilä voi
tällöin harkita muita vaihtoehtoja, joilla riskejä voidaan ehkäistä,
esimerkiksi toimittajakunnan monipuolistamista. Tämä on jatkuva
prosessi, jossa päätökset tehdään aina tapauskohtaisesti.
Media
: Aktiivinen mediayhteistyö tarjoaa Wärtsilälle arvokkaan
viestintäkanavan, jonka kautta voidaan kertoa yhtiön
tarkoituksesta, strategiasta ja lähestymistavoista strategisten
tavoitteiden saavuttamiseksi. Samalla saadaan palautetta siitä,
miten suuri yleisö näkee Wärtsilän toiminnan. Jos Wärtsilä joutuu
kielteisen julkisuuden kohteeksi, median kautta voidaan oikaista
väärinkäsityksiä tai sen kautta saatu kielteinen palaute voidaan
ottaa huomioon strategian tai liiketoimintamallin jatkokehityksessä.
Paikallisyhteisöt
: Vastaavasti aktiivinen yhteydenpito
paikallisyhteisöjen edustajiin tuottaa Wärtsilälle tietoa siitä, mitä
mieltä he ovat yhtiön liiketoiminnasta. Jos ilmenee, että Wärtsilän
toiminnassa on paikallisten mielestä parantamisen varaa, näin
saadaan arvokasta tietoa toiminnan kehittämismahdollisuuksista ja
vahvistetaan siten yhtiön sosiaalista toimilupaa. Tämä paitsi
varmistaa paikallisten sääntelyvaatimusten täyttymistä, myöskin
parantaa Wärtsilän mainetta, millä on merkitystä esimerkiksi
paikallisissa rekrytoinneissa.
Wärtsilän johtokuntaa ja hallitusta informoidaan eri tavoin
vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kestävyysvaikutuksiin
liittyvistä näkemyksistä ja tarpeista. Hallitus saa tietoa kaikista
relevanteista aiheista pääasiassa johtokunnalta.
Johtokunta tapaa säännöllisesti avainasiakkaita ja keskustelee
asiakassuhteesta kokonaisvaltaisesti. Kestävyysaiheet kuuluvat
lähes aina näiden keskustelujen asialistalle. Liiketoimintojen
myyntiorganisaatiot informoivat johtokuntaa liiketoimintojen
johtoryhmien välityksellä muiden asiakkaiden näkemyksistä ja
tarpeista. Johtoryhmien johtajat kuuluvat itse myös johtokuntaan.
Tapaamisissa keskustellaan usein etenkin asiakkaiden
hiilineutraaliustoimenpiteistä ja Wärtsilän mahdollisuuksista tukea
niitä, mutta asialistalla on monesti myös muita kestävyysaiheita.
Wärtsilän työntekijöiden näkemyksistä ja tarpeista kerätään tietoa
konserninlaajuisesti joka toinen vuosi toteutettavalla MyVoice-
henkilöstökyselyllä, johon sisältyy myös kestävyysasioita.
Tiheämmin, yleensä puolen vuoden välein, toteutetaan lisäksi
Pulse-kyselyjä, joilla kerätään tietoa tarkemmin rajattuja aiheita
koskevista työntekijöiden näkemyksistä ja tarpeista. Tulokset
kootaan ja analysoidaan, ja henkilöstöjohtaja esittelee ne
johtokunnalle. Johtokunta hyödyntää tietoja tehdessään esimerkiksi
työolosuhteita, työterveyttä ja -turvallisuutta ja työhyvinvointia
koskevia strategisia päätöksiä. Lisäksi kolmesta hallituksen
jäsenestä koostuva hallituksen henkilöstövaliokunta arvioi
organisaation kehitystarpeita sekä yrityskulttuurin ja strategian
yhdenmukaisuutta, valvoo kykyjohtamisen prosesseja ja
strategioita sekä arvioi johtajuuden kehittämisstrategioita ja
seuraajasuunnittelua. Henkilöstövaliokunnan kokouksiin kutsutaan
tarvittaessa tapauskohtaisesti asianmukaisia konsernijohdon
edustajia.
Sijoittajasuhdetoiminto toimittaa johtokunnalle kahdesti
vuosineljänneksen aikana sijoittajasuhderaportin, joka on
yhteenveto sijoittajien näkemyksistä. Johtokunnalle raportoidaan
myös viipymättä tärkeiltä sijoittajilta saadut kommentit. Lisäksi
johtokunnan jäsenet tapaavat sijoittajia ja osallistuvat aktiivisesti
sijoittaja- ja rahoittajatapahtumiin pitämällä esityksiä ja kertomalla
Wärtsilän näkemyksiä esimerkiksi kestävyysasioista.
Tietoa toimittajien näkemyksistä ja tarpeista, myös kestävyyteen
liittyen, kootaan pääasiassa jatkuvilla toimittaja-arvioinneilla
ja -auditoinneilla sekä muiden säännöllisten keskustelujen
yhteydessä ja toimittajapäivien yhteydessä. Toimitusketjun
hallintatoiminto raportoi keskeisimmät asiat johtokunnalle. On myös
syytä mainita, että asiakkaan ja toimittajan välisessä suhteessa
selvästi suurimman osan vaatimuksista asettaa asiakas eli tässä
tapauksessa Wärtsilä. Mahdollisia toimittajan vaatimuksia
luonnollisesti käsitellään myös yhteisissä keskusteluissa.
Johtokunta huomioi median näkemykset ja tarpeet markkinointi- ja
viestintätoiminnon ja johtokuntaan kuuluvan viestintäjohtajan
kokoaman ja jakaman informaation kautta. Sekä johtokunnan että
hallituksen jäsenet luonnollisesti seuraavat itsekin relevantteja
medioita, joissa Wärtsilä hyvin usein tulee esille kestävän
kehityksen teemoja käsiteltäessä.
Paikallisyhteisöille tärkeät kestävyysasiat vaihtelevat laajasti
maittain ja paikkakunnittain. Paikallisen johdon vastuulla on olla
tietoinen sekä paikallisten viranomaisten että asukkaiden
kestävyysasioita koskevista näkemyksistä ja tarpeista sekä viestiä
niistä asianomaisen liiketoiminnon johdolle. Liiketoimintojen johtajat
kuuluvat johtokuntaan, ja heidän vastuullaan on informoida
johtokunnan muita jäseniä asioista, joiden katsotaan edellyttävän
johtokunnan huomiota.
1.6. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin tulokset
(ESRS2 SBM-3, E1 SBM-3; E2 IRO-1; S2 SBM-3)
Wärtsilä on tunnistanut olennaisimmiksi kestävyysseikoikseen
kasvihuonekaasupäästöt, energiankulutuksen, ilman
pilaantumisen, huolta aiheuttavat aineet, työterveyden
ja -turvallisuuden sekä taitojen ja uran kehittämisen. Näitä
kestävyysaiheita säädellään seuraavilla ESRS-standardeilla: ESRS
E1 Ilmastonmuutos, ESRS E2 Pilaantuminen, ESRS S1 Oma
työvoima ja ESRS S2 Arvoketjun työntekijät.
Tässä raportissa käsitellyt vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ovat
ESRS-tiedonantovaatimusten piirissä, joten Wärtsilä ei anna
yhteisökohtaisia tietoja.
Taloudellinen katsaus
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Wärtsilän arvoketjun olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ESRS-
aihe:
ESRS
Osa-aihe
Vaikutus,
riski tai
mahdollisuus
Vaikutuksen, riskin tai
mahdollisuuden
kuvaus
Sijainti arvoketjussa
Odotettavissa oleva
aikahorisontti
Alkupää
Oma
toiminta
Loppu-
pää
Lyhyt
Keski-
pitkä
Pitkä
E1
Ilmaston
muutos
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Mahdollisuus
Mahdollisuus liittyy
asiakkaiden toiminnan
hiilineutraalius-
kehitykseen
X
X
Tosiasiallinen
kielteinen
vaikutus
Tuotteiden käytöstä ja
toimitusketjusta
aiheutuvien
kasvihuonekaasu-
päästöjen vaikutus
X
X
X
X
X
Energia-
liiketoiminta
Tosiasiallinen
kielteinen
vaikutus
Tuotteiden käytön
aikaisen
energiankulutuksen
vaikutus
X
X
X
X
E2
Pilaantu-
minen
Ilman
pilaantuminen
Tosiasiallinen
kielteinen
vaikutus
Tuotteiden käytön
aiheuttaman ilman
pilaantumisen vaikutus
X
X
X
X
Huolta
aiheuttavat
aineet
Riski
Tuotteissa käytettävien
aineiden mahdolliseen
kieltoon liittyvä riski
X
X
X
Tosiasiallinen
kielteinen
vaikutus
Tuotteissa käytettävien
vaarallisten aineiden
vaikutus
toimitusketjussa ja
käyttöiän lopussa
X
X
X
X
X
S1 Oma
työvoima
Työterveys ja
-turvallisuus
Tosiasiallinen
kielteinen
vaikutus
Työterveys - ja
työturvallisuusvaarojen
vaikutus omassa
toiminnassa
X
X
X
X
Koulutus ja
taitojen
kehittäminen
Tosiasiallinen
myönteinen
vaikutus
Työntekijöiden taitojen
ja uran kehittämisen
vaikutus
X
X
X
X
S2 Arvo-
ketjun
työn-
tekijät
Työterveys ja
-turvallisuus
Tosiasiallinen
kielteinen
vaikutus
Työterveys - ja
työturvallisuusvaarojen
vaikutus
toimitusketjussa
X
X
X
X
Ilmastonmuutos
Tarkasteltaessa Wärtsilän olennaisimpia vaikutuksia ympäristöön
selkeästi kaikkein tärkein alue ovat ilmastonmuutokseen liittyvät
kasvihuonekaasupäästöt yhdessä niihin läheisesti liittyvän
energiankulutuksen kanssa. Vaikutukset aiheutuvat pääasiassa
Wärtsilän moottoreiden aluksen tai voimalaitoksen käytön aikana
kuluttamista polttoaineista ja tuottamista kasvihuonekaasuista.
Wärtsilän tuotteiden arvoketjun loppupäässä aiheuttamien
päästöjen lisäksi myös toimitusketju aiheuttaa merkittäviä
päästömääriä, jotka tosin ovat silti pieniä verrattuna tuotteiden
käyttövaiheeseen. Useiden Wärtsilän moottoreista eri olosuhteissa
sekä eri tyyppisissä aluksissa ja voimaloissa tehtyjen
elinkaarianalyysien tulosten perusteella fossiilisia polttoaineita
käytettäessä yli 99% koko elinkaaren aikaisista
kasvihuonekaasujen päästöistä syntyy käytön aikana. Moottoreiden
elinkaari on pitkä, 25–30 vuotta. Wärtsilän omasta toiminnasta
aiheutuu myös kasvihuonekaasujen päästöjä, mutta ne ovat
pienempiä kuin toimitusketjun päästöt. Moni Wärtsilän
hiilineutraaliusratkaisu vaikuttaa myönteisesti yhtiön asiakkaiden
kasvihuonekaasujen kokonaispäästöihin. Tällaisia ovat esimerkiksi
biokaasuratkaisut, digitaalinen laivaliikenteen optimointi,
hiilineutraaliuspalvelut sekä energian akkuvarastointi ja
järjestelmien optimointiratkaisut. Wärtsilän moottorit ja niiden
apujärjestelmät voidaan tulevaisuudessa muuttaa useita hiilettömiä
polttoaineita käyttäviksi, mikä antaa asiakkaille mahdollisuuden
suunnitella jo nyt siirtymää tällaisten energianlähteiden käyttöön ja
vähentää siten riskiä omaisuuserien arvon menettämisestä.
Vaikka ilmastoriskien ei arvioitu kaksinkertaisessa olennaisuuden
arvioinnissa ylittävän olennaisuuskynnystä, Wärtsilä on tehnyt
resilienssianalyysin, joka kattaa kaikki Wärtsilän toiminnot, mukaan
lukien arvoketjun alkupää ja loppupää, noudattaen TCFD:n
suosituksia. Analyysi käsittää kaksi ilmastoskenaariota: erittäin
alhaisten kasvihuonekaasupäästöjen skenaario lähtee oletuksesta,
että maapallon keskilämpötila rajoittuu 1,5 °C:seen esiteolliseen
aikaan verrattuna vuoteen 2100 mennessä, ja erittäin korkeiden
kasvihuonekaasupäästöjen skenaario, jossa oletetaan, että
globaalit GHG-päästöt jatkavat kasvuaan nykyistä tahtia, mikä
nostaa globaalia keskilämpötilaa vähintään 4 °C vuoteen 2100
mennessä esiteolliseen aikaan verrattuna. Analyysissa tarkastellut
aikahorisontit olivat lyhyt: vuosi 2025, keskipitkä: vuosi 2030 ja
pitkä: vuosi 2050.
Taloudellinen katsaus
Vaikka energiankulutus ei itsessään aiheuta merkittävää
taloudellista riskiä Wärtsilälle, kasvihuonekaasujen päästöt
aiheuttavat, joskaan eivät kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin
mukaista olennaista riskiä. Aivan keskeisimpiä ovat lainsäädäntöön
liittyvät siirtymäriskit eli käytännössä tiukemmat GHG-
päästömääräykset, mukaan lukien mahdolliset fossiilisten
polttoaineiden kiellot. Muita aiheeseen liittyviä siirtymäriskejä ovat
se, että kilpailijat pystyisivät kaupallistamaan vastaavia
teknologioita Wärtsilää nopeammin tai menestyksekkäämmin tai
kehittäisivät jopa uusia, disruptiivisia teknologioita, jotka kilpailisivat
Wärtsilän tuotteiden kanssa. Kolmannen tunnistetun siirtymäriskin
muodostavat raaka-aineiden hinta ja saatavuus, minkä taustalla on
maailmanlaajuisen vihreän siirtymän mahdollisesti aiheuttama
tiettyjen materiaalien niukkuus sekä ilmastonmuutokseen liittyvä
sääntely, kuten EU:n hiilirajamekanismi (CBAM). Wärtsilä on lisäksi
tunnistanut kaksi keskeistä yhtiön laitoksiin ja työntekijöihin
kohdistuvaa fyysistä ilmastoriskiä: maapallon keskilämpötilojen
kasvu sekä helleaaltojen ja rankkasateista aiheutuvien tulvien
yleistyminen ja voimistuminen. Ne eivät kuitenkaan kokonaisuutena
silti muodosta Wärtsilälle merkittävää taloudellista riskiä.
Ilmastonmuutos luo toisaalta Wärtsilälle merkittäviä olennaisia
mahdollisuuksia, koska yhtiön strategian pääpilari on merenkulun
ja energia-alan hiilineutraaliuskehitys. Vaikka siirtymään selvästi
liittyy sääntelyriskejä, jatkuvasti tiukkeneva
kasvihuonekaasupäästöjen sääntely luo Wärtsilälle merkittäviä
mahdollisuuksia jo nyt laaja-alaisena edistyksellisten
hiilineutraaliusratkaisujen tarjoajana. Wärtsilä tunnistaa tämän
strategiansa ytimeksi myös tulevaisuudessa.
Kasvihuonekaasupäästöjen vaikutusten lisääntymisestä huolimatta
tulevan sääntelyn kehitysnopeuteen liittyy epävarmuuksia,
erityisesti pitkässä aikahorisontissa, mikä tulee vaikuttamaan sekä
riskeihin että mahdollisuuksiin. Wärtsilän tämänhetkisen arvion
mukaan sekä riskit että mahdollisuudet yleisesti ottaen kasvavat
siirryttäessä tarkastelussa lyhyestä aikahorisontista keskipitkään ja
edelleen pitkään aikahorisonttiin. Yhtiö näkee mahdollisuutena
myös sen, että ilmastonmuutoksen hillintää korostava yritysprofiili
ja brändikuva tukevat lahjakkaiden työntekijöiden rekrytointia ja
sitouttamista.
Kaikki ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet liittyvät toisiinsa. Koko ihmiskunnan ja siten myös
Wärtsilän synnyttämät kasvihuonekaasupäästöt aiheuttavat
ilmastonmuutosta ja siten tarpeen yhä tiukemmille kansainvälisille
päästörajoille. Tämä puolestaan kohdistaa merenkulun ja energia-
alan asiakkaisiin painetta kehittää toimintaansa hiilineutraaliksi.
Wärtsilän liiketoimintamalli on pysynyt jo joitakin vuosia pääosin
samanlaisena, ja yhtiön strateginen vastaus sekä siirtymäriskeihin
että ilmastonmuutoksen luomiin mahdollisuuksiin on sama:
Merkittävät T&K-investoinnit vähänpäästöisten teknologioiden
kehittämiseen auttavat Wärtsilää valmistautumaan päästörajojen
tiukkenemiseen ja tuovat samalla myös kilpailuetua. Voimakas
T&K-toiminta pysyy Wärtsilälle merkittävänä kulueränä, mutta
samalla se vahvistaa liiketoiminnan tulevia edellytyksiä.
Huolta aiheuttavat aineet
Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet on
arvioitu Wärtsilän liiketoimintaan liittyväksi olennaiseksi
vaikutukseksi. Huolta aiheuttavat aineet voivat aiheuttaa haitallisia
vaikutuksia ihmisiin tai ympäristöön missä tahansa
elinkaarivaiheessaan: raaka-aineiden hankinnassa, tuotannossa,
käytön aikana tai lopulta jätteenä. Tällaisia haitta-asteeltaan
vaihtelevia aineita on tunnistettu tuhansia, ja eräitä huolta
aiheuttavia aineita käytetään myös Wärtsilän tuotteissa. Wärtsilän
arvion mukaan näiden aineiden vaikutukset sijoittuvat pääosin
Wärtsilän arvoketjun loppupäähän, toisin sanoen tuotteiden
elinkaaren loppuun, jolloin ne puretaan ja käsitellään. Tästä voi
aiheutua työntekijöille terveysriski ja ympäristölle saastumisriski,
jos jätteiden käsittelyä ei hoideta asianmukaisten
suojeluvaatimusten mukaisesti. Wärtsilä on poistanut eräät huolta
aiheuttavat aineet käytöstä ja rajoittaa muiden käyttöä tuotteissaan
EU:n REACH-asetuksen ja kansainvälisen sääntelyn mukaisesti
(esim. IMO:n merenkulkua koskevat määräykset) ja tiedottaa
asiakkaitaan tuotteissa käytetyistä erityistä huolta aiheuttavista
aineista. Näiden aineiden aiheuttamat kielteiset vaikutukset ovat
suurempia Wärtsilän toimitusketjussa kuin yhtiön omassa
toiminnassa. Wärtsilän huolta aiheuttavien aineiden käytölle
asettamat rajoitukset yhtiön tuotteissa koskevat myös Wärtsilän
toimittajia.
Erityistä huolta aiheuttavat aineet ovat ainoa kaksinkertaisen
olennaisuuden arvioinnin aihe, jonka nähdään aiheuttavan
Wärtsilälle olennaisen taloudellisen riskin. Riskin aiheuttaa esitys,
jonka mukaan per- ja polyfluorattujen alkyyliyhdisteiden (PFAS)
käyttöä tulisi rajoittaa EU-alueella ja Euroopan talousalueella.
Rajoitusasiakirjoja koskeva alustava avoin kuuleminen päättyi
syyskuussa 2023, ja riskinarvioinnit ja sosio-ekonomiset analyysit
ovat parhaillaan tekeillä Euroopan kemikaaliviraston ECHA:n
tieteellisissä komiteoissa. Wärtsilä osallistui kuulemisprosessiin ja
lausui, että Wärtsilän komponenteissa käytettävien PFAS-
yhdisteitä sisältävien fluoropolymeerien tarkoituksena on turvata
tuotteen turvallisuus ja luotettavuus. PFAS -materiaaleilla on
keskeinen merkitys palovaarallisten tai myrkyllisten polttoaineiden
vuotojen ehkäisylle, sähköpalojen ehkäisylle, kriittisten kohteiden
energiantuotannon turvaamiselle ja alusten ohjattavuuden
varmistamiselle. Näiden kriittisten komponenttien pettämisellä voi
olla vakavia seurauksia, mukaan lukien henkilö- ja
ympäristövahingot. Monissa Wärtsilän sovelluksissa näille
materiaaleille ei ole tarjolla vaihtoehtoja, jotka täyttäisivät tiukat
turvallisuus- ja luotettavuusvaatimukset. PFAS -yhdisteitä sisältäviä
fluoropolymeereja tarvitaan myös kehitettäessä teknologioita,
joiden avulla voidaan saavuttaa EU:n ja kansainvälisen yhteisön
asettamat hiilineutraaliustavoitteet. Wärtsilä on hakenut
poikkeuslupaa ja mahdollisimman pitkää siirtymäaikaa yhtiön
sovelluksissa käytettäville fluoropolymeereille ja
perfluoripolyeettereille.
Siinä epätodennäköisessä tilanteessa, että Wärtsilän tuotteissa
käytettävät PFAS -yhdisteet kiellettäisiin ilman mitään poikkeuksia
tai siirtymäaikaa, seurauksena olisi Wärtsilälle erittäin merkittävä
riski. Tällainen päätös viime kädessä kieltäisi useiden yhtiölle
keskeisten tuotteiden valmistuksen ja myynnin. Huolta aiheuttaviin
aineisiin liittyvät riskit arvioidaan lyhyellä aikavälillä pieniksi, mutta
ne kasvavat merkittävästi keskipitkässä ja pitkässä
aikahorisontissa. Wärtsilä varautuu tähän riskiin etsimällä
vaihtoehtoisia materiaaleja ja tuotteita, joilla voitaisiin korvata
huolta aiheuttavia aineita sisältävät materiaalit.
Ympäristön pilaantuminen
Wärtsilän liiketoimintaan liittyväksi olennaiseksi vaikutukseksi on
arvioitu myös ilman, veden ja maaperän pilaantuminen. Ympäristön
pilaantuminen, joka ei sisällä kasvihuonekaasupäästöjä, tarkoittaa
Wärtsilän osalta pääasiassa ilman pilaantumista, joka osin
vaikuttaa myös vesistöihin tai maaperään. Samoin kuin
kasvihuonekaasupäästöjen osalta, elinkaariarvioinnit osoittavat,
että suurin osa päästöistä syntyy tuotteiden käytön aikana,
pääasiassa asiakkaan käyttäessä moottoreita aluksissaan tai
voimalaitoksissaan. Toisin sanoen, vaikka ympäristön
pilaantumista tapahtuu myös toimitusketjussa ja Wärtsilän omassa
toiminnassa, suurin osa arvoketjussa tapahtuvasta ympäristön
pilaantumisesta syntyy arvoketjun loppupäässä, asiakkaan
käyttäessä tuotteita. Tämä huomioon ottaen Wärtsilä ei
hyödyntänyt ulkoisia konsultaatioita eikä toimipaikkakohtaisia
Taloudellinen katsaus
pilaantumisen arviointeja. On kuitenkin syytä huomata, että kaikki
Wärtsilän tehtaat ja korjaamot noudattavat toiminnassaan
paikallisia määräyksiä ja ympäristölupien ehtoja. Vaikutusten
odotetaan vähenevän pitkässä aikahorisontissa tehokkaampien
tuotteiden ja päästönvähennysteknologioiden kehittämisen myötä.
Työterveys ja -turvallisuus
Työterveys ja -turvallisuus on Wärtsilän arvion mukaan alue, jossa
yhtiön liiketoiminnalla on olennainen vaikutus ihmisiin. Wärtsilän
toimialojen arvoketjuihin liittyy olennaisia työterveys- ja
työturvallisuusriskejä. Wärtsilän omien tehtaiden ja korjaamojen
toimintaan sekä työskentelyyn telakoilla ja muissa asiakkaiden
laitoksissa liittyy väistämättä Wärtsilän omaan työvoimaan,
pääasiassa tuotantotyöntekijöihin, kohdistuvia työterveyttä
ja -turvallisuutta koskevia vaaroja. Tämä ei suoraan vaikuta
Wärtsilän strategiaan tai liiketoimintamalliin, mutta se edellyttää,
että käytössä on prosessit, joilla vaarat minimoidaan ja
työntekijöiden turvallisuus varmistetaan. Wärtsilä pyrkii jatkuvasti
parantamaan työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä prosesseja ja
toimintatapoja, joiden kautta kielteisten vaikutusten odotetaan ajan
mittaan jatkuvasti vähenevän.
Toimittajat ja yhteistyökumppanit ovat tärkeä osa Wärtsilän
tuotteiden ja palveluiden kokonaisarvoketjua. Toimittajaverkosto on
laaja, siihen kuuluu lähes
24 000
aktiivista toimittajaa. Toimittajien
odotetaan noudattavan samoja korkeatasoisia juridisia ja eettisiä
normeja sekä liiketapoja kuin Wärtsilä, ja yhtiö myös toteuttaa tätä
varmistavia toimenpiteitä. Wärtsilä ei ole kehittänyt ymmärrystä
toimitusketjun henkilöstöryhmistä, joihin kohdistuisi erityisiä riskejä,
mutta olettaa yleisesti ottaen, että keskeisimmät työterveys- ja
työturvallisuusvaikutukset koskevat ruumiillista työtä tekeviä
henkilöitä. Wärtsilän arvion mukaan arvoketjun työntekijöitä
koskevat negatiiviset työterveys- ja työturvallisuusvaikutukset
liittyvät pääosin sellaisiin toimintoihin kuin raaka-aineiden
käyttöönotto ja monivaiheinen jalostaminen, komponenttien
valmistus ja edelleen logistiikkapalveluiden tarjoajien hoitamiin
toimituksiin Wärtsilälle.
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuu työterveys- ja
työturvallisuusvaikutuksia myös Wärtsilän projektityömailla,
telakoilla, voimalaitoksilla ja energian varastointilaitoksilla, joissa
Wärtsilän mahdollisuudet ohjata toimintaa vaihtelevat
toimituslaajuudesta riippuen. Jos toiminnan ohjausvastuu on
Wärtsilällä, ulkopuolista henkilöstöä koskevat samat työterveys- ja
työturvallisuusvaatimukset kuin omaakin henkilöstöä. Jos
toiminnan ohjausvastuu on jollakin muulla taholla, Wärtsilän
mahdollisuudet vaikuttaa työolosuhteisiin ovat rajallisemmat.
Wärtsilä on kuitenkin ohjeistanut, että myös asiakkaan tiloissa
toimittaessa omien työntekijöiden ja urakoitsijoiden on
noudatettava Wärtsilän työterveys- ja työturvallisuusvaatimuksia ja
toimintatapoja. Jokaisella Wärtsilän lukuun työskentelevällä on
velvollisuus ja valtuudet puuttua vaarallisiin tilanteisiin ja keskeyttää
työ. Arvoketjun loppupäässä työterveys- ja
työturvallisuusvaikutuksia kohdistuu myös Wärtsilän asiakkaiden
työntekijöihin sekä lopulta tuotteiden loppukäsittelystä vastaaviin
työntekijöihin. Wärtsilän kyky valmistaa turvallisia (safe-by-design)
ja laadukkaita tuotteita vaikuttaa myös heihin.
Taitojen ja uran kehittäminen
Tarkastelun viimeinen, lähinnä Wärtsilän työsuhteisia työntekijöitä
koskeva olennainen aihe on taitojen ja uran kehittäminen.
Kestävyysraportointidirektiivin näkökulmasta tämä olennainen
vaikutus liittyy ammatilliseen kasvuun ja syrjimättömyyteen. Kunkin
oman työn tulosten ja turvallisuuden kannalta keskeiset taidot ovat
ratkaisevan tärkeitä yrityksen menestykselle. Uraa kehittävien
mahdollisuuksien tarjoaminen työntekijöille on Wärtsilälle kriittinen
tekijä osaavien tekijöiden houkuttelemiseksi ja pitämiseksi. Taidot
ja urakehitys liittyvät toisiinsa, koska vaativampien tehtävien
vastaanottaminen edellyttää jatkuvaa uusien taitojen kehittämistä.
Wärtsilä pyrkii vahvistamaan jatkuvan oppimisen asennetta ja
edistämään oikeudenmukaisia ja tasapuolisia mahdollisuuksia
ammatilliseen kasvuun siten, Wärtsilään saadaan taitavia
työntekijöitä, jotka pysyvät yhtiön palveluksessa. Tämän arvioidaan
entisestään kasvattavan tämän aiheen merkitystä tulevaisuudessa.
1.7. Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista
(ESRS2 IRO-1; E2 IRO-1)
Wärtsilä teki ensimmäisen kaksinkertaisen olennaisuuden
arviointinsa vuonna 2023. Arvioinnissa pyrittiin tunnistamaan
Wärtsilälle merkityksellisimmät kestävyysasiat niiden ihmisille tai
ympäristölle aiheuttamien vaikutusten perusteella sekä sen
perusteella, missä on nähtävissä Wärtsilälle isoimmat riskit ja
mahdollisuudet. Prosessi jakautui kolmeen vaiheeseen, joissa
kaikissa oli mukana omia asiantuntijoita ja johtajia vaihtelevin
kokoonpanoin, jotta prosessin käytettävissä oli kaikki tarvittava
tietämys ja strateginen näkemys, joita kestävän kehityksen laajan
kentän eri näkökohtien asianmukainen arviointi vaatii. Prosessia
johti konsernin kestävän kehityksen toiminto, joka vastasi
ensimmäisen vaiheen arviointikontekstin määrittelystä. Lisäksi
kestävän kehityksen toiminto keräsi ja analysoi sidosryhmien
näkemykset sekä konsernin riskienhallintajärjestelmän tiedot ja
vaatimustenmukaisuustiedot prosessin toista vaihetta varten.
Samalla luotiin arviointiprosessi kolmatta vaihetta varten. Wärtsilän
maailmanlaajuisesta läsnäolosta ja liiketoiminnan laajuudesta
johtuen prosessissa ei keskitytty mihinkään tiettyihin toimiin,
liikesuhteisiin, maantieteellisiin alueisiin tai muihin tekijöihin, jotka
lisäävät haittavaikutusten riskiä. Kaksinkertaisen olennaisuuden
arviointiprosessin suunnitteli konsernin kestävän kehityksen
toiminto, ja sen katselmoi johtokunta ja hallituksen
tarkastusvaliokunta. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin
tulokset ja ehdotuksen kynnysarvoista hyväksyi johtokunta,
hallituksen tarkastusvaliokunta ja lopulta hallitus.
Ensimmäisen vaiheen tarkoituksena oli määritellä Wärtsilän
kestävän kehityksen konteksti. Tämä sisälsi kestävyysnäkökulmien
ja -vaikutusten kartoittamisen yleisellä tasolla Wärtsilän koko
arvoketjussa, mukaan lukien raaka-aineiden tuotanto, tuotteiden ja
palveluiden toimittajat, urakoitsijat, yhteistyökumppanit,
logistiikkakumppanit, Wärtsilän oma toiminta, asiakkaat ja
tuotteiden loppukäsittelyyn liittyvät palveluntarjoajat. Kartoituksen
tuloksia verrattiin kestävyysraportointistandardien (ESRS)
kestävyysseikkojen luetteloon, ja tässä vaiheessa tietyt selvästi
merkityksettömät aiheet suljettiin pois jatkoarvioinnista. Samassa
yhteydessä harkittiin myös yhteisökohtaisten aiheiden
tarpeellisuutta, mutta niille ei havaittu tarvetta.
Toisessa vaiheessa kartoitettiin potentiaaliset
kestävyysnäkökohdat lopullista, yksityiskohtaista arviointia varten.
Tässä vaiheessa päätettiin Wärtsilälle keskeiset sidosryhmät ja
koottiin tiedot näiden Wärtsilää koskevista tarpeista eri
kestävyysseikkojen näkökulmasta. Tiedonkeruumenetelmänä
käytettiin kyselytutkimusta, johon vastasivat tärkeimpien
sidosryhmien yhdyshenkilöt. Ulkopuolisia asiantuntijoita ei
konsultoitu. Samalla tunnistettiin Wärtsilälle strategisen tärkeät
vaikutukset sekä riskit ja mahdollisuudet.
Kolmannessa ja viimeisessä vaiheessa potentiaalisesti olennaisista
näkökohdista tehtiin yksityiskohtainen olennaisuuden arviointi. Se
toteutettiin työpajoissa, joissa Wärtsilän eri toimintojen edustajat
arvioivat yhtiön vaikutukset ympäristöön ja ihmisiin sekä niihin
liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Prosessin perusteena käytettiin
tiettyjä oletuksia, joista tärkeimmät olivat seuraavat:
ilmastonmuutos jatkuu karkeasti ottaen nykyisen kehityskulun
Taloudellinen katsaus
mukaisesti; ilmastonmuutokseen liittyvä kansainvälinen sääntely-
ympäristö jatkaa tiukkenemista; vaarallisia aineita koskeva sääntely
tiukkenee tulevaisuudessa. Riskit ja mahdollisuudet arvioitiin
kestävyysvaikutusten arvioinnin yhteydessä vaadittujen kriteerien
mukaisesti, ja kullekin vaikutukselle, riskille ja mahdollisuudelle
määritettiin tietty arvo. Kunkin kestävyysnäkökohdan osalta
arvioitiin ensin vaikutukset, minkä jälkeen arvioitiin näistä
vaikutuksista seuraavat riskit ja mahdollisuudet. Sitten riskit ja
mahdollisuudet arvioitiin erillään vaikutuksista, koska johonkin
aiheeseen liittyvä riski tai mahdollisuus saattaa toteutua riippumatta
Wärtsilän vaikutuksesta kyseiseen aiheeseen. Vaikutukset arvioitiin
erikseen arvoketjun alkupäässä, omassa toiminnassa ja arvoketjun
loppupäässä siten, että niiden mittakaava, laaja-alaisuus,
korjaamaton luonne ja todennäköisyys arvioitiin asteikolla 1–5, ja
riskien ja mahdollisuuksien todennäköisyys ja mahdollinen suuruus
arvioitiin myös asteikolla 1–5 erikseen kolmen aikahorisontin yli.
Kaikki relevantit kestävyysriskien alueet arvioitiin yhteistyössä
konsernin riskienhallintatoiminnon kanssa käyttäen samoja
arviointiasteikkoja kuin yhtiön riskienhallintajärjestelmässä (ERM).
ERM:ssä tunnistetut riskit otettiin huomioon myös
kaksinkertaisessa olennaisuuden arvioinnissa. Mahdollisuuksien
arvioinnin lähtötiedot saatiin pääasiassa prosessiin osallistuneilta
liiketoimintojen strategiajohtajilta. Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien lopullisille arvoille asetettiin kynnysarvo, jonka
ylittyessä kyseinen vaikutus, riski tai mahdollisuus todettiin
olennaiseksi. Lopuksi olennaisia kestävyysnäkökohtia verrattiin
kestävyysraportointistandardien kestävyysaiheiden luetteloon,
jolloin voitiin määrittää kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin
mukainen raportointisisältö. Kaksinkertaisessa olennaisuuden
arvioinnissa tunnistettua olennaisten aiheiden luetteloa käytetään
myös konsernitason tavoitteiden ja tarvittaessa niihin liittyvien
toimenpidesuunnitelmien perusteena.
ESRS 2, lisäys C: IRO-1 Kaksinkertaisen olennaisuuden
arvioinnin lisätiedot liittyen määrättyihin epäolennaisiin
aiheisiin
ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat
Ei olennainen aihe. Kaksinkertaiseen olennaisuuden arviointiin ei
sisältynyt yksityiskohtaista Wärtsilän omistusten ja toiminnan
arviointia, jonka tavoitteena on tunnistaa vesivaroihin ja merten
luonnonvaroihin liittyvät tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassa sekä arvoketjun alku-
ja loppupäässä, koska tämä aihe suljettiin prosessin varhaisessa
vaiheessa pois yksityiskohtaisesta arvioinnista. Vesivaroihin ja
merten luonnonvaroihin liittyen ei järjestetty kuulemisia.
ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Ei olennainen aihe. Kaksinkertaiseen olennaisuuden arviointiin ei
sisältynyt yksityiskohtaista todellisten ja mahdollisten biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvien vaikutusten
arviointia omien toimipaikkojen sijaintipaikoissa ja arvoketjun alku-
ja loppupäässä, biologiseen monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin liittyviä riippuvuuksia, biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä siirtymäriskejä ja
fyysisiä riskejä sekä mahdollisuuksia, järjestelmäriskejä eikä
vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kuulemisia. Wärtsilällä on
kaksi toimipaikkaa, joiden lähellä on biologisen monimuotoisuuden
kannalta herkkiä alueita: Italian Triestessä, jossa tehtaan vieressä
on biologisen monimuotoisuuden kannalta arvokas suojelualue, ja
Ranskan Le Havressa, jossa kuuden kilometrin päässä
toimipaikasta on arvokas suojelualue. Kummankaan toimipaikan ei
ole havaittu vaikuttavan suojelualueisiin. Näin ollen biologiseen
monimuotoisuuteen liittyviä lieventäviä toimenpiteitä ei ole katsottu
tarpeellisiksi.
ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
Ei olennainen aihe. Kaksinkertaiseen olennaisuuden arviointiin ei
sisältynyt yksityiskohtaista omaisuuden ja toiminnan seulontaa,
jonka tavoitteena on tunnistaa tosiasialliset ja mahdolliset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassa sekä
arvoketjun alku- ja loppupäässä. Resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen liittyen ei järjestetty kuulemisia.
ESRS G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
Ei olennainen aihe. Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin
perusteena oli epäeettisten toimintatapojen tarkastelu liittyen
esimerkiksi korruptioon, kilpailun rajoituksiin tai kauppapakotteiden
välttelyyn. Yksittäisiin liiketoimiin liittyviä sijaintipaikkoja, toimintoja,
toimialoja tai rakenteita ei tarkasteltu erikseen.
1.8. Resilienssianalyysi (E1.IRO-1)
Resilienssianalyysi
Linjassa kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin kanssa, jossa
Wärtsilän ainoaksi olennaiseksi mahdollisuudeksi todettiin
ilmastonmuutoksen hillintä, yhtiön strategiaa tarkasteleva
resilienssianalyysi suoritettiin.
Vaikka ilmastoriskien ei arvioitu
kaksinkertaisessa olennaisuuden arvioinnissa ylittävän
olennaisuuskynnystä, Wärtsilä arvioi ilmastoon liittyvät riskinsä
resilienssianalyysissa.
Resilienssianalyysi tarkoitettiin kattamaan kaikki Wärtsilän
toiminnot ja toimipaikat. Analyysi tehtiin ensimmäistä kertaa
vuonna 2023 Ilmastoon liittyvien taloudellisten tietojen julkistamista
käsittelevän työryhmän (TCFD) suositusten mukaisesti, ja
skenaarioanalyysi päivitettiin vuonna 2024.
Skenaarioanalyysi
Skenaarioanalyysiprosessissa arvioitiin ilmastonmuutokseen
liittyvät riskit ja mahdollisuudet käymällä läpi kerätyt relevantit
tiedot, kuulemalla tärkeimpiä sidosryhmiä työpajoissa ja
haastatteluissa sekä toteuttamalla kyselytutkimus. Prosessissa
käytiin läpi laajasti kroonisia ja akuutteja fyysisiä riskejä ja
siirtymäriskejä, ja tämän perusteella laadittiin pitkä ilmastoaiheiden
luettelo, jota edelleen työstettiin keskeisten riskien ja
mahdollisuuksien priorisoimiseksi niiden todennäköisyyden ja
vaikutusten perusteella.
Laajalti hyväksyttyjen tieteellisten skenaarioiden (Hallitustenvälisen
ilmastonmuutospaneelin IPCC:n sosioekonomiset kehityspolut,
SSP) perusteella määritettiin kaksi ilmastoskenaariota hyödyntäen
myös muiden skenaarioiden tietoja (NGFS ja IEA). Arviointiin
valittuja kolmea aikahorisonttia tarkasteltiin Wärtsilän
liiketoimintasyklien, budjetointiperiaatteiden ja strategisen
suunnittelun perusteella.
Siirtymäriskien skenaarioarvio laadittiin laadullisin menetelmin
todennäköisyyden ja vaikutusten perusteella hyödyntäen
sosioekonomisia trendejä ja käytettävissä olevia tilastotietoja ja
muuta tietoa. Fyysisiin riskeihin liittyvien vaarojen arviointiin
käytettiin edellä mainittujen lisäksi myös tilastotietoja (ks.
jäljempänä).
Tarkasteluun sisältyi myös Wärtsilän ilmastonmuutoksen
hillintätoimien kustannusanalyysi; tärkein kustannusten aiheuttaja
on T&K-toiminta, jota Wärtsilän asiakkaiden hiilineutraaliustoimia
tukevien tuotteiden ja ratkaisujen kehittäminen vaatii. Nämä
kustannukset nähdään välttämättömiksi Wärtsilän tulevan
kilpailukyvyn varmistamisen kannalta.
Ilmastonmuutokseen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien
tunnistaminen ja arviointi
Taloudellinen katsaus
Prosessiin osallistui liiketoimintastrategioista vastaavien tahojen
sekä keskeisten toimipaikkojen ja toimintojen edustajia, mukaan
lukien rahoitustoimi ja riskienhallinta. Haastatteluja tehtiin riskin ja
sen sijaintipaikan olennaisuuden perusteella myös
toimipaikkakohtaisesti paremman ymmärryksen saavuttamiseksi
Wärtsilän ja yhtiön toimitusketjujen fyysisistä riskeistä. Tarkastelu
kattoi koko Wärtsilän tuoteportfolion. Siirtymäriskien, fyysisten
riskien ja mahdollisuuksien todennäköisyyttä ja vaikutuksia
tarkasteltiin kolmessa aikahorisontissa ottaen huomioon muun
muassa sääntelyn kehitys, alan keskeiset trendit ja teknologinen
kehitys.
Fyysisten ilmastoriskien osalta tarkasteltiin myös seuraavia tietoja:
◾
toimipaikkatietokanta;
◾
laadullisten tietojen perusteella hyödyntäen
koordinaatteihin ja ilmastoindekseihin perustuvia
paikallisia tietoja; ja
◾
Wärtsilän arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyviä fyysisiä riskejä
tarkasteltiin toimipaikkojen ja riskienhallinnan johdon haastattelujen
yhteydessä. Keskeisimpiä toimittajia ja toimituskeskuksia koskeva
Wärtsilän liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelma sisältää
ilmastonmuutoksesta mahdollisesti aiheutuvien fyysisten riskien
arvioinnin. Tämä antaa käsityksen fyysisistä riskeistä sekä tukee
vähentämissuunnitelmien laatimista yhdessä toimittajien kanssa.
Sovelletut ilmastoskenaariot
Tarkastelu käsitti kaksi IPCC:n laatimaa ilmastoskenaariota.
Skenaariot valittiin edustamaan lämpötilan muutoksen mahdollisia
ääripäitä:
Erittäin alhaisten kasvihuonekaasujen (GHG) päästöjen
skenaario
lähtee oletuksesta, että maapallon keskilämpötila
rajoittuu 1,5 °C:seen esiteolliseen aikaan verrattuna vuoteen
2100 mennessä (IPCC SSP1-1.9).
Erittäin korkeiden kasvihuonekaasujen (GHG) päästöjen
skenaariossa
kasvuaan nykyistä tahtia, mikä nostaa globaalia
keskilämpötilaa vähintään 4 °C vuoteen 2100 mennessä
esiteolliseen aikaan verrattuna (IPCC SSP5-8.5).
”Erittäin alhaiset GHG-päästöt” -skenaarion (SSP1-1.9) oletuksia
ovat esimerkiksi seuraavat:
◾
ilmastonmuutoksen vaikutukset eivät todennäköisesti ole
kriittisiä
◾
0,28–0,55 metriä vuoteen 2100 mennessä verrattuna
vuosien 1995–2014 keskiarvoon
◾
teknologioita ja tuotteita koskevaa sääntelyä
tiukennetaan tuntuvasti kaikkialla maailmassa.
”Erittäin korkeat GHG-päästöt” -skenaarion (SSP5-8.5) oletuksia
ovat esimerkiksi seuraavat:
◾
ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat todennäköisesti
kriittisiä
◾
merenpinta nousee maailmanlaajuisesti keskimäärin
0,63–1,01 metriä vuoteen 2100 mennessä verrattuna
vuosien 1995–2014 keskiarvoon
◾
GHG-päästömääräykset voivat tiukentua lyhyellä
aikavälillä, minkä jälkeen kehitys pysähtyy eikä
merkittävästi tiukempaa politiikkaa oteta globaalisti enää
käyttöön.
Aikahorisontit
Analyysissa tarkastellut aikahorisontit olivat seuraavat:
Lyhyt
: vuoteen 2025 asti
Keskipitkä
: vuoteen 2030 asti
Pitkä
: vuoteen 2050 asti.
Wärtsilän keskeisten hiilineutraaliustavoitteiden määräaika on vuosi
2030.
Resilienssianalyysi
Erittäin alhaiset GHG-päästöt -skenaario
Skenaarioanalyysin tulosten perusteella Wärtsilän liiketoimintamalli
ja strategia sopivat selkeästi ”Erittäin alhaiset GHG-
päästöt“ -skenaarioon, jossa asiakaskysyntää, T&K-toimintaa ja
innovointia sekä sääntelyä koskevien ilmastonmuutokseen liittyvien
siirtymämahdollisuuksien odotetaan lisääntyvän merkittävästi ajan
myötä.
Esimerkiksi merenkulkualalla Kansainvälinen merenkulkujärjestö
(IMO) on jo ottanut käyttöön vihreää siirtymää tukevia määräyksiä.
Wärtsilän laaja valikoima moottoreita, digitaalisia teknologioita,
propulsiojärjestelmiä, hybriditeknologioita ja integroituja
voimansiirtojärjestelmiä pyrkii tarjoamaan tehokkuutta,
luotettavuutta, turvallisuutta ja ympäristömyötäisyyttä siten kuin
asiakkaidemme toiminnan tukeminen siirtymän aikana ja sen
jälkeen edellyttää.
Energia-alalla Wärtsilän visiona on erittäin alhaiset GHG-
päästöt -skenaarion mukainen, pelkästään uusiutuviin
energianlähteisiin nojaava tulevaisuus. Wärtsilä pyrkii tukemaan
asiakkaitaan näiden hiilineutraaliuspyrkimyksissä kestävillä
polttoaineilla toimivilla sähköjärjestelmää tasapainottavilla
säätövoimalaitoksilla, hybridiratkaisuilla sekä energian varastointi-
ja optimointiteknologialla.
Molemmilla aloilla Wärtsilän tavoitteena on hiilettömille
polttoaineille valmiin tuotevalikoiman tarjoaminen vuoteen 2030
mennessä.
Tähän skenaarioon sisältyy kuitenkin siirtymäriski raaka-
ainekustannusten kohoamisesta vuoteen 2030 mennessä johtuen
pääasiassa EU:n päästömääräyksistä, joihin kuuluu muun muassa
hiilirajamekanismi (CBAM), ja mahdollinen akkumateriaalien
niukkuus, mikäli toimitusketjut eivät toimi odotetusti. Wärtsilä
vastaa tähän riskiin varmistamalla materiaalien saatavuutta ja koko
toimitusketjun kustannusten ennakoitavuutta tekemällä
pitkäaikaisia toimitussopimuksia ja monipuolistamalla
toimittajakuntaa.
Toinen varteenotettava siirtymäriski on se, että kilpailijat voivat
kaupallistaa vastaavia teknologioita Wärtsilää nopeammin tai
onnistuneemmin erityisesti pitkällä aikavälillä. Kehittymässä voi olla
disruptiivisia teknologioita, jotka voivat vaikuttaa tulevaisuuden
nolla- tai vähäpäästöisiin teknologioihin. Tämän riskin
Taloudellinen katsaus
vähentämiseksi Wärtsilä pyrkii jatkamaan ja jopa lisäämään
hiilettömiä polttoaineita käyttäviin ja hiilineutraaliutta edistäviin
tuotteisiin ja palveluihin tähtäävää T&K-työtä.
Myös GHG-päästöjen rajoittamista koskevan sääntelyn voi nähdä
siirtymäriskinä. Vaikutusten voimakkuus riippuu sääntelyn
tiukkuudesta, esimerkiksi siitä, saako uusia, fossiilisia polttoaineita
käyttäviä laitteita myydä lainkaan.
Wärtsilän mahdollisuudet yleisesti torjua tulevat siirtymäriskit
riippuvat myös vihreiden, hiilettömien polttoaineiden saatavuudesta
ja niihin tarvittavasta infrastruktuurivalmiudesta sekä yhtiön kyvystä
kehittää sääntelyvaatimukset täyttäviä teknologioita.
Todennäköisyys sille, että fyysiset riskit vaikuttaisivat merkittävästi
Wärtsilään, katsotaan tässä skenaariossa erittäin vähäiseksi.
Erittäin korkeat GHG-päästöt -skenaario
Tässä skenaariossa Wärtsilän liiketoimintanäkymät katsotaan
haastavammiksi, ja siihen liittyvät riskit voivat edellyttää Wärtsilältä
osittaisia muutoksia nykyiseen strategiaan ja T&K-ohjelmiin.
On kuitenkin syytä huomata, että asiakaskysyntä voi silti kasvaa
tässä skenaariossa, esimerkiksi energiaratkaisujen ja
monipolttoainevoimalaitosratkaisujen lisääntyvän kysynnän myötä,
mikä vaikuttaa positiivisesti Wärtsilän kannattavuuteen lyhyellä ja
keskipitkällä aikavälillä. Tässäkin skenaariossa T&K-toiminta
tarjoaisi yhä mahdollisuuksia, vaikkakin pienempiä, esimerkiksi
moottorien suorituskyvyn parantamiseen liittyen.
Fyysisten riskien, kuten helleaaltojen ja rankkasateiden
aiheuttamien tulvien, todennäköisyys on tässä skenaariossa
suurempi ja niiden vaikutukset Wärtsilän toimitusketjuun ja
asiakkaisiin vaihtelevat. Wärtsilän tavoitteena on lieventää
vaikutuksia varotoimilla. Vaikka on ennakoitavissa, että jotkin
pahiten kärsivät pienehköt yksiköt voivat muuttua tuottamattomiksi
tai kalliiksi ja että niiden uudelleensijoitusta voidaan harkita,
Wärtsilän arvion mukaan yhtiön etuna kuitenkin on se, että suurin
osa toiminnasta tapahtuu vuokratiloissa eikä omissa kiinteistöissä.
Kummassakaan skenaariossa ei tunnistettu arvottomaksi jääviä
omaisuuseriä tai toimintaa, lukuun ottamatta sitä epätodennäköistä
mutta mahdollista poikkeusta, että lyhyellä aikavälillä säädettäisiin
välitön ja ehdoton fossiilisten polttoaineiden kielto. Wärtsilän
moottorit ja niiden apujärjestelmät voidaan tulevaisuudessa
muuttaa useita nollahiilisiä polttoaineita käyttäviksi, mikä antaa
asiakkaille mahdollisuuden suunnitella ennalta siirtymää tällaisten
energianlähteiden käyttöön ja vähentää siten sekä Wärtsilän että
sen asiakkaiden riskiä omaisuuserien arvon menettämisestä.
Wärtsilän eri GHG-päästölähteet ja -määrät ilmoitetaan osiossa
2.2.6, laskentaperiaatteiden kanssa. Tilinpäätös ei sisällä kriittisiä
ilmastoon liittyviä oletuksia, jotka liittyisivät ilmastoskenaarioihin.
Yhteenveto tunnistetuista riskeistä ja mahdollisuuksista ja
Wärtsilän vastaus
Alla olevaan taulukkoon on koottu Wärtsilälle tärkeimmät
ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet sekä
strategiset toimenpiteet riskien vähentämiseksi ja parhaiden
edellytysten luomiseksi mahdollisuuksien täysimääräiselle
hyödyntämiselle. Kukin riski ja mahdollisuus esitetään kolmessa
aikahorisontissa kahdella peräkkäisellä rivillä, joista ensimmäinen
perustuu ”Erittäin alhaiset GHG-päästöt” -skenaarioon ja seuraava
rivi ”Erittäin korkeat GHG-päästöt” skenaarioon. Kohtien
”riskialtistus” ja ”mahdollisuus” arvot on ilmaistu viisiportaisella
asteikolla: VL – erittäin alhainen, L – alhainen, M – kohtalainen, H –
korkea ja VH – erittäin korkea.
Taloudellinen katsaus
Wärtsilän ilmastonmuutosriskit ja vähentämistoimet – siirtymäriskit
Riski
Kuvaus
Ilmastoskenaario
Riskialtistus
Vähentämistoimet
2025
2030
2050
Sääntely tai vaatimukset
Tiukemmat GHG -päästömääräykset (ml.
mahdollinen fossiilisten polttoaineiden kielto).
Erittäin alhaiset
GHG-päästöt
VL
M
M
”Set for 30”: oman toiminnan hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Tarjotaan
hiilettömien polttoaineiden käyttöön valmis tuotevalikoima vuoteen 2030
mennessä. Siihen saakka jatketaan asiakkaiden hiilineutraaliussiirtymää
tukevien tuotteiden ja palvelujen kehittämist ä.
Erittäin korkeat
GHG-päästöt
VL
L
M
Jatketaan tehokkaiden ja luotettavien tuotteiden kehittämistä.
Kilpailijat
Kilpailijat kaupallistavat vastaavia
teknologioita nopeammin tai onnistuneemmin
(ml. disruptiiviset teknologiat).
Erittäin alhaiset
GHG-päästöt
VL
M
H
Jatketaan tai jopa lisätään T&K -työtä, joka tähtää hiilettömiä polttoaineita
käyttäviin/hiilineutraaliutta edistäviin tuotteisiin ja palveluihin.
Erittäin korkeat
GHG-päästöt
VL
M
H
Jatketaan tehokkaiden ja luotettavien tuotteiden kehittämistä.
Raaka-aineiden hinta ja
saatavuus
Joidenkin raaka -aineiden, kuten
akkumateriaalien, saatavuus voi heikentyä,
mikä nostaa kustannuksia. Myös sääntely
nostaa kustannuksia esimerkiksi
logistiikkakustannusten kasvun muodossa
(esim. CBAM).
Erittäin alhaiset
GHG-päästöt
L
M
H
Varmistetaan materiaalien saatavuus ja koko toimitusketjun kustannusten
ennakoitavuus tekemällä pitkäaikaisia toimitussopimuksia ja monipuolistamalla
toimittajakuntaa.
Erittäin korkeat
GHG-päästöt
L
L
M
Varmistetaan materiaalien saatavuus ja koko toimitusketjun kustannusten
ennakoitavuus tekemällä pitkäaikaisia toimitussopimuksia ja monipuolistamalla
toimittajakuntaa.
Wärtsilän ilmastonmuutosriskit ja torjuntatoimet – fyysiset riskit
Riski
Kuvaus
Ilmastoskenaario
Riskialtistus
Vähentämistoimet
2025
2030
2050
Maapallon keskilämpötilan
nousu ja helleaaltojen
esiintymistiheyden ja
voimakkuuden lisääntyminen
Helleaallot voivat kuormittaa terveys - ja
ensiapupalveluja ja myös lisätä vesi- ja
energiahuoltoon sekä kuljetuksiin kohdistuvaa
kuormitusta ja johtaa sähköpulaan tai jopa
sähkökatkoihin. Myös ruokavarmuus ja
toimeentulo voivat olla uhattuna, jos sato tai
karja menetetään äärimmäisen kuumuuden
takia.
Erittäin alhaiset
GHG-päästöt
VL
L
L
Otetaan huomioon terveysvaikutukset, esim. riittävät tauot, viileät/varjoisat
lepotilat, juomaveden saatavuus, ensiapu lämpörasitustilanteissa sekä sopivat
henkilönsuojaimet. Vaikutuksille alttiissa toimipaikoissa hankitaan tarvittavat
vesisäiliöt, varagen eraattorit ja viilennyslaitteet.
Erittäin korkeat
GHG-päästöt
VL
L
H
Kuten edellä, kiinnittäen enemmän huomiota ennalta ehkäiseviin toimiin. Pahiten
kärsivät toimipaikat voivat muuttua tuottamattomiksi/kalliiksi, ja
uudelleensijoitusta voidaan harkita – näissä tapauksissa on strateginen etu, että
Wärtsilä ei ole tilojen omistaja, vaan vuokralainen.
Rankkasateiden lisääntyvästä
voimakkuudesta johtuvat
tulvat.
Tulvat voivat aiheuttaa mm.
omaisuusvahinkoja tai keskeytyksiä tuotanto -
tai toimitusketjuun.
Erittäin alhaiset
GHG-päästöt
VL
L
M
Perustettaessa tai ostettaessa uusia toimipaikkoja harkitaan sijainteja, jotka ovat
vähemmän alttiita tulville tai sijaitsevat korkeammalla ja kestävät tulvatasojen
tulevia muutoksia. Tarvittaessa selvitetään investointeja
tulvantorjuntainfrastruktuuriin, mukaan lukien harmaa infrastruktuuri, kuten
tulvavallit ja padot, sekä vihreät infrastruktuuriratkaisut, kuten viherkatot,
pidätysaltaat ja puuston lisääminen. Rajoitetaan läpäisemättömien pintojen,
kuten asfaltin ja betonin, käyttöä ja tarvittaessa vakuut ettava tulvariskejä.
Erittäin korkeat
GHG-päästöt
VL
L
M
Kuten edellä, kiinnittäen enemmän huomiota ennalta ehkäiseviin toimiin. Pahiten
kärsivät toimipaikat voivat muuttua tuottamattomiksi/kalliiksi, ja
uudelleensijoitusta voidaan harkita – näissä tapauksissa on strateginen etu, että
Wärtsilä ei ole tilojen omistaja, vaan vuokralainen.
Taloudellinen katsaus
Wärtsilän ilmastonmuutosmahdollisuudet ja yhtiön vastaus
Mahdollisuus
Kuvaus
Ilmastoskenaario
Mahdollisuuden
arvio
Wärtsilän vastaus
2025
2030
2050
Sääntely tai vaatimukset
Tiukempi GHG -päästösääntely (ml. fossiilisten
polttoaineiden kielto).
Erittäin alhaiset
GHG-päästöt
VL
M
H
”Set for 30”: oman toiminnan hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Tarjotaan
hiilettömien polttoaineiden käyttöön valmis tuotevalikoima vuoteen 2030
mennessä. Siihen saakka jatketaan asiakkaiden hiilineutraaliussiirtymää tukevien
tuotteiden ja palvelujen kehittämist ä.
Erittäin korkeat
GHG-päästöt
VL
L
M
Jatketaan tehokkaiden ja luotettavien tuotteiden kehittämistä, koska niiden
asiakaskysyntä tulee säilymään ja energian hinnat voivat nousta.
Tutkimus, kehitys ja innovointi
Uudet vähäpäästöiset teknologiat T&K-
toiminnan kautta ja innovointi
toiminnassamme (ml. disruptiiviset
teknologiat).
Erittäin alhaiset
GHG-päästöt
VL
M
H
Tarjotaan hiilettömien polttoaineiden käyttöön valmis tuotevalikoima vuoteen
2030 mennessä. Siihen saakka jatketaan asiakkaiden hiilineutraaliussiirtymää
tukevien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä. Käynnistetään lisää T&K -ohjelmia
teknologiajohtajuuden säilyttämiseksi.
Erittäin korkeat
GHG-päästöt
VL
L
M
Keskipitkällä aikavälillä toteutetaan hiilettömien polttoaineiden käyttöön valmis
tuotevalikoima vuoteen 2030 mennessä, koska sääntely tiukkenee yhä
lähivuosina. Strategiaa on osin tarkistettava, kun sääntelyn tiukentuminen lakkaa.
Asiakaskysyntä
Kasvava asiakaskysyntä vähähiiliselle
energialle tai vähähiilisille tuotteille.
Erittäin alhaiset
GHG-päästöt
L
M
H
Wärtsilällä on lyhyeltä aikaväliltä alkaen nykyisen ja tulevan tarjooman
perusteella hyvät edellytykset hyötyä asiakkaiden tarpeesta tuelle energia -alan ja
merenkulun tuotteidensa hiilineutraaliuden saavuttamisessa.
Erittäin korkeat
GHG-päästöt
L
M
L
Wärtsilällä on lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä nykyisen ja tulevan tarjooman
perusteella hyvät edellytykset hyötyä asiakkaiden tukitarpeista energia-alan ja
merenkulun tuotteidensa hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Strategiaa on osin
tarkistettava asiakaskysynnän vähentyessä, kun sääntelyn tiukentuminen lakkaa.
Osaajien saaminen tai
pitäminen
Ilmastoriskiprofiilimme ja brändi-imagomme
auttaa meitä saamaan työntekijöitä ja
pitämään heidät.
Erittäin alhaiset
GHG-päästöt
L
M
M
Lisätään työtä arvoketjujemme hiilineutraaliuden saavuttamiseksi ja rakennetaan
ilmastonmuutoksen hillitsemiseen perustuvaa vahvaa brändi-imagoa.
Erittäin korkeat
GHG-päästöt
L
L
L
Lyhyellä aikavälillä on pysyttävä johtavana teknologiayrityksenä, joka saa osaajia
hiilineutraaliuspyrkimystemme perusteella. Pidemmällä aikavälillä, kun sääntelyn
tiukentuminen lakkaa, on pidettävä muut kestävän kehityksen näkökohdat T&K-
toimintamme ja operatiivisen kehitystyömme keskiössä.
Taloudellinen katsaus
1.9. Luettelo tiedonantovaatimuksista, joihin
kestävyysraportti vastaa (ESRS2 IRO-2):
Wärtsilän antamat tiedot sisältävät kaikki ESRS-standardien
olennaiset tietopisteet, jotka koskevat kaksinkertaisen
olennaisuuden arvioinnin mukaisia olennaisia aiheita.
Standardi
Tiedonantovaatimukset
ESRS 2
BP-1
BP-2
GOV-1
GOV-2
GOV-3
GOV-4
GOV-5
SBM-1
SBM-2
SBM-3
IRO-1
IRO-2
ESRS E1
E1.GOV-3
E1-1
E1.SBM-3
E1.IRO-1
E1-2
E1-3
E1-4
E1-5
E1-6
E1-7
E1-8
Standardi
Tiedonantovaatimukset
ESRS E2
E2.IRO-1
E2-1
E2-2
E2-3
E2-4
ESRS S1 (Työterveys
ja -turvallisuus )
S1.SBM-2
S1.SBM-3
S1-1
S1-2
S1-3
S1-4
S1-5
S1-6
S1-14
ESRS S2 (Työterveys
ja -turvallisuus )
S2.SBM-2
S2.SBM-3
S2-1
S2-2
S2-3
S2-4
S2-5
ESRS S1 (Taitojen ja uran
kehittäminen)
S1.SBM-2
S1.SBM-3
S1-1
S1-2
S1-3
S1-4
Standardi
Tiedonantovaatimukset
S1-5
S1-6
S1-13
S1-16
S1-17
Taloudellinen katsaus
EU:n lainsäädännöstä johdetut tietopisteet (ESRS2 IRO-2)
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus
tiedonantovelvoiteasetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus
vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Kohta/Ei olennainen
ESRS2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma 21
kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 13
Komission delegoitu asetus
(EU) 2020/1816, liite II
1.3. Hallintotapa
ESRS2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten
prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
1.3. Hallintotapa
ESRS2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due
diligence -prosessista 30 kohta
Liitteen 1 taulukon 3
indikaattori 10
1.3. Hallintotapa
ESRS2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin
liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
komission täytäntöönpanoasetuksen (EU)
2022/2453
28
koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2:
Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset
tiedot
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
1.4. Strategia, vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet
ESRS2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon
liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 9
Delegoitu asetus (EU)
2020/1816, liite II
1.4. Strategia, vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin
liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 14
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1
kohta, delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II
1.4 Strategia, vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja
tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan
iv alakohta
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1
kohta, delegoidun asetuksen
(EU) 2020/1816 liite II
1.4. Strategia, vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden
saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta
Asetuksen
(EU)
2021/1119 2
artiklan 1
kohta
2.2.1. Siirtymäsuunnitelma
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten
vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan
g alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453
lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden
luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
12 artiklan 1 kohdan d–g
alakohta ja 12 artiklan 2
kohta
2.2.1. Siirtymäsuunnitelma
Taloudellinen katsaus
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus
tiedonantovelvoiteasetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus
vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Kohta/Ei olennainen
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteet 34 kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 4
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453
lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 6 artikla
2.2.4. Ilmastonmuutokseen
liittyvät tavoitteet
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä tuotetun energian
kulutus eriteltynä lähteittäin (ainoastaan korkean
ilmastoriskin alat), kohta 38
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori
5 ja taulukon 2 indikaattori 5
2.2.5. Energiaa koskevat tiedot
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden
yhdistelmä 37 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 5
2.2.5. Energiaa koskevat tiedot
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan
ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 6
2.2.5. Energiaa koskevat tiedot
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja
scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 44 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattorit 1 ja 2
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453
lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden
luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
2.2.6. Tiedot
kasvihuonekaasupäästöistä
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen
intensiteetti 53–55 kohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 3
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453
lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät –
Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski:
Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 8 artiklan 1 kohta
2.2.6. Tiedot
kasvihuonekaasupäästöistä
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja
päästöhyvitykset 56 kohta
Asetuksen
(EU)
2021/1119 2
artiklan 1
kohta
2.2.7. Kasvihuonekaasujen
poistot ja varastointi,
päästöhyvitykset ja sisäinen
hinnoittelu
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon
liittyville fyysisille riskeille 66 kohta
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 liite II; delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1816
liite II
1. vuosi jätetty pois
Taloudellinen katsaus
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus
tiedonantovelvoiteasetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus
vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Kohta/Ei olennainen
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja
kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a
alakohta; ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien
omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu
olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453,
46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä
fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen
riski.
1. vuosi jätetty pois
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden
kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain
67 kohdan c alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla;
komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453,
34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston
ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat –
Vakuuden energiatehokkuus
1. vuosi jätetty pois
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien
huomioiminen salkussa 69 kohta
Delegoitu asetus (EU)
2020/1818, liite II
1. vuosi jätetty pois
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja
maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka
mainitaan E-PRTR -asetuksen (epäpuhtauksien
päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri)
liitteen II luettelossa 28 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori
8 Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 2 Liitteen 1 taulukon
2 indikaattori 1 Liitteen 1
taulukon 2 indikaattori 3
2.3.3 Wärtsilän omasta
toiminnasta johtuvaa
ympäristön pilaantumista
koskevat tiedot
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 7
Ei olennainen
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 8
Ei olennainen
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys 14
kohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 12
Ei olennainen
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden
kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori
6.2. Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 6.2.
Ei olennainen
ESRS E3-4 Oman toiminnan kokonaisvedenkulutus
kuutiometreinä liikevaihtoa kohti laskettuna 29 kohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori
6.1. Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 6.1.
Ei olennainen
ESRS 2 - IRO 1 - E4 16 kohdan a alakohdan i
alakohta
Liitteen 1 taulukon 1
indikaattori 7
Ei olennainen
ESRS 2 - IRO 1 - E4 16 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 10
Ei olennainen
ESRS 2 - IRO 1 - E4 16 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 14
Ei olennainen
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat
käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b
alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 11
Ei olennainen
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai
toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 12
Ei olennainen
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat
toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 2
indikaattori 15
Ei olennainen
Taloudellinen katsaus
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus
tiedonantovelvoiteasetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Kohta/Ei olennainen
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13
Ei olennainen
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta
39
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9
Ei olennainen
ESRS 2 - SBM3 - S1 Pakkotyötapausten riski 14 kohdan
f alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13
Ei olennainen
ESRS 2 - SBM3 - S1 Lapsityövoimatapausten riski 14
kohdan g alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12
Ei olennainen
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori 11
3.2.1 Työterveys - ja
työturvallisuuspolitiikka
3.3.1 Taitojen ja uran kehittämistä
koskeva politiikka
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan
perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due
diligence -käytännöt, 21 kohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816,
liite II
Ei olennainen
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat
prosessit ja toimenpiteet 22 kohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11
Ei olennainen
ESRS S1-1 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat
toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1
3.2.1 Työterveys - ja
työturvallisuuspolitiikka
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät
32 kohdan c alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5
3.2.3 Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat omalle
työvoimalle huolenaiheiden esiin
tuomiseksi
3.3.3 Kanavat huolenaiheiden esiin
tuomiseksi
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja
työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c
alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816,
liite II
3.2.6. Työterveyden ja -turvallisuuden
hallintajärjestelmä, tiedot
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien,
kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen
päivien määrä 88 kohdan e alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3
1. vuosi jätetty pois
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton
palkkaero 97 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816,
liite II
3.3.7 Ansiotuloa koskevat mittarit
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka
97 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8
3.3.7 Ansiotuloa koskevat mittarit
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7
3.3.8 Syrjintää koskevien valitusten ja
syrjintätapausten lukumäärä, mukaan
lukien häirintä, sekä sakot, rangaistukset
ja vahingonkorvaukset
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien
YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden
noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja
taulukon 3 indikaattori 14
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II Delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Ei olennainen
ESRS 2 - SBM3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai
pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b
alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja
13
Ei olennainen
Taloudellinen katsaus
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoiteasetukseen
Viittaus pilariin 3
Viittaus vertailuarvoasetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Kohta/Ei olennainen
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori 11
3.4.1. Arvoketjun työntekijöiden
työterveyttä ja turvallisuutta
koskevat politiikat
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet 18 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4
Ei olennainen
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien
YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen 19 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II Delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Ei olennainen
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan
perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due
diligence -käytännöt 19 kohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816,
liite II
Ei olennainen
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät
ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36
kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14
3.4.4 Arvoketjun työntekijöihin
liittyvät toimet ja resurssit
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori 11
Ei olennainen
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien
YK:n ohjaavien periaatteiden, ILOn periaatteiden tai
OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17
kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II Delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Ei olennainen
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien
loukkaukset 36 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14
Ei olennainen
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet kohta 16
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori 11
Ei olennainen
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien
YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen 17 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10
Delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II Delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1818 12
artiklan 1 kohta
Ei olennainen
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien
loukkaukset 35 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14
Ei olennainen
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden
kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15
Ei olennainen
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan
d alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6
Ei olennainen
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien
lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816,
liite II
Ei olennainen
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat
normit 24 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16
Ei olennainen
Taloudellinen katsaus
2. YMPÄRISTÖTIEDOT
2.1. EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän
mukaiset tiedot
Wärtsilä on tehnyt arvioinnin taloudellisista toiminnoistaan EU:n
kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän delegoitujen säädösten
perusteella, kuten 8. artiklaa koskevassa delegoidussa
säädöksessä vaaditaan. Luokitusjärjestelmää koskevat Wärtsilän
keskeiset tulosindikaattorit (KPI) vuodelle 2024 esitetään
seuraavilla sivuilla olevissa taulukoissa.
KPI
Tunnistetut luokitusjärjestelmäkelpoiset
taloudelliset toiminnot
Huomautukset
Liikevaihto
• Energian varastointiliiketoiminta (CCM 3.4)
• Biokaasuratkaisut (CCM 3.6)
• Digitaaliset laivaliikenteen optimointiratkaisut
(CCM 8.2)
Wärtsilä pitää energian varastointiliiketoimintaansa luokitusjärjestelmäkelpoisena
taloudellisena toimintona. Wärtsilän energian varastointiratkaisut ja energian
hallintajärjestelmät mahdollistavat uusiutuvan sähkön tehokkaan varastoinnin. Wärtsilän
biokaasuratkaisuja pidetään luokitusjärjestelmäkelpoisina muiden vähähiilisten
teknologioiden valmistusta koskevan kategorian kautta. Digitaalisia laivaliikenteen
optimointiratkaisuja pidetään luokitusjärjestelmäkelpoisina kasvihuonekaasupäästöjä
vähentäviä datavetoisia ratkaisuja koskevan kategorian kautta. Wärtsilä ei pitänyt
monipolttoainemoottoriratkaisuja luokitusjärjestelmäkelpoisin a tässä vaiheessa.
Pääomamenot
• Uudet rakennukset (CCM 7.1)
• Henkilöautot ja kevyet hyötyajoneuvot (CCM
6.5)
• Energian varastointiin liittyvät aktivoidut
tutkimus- ja kehitysmenot (CCM 3.4)
• Laivaliikenteen optimointiin liittyvät aktivoidut
tutkimus- ja kehitysmenot (CCM 8.2)
• Kestäviin polttoaineisiin liittyvät aktivoidut
tutkimus- ja kehitysmenot (CCM 4.7)
Kaikki uusiin rakennuksiin tai uusiin ajoneuvoihin liittyvät pääomamenot ovat
luokitusjärjestelmäkelpoisia. Aktivoitujen tutkimus - ja kehitysmenojen suhteen
luokitusjärjestelmäkelpoisuus noudattaa samaa logiikkaa kuin liikevaihdon kohdalla.
Aktivoituja tutkimus- ja kehitysmenoja, jotka koskevat moottoreiden kykyä käyttää
tulevaisuuden vihreitä ja hiilettömiä polttoaineita, pidettiin kuitenkin
luokitusjärjestelmäkelpoisina, koska näillä polttoaineilla Wärtsilän asiakkaat voivat
tulevaisuudessa tuottaa sähköä uusiutuvista, fossiilittomista kaasu- ja nestepolttoaineista.
Luokitusjärjestelmäkelpoiseen valmistukseen liittyviä pääomamenoja ei tunnistettu.
Toimintamenot
• Energian varastointiin liittyvät
aktivoimattomat tutkimus - ja kehitysmenot
(CCM 3.4)
• Biokaasuratkaisuihin liittyvät aktivoimattomat
tutkimus- ja kehitysmenot (CCM 3.6)
• Laivaliikenteen optimointiin liittyvät
aktivoimattomat tutkimus - ja kehitysmenot
(CCM 8.2)
• Kestäviin polttoaineisiin liittyvät
aktivoimattomat tutkimus - ja kehitysmenot
(CCM 4.7)
Aktivoimattomien tutkimus - ja kehitysmenojen suhteen luokitusjärjestelmäkelpoisuus
noudattaa samaa logiikkaa kuin liikevaihdon kohdalla. Sellaisiin aktivoimattomiin tutkimus -
ja kehitysmenoihin liittyviä toimintamenoja, jotka koskevat moottoreidemme kykyä käyttää
tulevaisuuden vihreitä ja hiilettömiä polttoaineita, pidettiin kuitenkin
luokitusjärjestelmäkelpoisina, koska näillä polttoaineilla asiakkaamme voivat
tulevaisuudessa tuottaa sähköä uusiutuvista, fossiilittomista kaasu- ja nestepolttoaineista.
Luokitusjärjestelmäkelpoiseen valmistukseen liittyviä toimintamenoja ei tunnistettu.
Suuri osa Wärtsilän taloudellisista toiminnoista, esimerkiksi
palvelut, ei tällä hetkellä ole ilmastoa koskevan delegoidun
säädöksen piirissä. Palveluiden osuus Wärtsilän liikevaihdosta oli
53
% vuonna 2024. Palvelut ovat avainasemassa laitteiden
käyttöajan, luotettavuuden, vähäisemmän polttoaineenkulutuksen
ja pienempien päästöjen mahdollistajana.
Wärtsilällä on keskeinen rooli alusten toiminnan ja koko
merenkulun arvoketjun hiilineutraaliuskehityksessä. Yhtiön laaja
tuote- ja ratkaisuvalikoima, muun muassa moottorit, digitaaliset
teknologiat, propulsiojärjestelmät, hybridiratkaisut, integroidut
voimansiirtojärjestelmät ja päästöjä vähentävät ratkaisut, edistää
merkittävästi hiilineutraalia merenkulkua. Valikoima jää kuitenkin
kokonaan luokitusjärjestelmän ulkopuolelle, koska siihen sisältyy
ainoastaan alusten valmistus – ei alusteknologiat tai -komponentit.
Energialiiketoiminnassa hiilineutraaleja polttoaineita varten valmiit,
maakaasulla tai muilla fossiilisilla polttoaineilla toimivat moottorit
jäävät samoin luokitusjärjestelmän ulkopuolelle.
Kaikkiaan
14
% Wärtsilän liikevaihdosta arvioitiin olevan
luokitusjärjestelmäkelpoista, mukaan lukien energian
varastointiliiketoiminta, biokaasuratkaisut ja digitaaliset
laivaliikenteen optimointiratkaisut. Pääomamenoista
luokitusjärjestelmäkelpoisiksi arvioitiin aktivoidut tutkimus- ja
kehitysmenot, jotka liittyvät energian varastointiin, digitaaliseen
laivaliikenteen optimointiin ja kestäviin polttoaineratkaisuihin, sekä
uudet rakennukset ja ajoneuvot. Toimintamenoista
luokitusjärjestelmäkelpoisiksi arvioitiin aktivoimattomat tutkimus- ja
kehitysmenot, jotka liittyvät energian varastointiin,
biokaasuratkaisuihin, digitaaliseen laivaliikenteen optimointiin ja
kestäviin polttoaineratkaisuihin. Mitään näistä kategorioista ei voitu
katsoa luokitusjärjestelmän mukaisiksi.
Liike-
vaihto
Pääoma
-menot
Toiminta
-menot
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoista
86%
64%
89%
Luokitusjärjestelmäkelpoista
14%
36%
11%
Luokitusjärjestelmän mukaista
0%
0%
0%
Näiden tietojen raportointia varten Wärtsilä on arvioinut taloudellisia
toimintojaan delegoituihin säädöksiin sisällytettyjen taloudellisten
toimintojen perusteella. Luokitusjärjestelmäkelpoiset taloudelliset
toiminnot on tunnistettu vertaamalla delegoiduissa säädöksissä
viitattuja NACE-koodeja Wärtsilän taloudellisiin toimintoihin.
Luokitusjärjestelmäkelpoisten taloudellisten toimintojen liikevaihdot,
pääomamenot ja toimintamenot kerättiin kirjanpitojärjestelmästä.
Seuraavaksi verrattiin taloudellisia toimintoja teknisiin
seulontakriteereihin, mukaan lukien ei merkittävää haittaa -kriteerit
ja sosiaaliset vähimmäistason suojatoimet, ja haettiin näyttöä
niiden tueksi. Koska Wärtsilä tulkitsee Euroopan unionin
luokitusjärjestelmäasetuksessa säädettyjä yhtenevyyskriteerejä
tiukasti, yhtiö ei voi pitää vuoden 2024 luokitusjärjestelmäkelpoisia
tulovirtoja myös luokitusjärjestelmän mukaisina. Sama pätee
vuoden 2024 pääoma- ja toimintamenoihin. Vaikka Wärtsilän
tuotteista ja palveluista vain pieni osa kuuluu luokitusjärjestelmän
piiriin, niillä on keskeinen rooli energia- ja merenkulkualojen
hiilineutraaliuspyrkimysten edistämisessä, ja Wärtsilä investoi
merkittävästi tutkimus- ja kehitystoimintaan tukeakseen siirtymää.
Taloudellinen katsaus
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuoden 2024 tiedot
Tilikausi 2024
2024
Merkittävän edistämisen kriteerit
”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly
Harm)
Taloudelliset toiminnat
Koodi (a)
Liikevaihto
Osuus
liikevaihdosta,
vuosi 2024
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen monimuotoisuus
Vähimmäistason suojatoimet
Luokitusjärjestel
män mukaisten
(A.1) tai
luokitusjärjestel
mäkelpoisten
(A.2.) osuus
liikevaihdosta,
2023
Luokka
mahdollista
va toiminta
Luokka
siirtymätoimi
nta
Teksti
MEUR
%
K; E;
E/S (b)
(c)
K; E;
E/S (b)
(c)
K; E;
E/S (b)
(c)
K; E;
E/S (b)
(c)
K; E;
E/S (b)
(c)
K; E;
E/S (b)
(c)
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ei luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja
0
0%
0%
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)
0
0%
0%
0%
0%
0%
0%
0%
0%
Josta mahdollistavat toiminnat
0
0%
0%
0%
0%
0%
0%
0%
0%
M
Josta siirtymätoiminnat
0
0%
0%
0%
T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat (g)
KEL;
E/KEL
(f)
KEL;
E/KEL
(f)
KEL;
E/KEL
(f)
KEL;
E/KEL
(f)
KEL;
E/KEL
(f)
KEL;
E/KEL
(f)
Akkujen valmistus
CCM 3.4
794
12%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
15%
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus
CCM 3.6
53
1%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
1%
Datavetoiset ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistä varten
CCM 8.2
41
1%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
1%
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei ympäristön kannalta
kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)
888
14%
14%
0%
0%
0%
0%
0%
17%
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto
(A.1+A.2)
888
14%
14%
0%
0%
0%
0%
0%
17%
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto
5 561
86%
KEL =
Taksonomiakelpoi
nen; E/KEL = Ei-
taksonomiakelpoin
en
Yhteensä
6 449
100%
Liikevaihto vuonna 2024: 6 449 miljoonaa euroa raportoitu myös tilinpäätöksen osiossa Konsernin tuloslaskelma.
Taloudellinen katsaus
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden tai palveluiden osuus pääomamenoista – vuoden 2024 tiedot
Tilikausi 2024
2024
Merkittävän edistämisen kriteerit
”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly
Harm)
Taloudelliset toiminnat
Koodi (a)
Pääomamen
ot
Osuus
pääomamenoista
, vuosi 2024
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen monimuotoisuus
Vähimmäistason suojatoimet
Luokitusjärjestelmän
mukaisten (A.1) tai
luokitusjärjestelmäkel
poisten (A.2.) osuus
pääomamenoista,
vuosi 2023
Luokka
mahdollistava
toiminta
Luokka
siirtymätoiminta
Teksti
MEUR
%
K; E;
E/S (b)
(c)
K; E;
E/S (b)
(c)
K; E;
E/S (b)
(c)
K; E;
E/S (b)
(c)
K; E;
E/S (b)
(c)
K; E;
E/S (b)
(c)
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ei luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja
0
0%
0%
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen pääomamenot (A.1)
0
0%
0%
0%
0%
0%
0%
0%
0%
Joista mahdollistavat toiminnat
0
0%
0%
0%
0%
0%
0%
0%
0%
M
Joista siirtymätoiminnat
0
0%
0%
0%
T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat (g)
KEL;
E/KEL
(f)
KEL;
E/KEL
(f)
KEL;
E/KEL
(f)
KEL;
E/KEL
(f)
KEL;
E/KEL
(f)
KEL;
E/KEL
(f)
Uusien rakennusten rakentaminen
CCM 7.1
16
7%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
1%
Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla
tapahtuva liikenne
CCM 6.5
8
3%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
3%
Akkujen valmistus
CCM 3.4
28
12%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
7%
Datavetoiset ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä
varten
CCM 8.2
6
3%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
2%
Sähköntuotanto uusiutuvilla ei-fossiilisilla kaasumaisilla ja
nestemäisillä polttoaineilla
CCM 4.7
27
11%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
10%
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien
(muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot
(A.2)
85
36%
36%
0%
0%
0%
0%
0%
23%
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)
85
36%
36%
0%
0%
0%
0%
0%
23%
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot
152
64%
KEL = Taksonomiakelpoinen;
Yhteensä
237
100%
E/KEL = Ei-taksonomiakelpoinen
Taloudellinen katsaus
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteiden ja palveluiden osuus toimintamenoista – vuoden 2024 tiedot
Tilikausi 2024
2024
Merkittävän edistämisen kriteerit
"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit
(DNSH: Does Not Significantly
Harm)
Taloudelliset toiminnat
Koodi (a)
Toimintam
enot
Osuus
toimintamenoist
a, vuosi 2024
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjärjestelmän
mukaisten (A.1.) tai
luokitusjärjestelmäkelpoisten
(A.2.) osuus toimintamenoista,
vuosi 2023
Luokka
mahdollistava
toiminta
Luokka
siirtymätoiminta
Teksti
MEUR
%
K; E;
E/S (b)
(c)
K; E;
E/S (b)
(c)
K; E;
E/S (b)
(c)
K; E;
E/S (b)
(c)
K; E;
E/S (b)
(c)
K; E;
E/S (b)
(c)
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ei luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja
0
0%
0%
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen toimintamenot (A.1)
0
0%
0%
0%
0%
0%
0%
0%
0%
Josta mahdollistavat toiminnat
0
0%
0%
0%
0%
0%
0%
0%
0%
M
Josta siirtymätoiminnat
0
0%
0%
0%
T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat (g)
KEL;
E/KEL
(f)
KEL;
E/KEL
(f)
KEL;
E/KEL
(f)
KEL;
E/KEL
(f)
KEL;
E/KEL
(f)
KEL;
E/KEL
(f)
Akkujen valmistus
CCM 3.4
19
7%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
7%
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus
CCM 3.6
2
1%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0%
Datavetoiset ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistä varten
CCM 8.2
1
0%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
0%
Sähköntuotanto uusiutuvilla ei-fossiilisilla kaasumaisilla ja
nestemäisillä polttoaineilla
CCM 4.7
10
4%
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
5%
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta
kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen
toimintamenot (A.2)
31
11%
11%
0%
0%
0%
0%
0%
12%
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot
(A.1+A.2)
31
11%
11%
0%
0%
0%
0%
0%
12%
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot
249
89%
KEL = Taksonomiakelpoinen;
E/KEL = Ei-taksonomiakelpoinen
Yhteensä
280
100%
Taloudellinen katsaus
Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot
Rivi
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta,
kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten,
että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan
liittyviä vastuita.
EI
2.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien
ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten
vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä
olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
3.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten
turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa
ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan
liittyviä vastuita.
EI
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien
sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä
vastuita.
EI
5.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä
tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on
tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
6.
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai
jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
EI
Taloudellinen katsaus
2.2. Ilmastonmuutos (ESRS E1)
2.2.1 Siirtymäsuunnitelma (E1-1)
Wärtsilällä on ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskeva
siirtymäsuunnitelma, jonka nimi on ”Set for 30”. Siinä scope 1 ja
2 -päästöt katsotaan Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiksi. Scope
3 -päästötavoitteita ei voida katsoa Pariisin sopimuksen mukaisiksi,
koska ne eivät ole määrällisiä. Siirtymäsuunnitelma on Wärtsilän
hallituksen hyväksymä. Wärtsilää ei ole suljettu Pariisin
sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle.
Wärtsilä on määritellyt siirtymäsuunnitelmansa scope 1 ja
2 -päästöille ja tavoitteet oman toiminnan hiilineutraaliuden
saavuttamiselle vuoteen 2030 mennessä. Tuotteiden osalta
Wärtsilä asetti vuonna 2021 tavoitteeksi hiilettömille polttoaineille
valmiin tuotevalikoiman tarjoamisen vuoteen 2030 mennessä.
Hiilineutraalius on yhtiölle prioriteetti sekä yksittäisten tuotteiden
että koko tuotevalikoiman kehitystyössä, mukaan lukien
puhdistusteknologiat. Wärtsilä kehittää laajaa teknologia- ja
ratkaisuvalikoimaa, joka tukee asiakkaiden siirtymää
hiilineutraaliuteen. Hiilineutraalien polttoaineiden käyttö on
mahdollista jo nyt, ja tuotteita kehitetään jatkuvasti, jotta niitä
voidaan käyttää laajalti esimerkiksi ammoniakilla ja vedyllä ja muilla
nollahiilisillä polttoaineilla vuoteen 2030 mennessä. Wärtsilän
siirtymäsuunnitelma on hyvin linjassa yhtiön strategian kanssa,
jonka ytimessä hiilineutraalius on.
Tärkeimmät hiilestä irtautumisen keinot ja toimet
Oman toiminnan hiilineutraaliustavoitteen kannalta tärkeimmät
päästövähennysluokat (scope 1 ja 2 -päästöt) ovat seuraavat:
◾
◾
◾
ympäristökriteerit (Wärtsilä käyttää uusiutuvalla
energialla tuotettua sähköä sekä fyysisestä sähköstä
erillisten alkuperätakuun EAC-sertifikaattien että suorien
ostosopimusten muodossa.)
◾
◾
◾
polttoaineilla T&K- ja tehdaskoeajoissa
◾
koekäytöistä aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseksi
Tärkeimmät Wärtsilän tuotekehityksen hiilineutraaliutta (scope
3 -päästöt) tukevat toimet ovat seuraavat:
◾
elinkaariratkaisut, joilla saavutetaan hyvä hyötysuhde ja
pienet päästöt
◾
teknologioiden kehittäminen
◾
parantaminen ja optimointi sekä päästöjen vähentäminen
järjestelmätasolla
◾
jatkuvaa ympäristösuorituskyvyn parantamista
◾
ja ympäristötoimien edistämisessä
Merkittävät toimintasuunnitelman toteuttamiseksi tarvittavat
toimintamenot (Opex) ja (tai) pääomamenot (Capex)
Oma toiminta:
◾
112
(OpEx)
◾
vaihe (Kiina), Khopoli (Intia), Gazipur (Bangladesh),
Kapkaupunki (Etelä-Afrikka): 253 TEUR (CapEx)
Tuotteet:
◾
investoinnit olivat yhteensä 296
miljoonaa euroa eli 4,6% liike
vaihdosta. Näistä
investoinneista valtaosa tähtäsi ympäristösuorituskyvyn
parantamiseen. Kestäviin polttoaineisiin liittyvien T&K-
kulujen osuus pääomamenoista oli 20 miljoonaa euroa ja
toimintamenoista 11 miljoonaa euroa (sisältyy EU:n
kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän mukaiseen
raportointiin).
On syytä huomata, että EU:n kestävän rahoituksen
luokitusjärjestelmän mukaisessa raportoinnissa ilmoitetut
pääomamenot ja toimintamenot sisältävät edellä kuvatun
siirtymäsuunnitelman ulkopuolisia menoja, vaikka myös nämä muut
menot edistävät toisilla tavoin ilmastonmuutoksen hillitsemistä.
Wärtsilä ei toistaiseksi aio muuttaa taloudellisia toimintojaan
komission delegoidun asetuksen 2021/2139 (29) vaatimusten
mukaisiksi.
Keskeisten omaisuuserien ja tuotteiden
kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumat
Wärtsilä katsoo, että yhtiön omaisuuseristä tai tuotteista ei aiheudu
merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumia, koska tuotteet
ja ratkaisut on jo pitkään suunniteltu ottaen huomioon
tulevaisuuden vaatimukset. Tämä tarkoittaa sitä, että
tuotantolaitokset voidaan melko helposti muuttaa valmistamaan
esimerkiksi nollahiilisiä polttoaineita käyttäviä tuotteita ja että myös
itse tuotteita voidaan päivittää kestävien polttoaineiden
käyttämiseksi. Wärtsilä ei näin ollen katso, että
kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumat vaarantaisivat yhtiön
päästövähennystavoitteiden saavuttamisen.
Siirtymäsuunnitelman toteutuksen edistyminen
Oma toiminta (scope 1 ja 2): Vuonna 2024 Wärtsilä vähensi
kasvihuonekaasupäästöjään 50 163
tCO2e perusarvosta.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähenemä siirtymäsuunnitelman
käynnistämisestä lähtien on
50%
lopullisesta tavoitearvosta, mikä
vastaa yhtiön tavoitteita.
Tuotteet (scope 3): Puhtaan vedyn käyttökonseptien kehittäminen
maalla sijaitseviin voimalaitoksiin jatkui koko vuoden 2024.
Hankkeesta tiedotettiin markkinoille vuoden keskivaiheilla, ja
teollistamiskonsepti valitaan vuonna 2025. Edistyminen tavoitteita
kohti katsotaan hyväksi, vaikka suunnitelman yksityiskohdat
muuttuvat jatkuvasti liiketoiminnan tarpeiden, markkinatilanteen ja
teknologian kehityksen mukaan.
2.2.2. Ilmastonmuutokseen liittyvät politiikat (E1-2)
Wärtsilän arvot ja periaatteet liittyen olennaisiin ilmastonmuutoksen
hillinnän vaikutukseen sekä siihen liittyviin mahdollisuuksiin
määritellään yhtiön eettisissä toimintaperiaatteissa, jotka koskevat
Taloudellinen katsaus
sen kaikkea toimintaa. Eettiset toimintaperiaatteet ovat vapaasti
luettavissa yhtiön verkkosivuilla, ja niihin sisältyy myös
ilmastonmuutosta käsittelevä osa:
”Wärtsilä tiedostaa, että ilmastonmuutos vaatii kiireellisiä toimia
yhteiskunnassa ja kaikessa toiminnassamme. Olemme sitoutuneet
hillitsemään ilmastonmuutosta kehittämällä teknologioita ja
palveluita, jotka auttavat energia- ja merenkulkualaa siirtymään
kohti hiilineutraaliutta, sekä vähentämällä oman toimintamme
kasvihuonekaasupäästöjä. Asetamme mitattavia
päästövähennystavoitteita, jotka kattavat myös toimitusketjumme,
ja seuraamme niiden toteutumista.
Pyrimme aktiivisesti vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä
investoimalla jatkuvaan tutkimukseen ja kehitykseen, tukemalla
asiakkaitamme päästöjen vähentämisratkaisuissa, edistämällä
energiatehokkuutta ja vihreän energian käyttöä sekä tekemällä
ilmasto- ja ympäristönäkökohdat etusijalle asettavia valintoja.
Teemme myös tarvittavia toimia sopeutuaksemme
ilmastonmuutoksen vaikutuksiin omassa toiminnassamme.”
Tämä toimii perustana yhtiön pysyvälle tavoitteelle kehittää
kestäviä tuotteita ja ratkaisuja sekä minimoida oman toiminnan
ympäristöjalanjälki. Wärtsilän näkökulmasta ilmastonmuutoksen
hillintätoimet ovat näiden pyrkimysten ytimessä. Vastuu eettisten
toimintaperiaatteiden sekä myös Wärtsilän laatua, ympäristöä ja
työterveyttä ja -turvallisuutta koskevan (QEHS) politiikan
toimeenpanosta on viime kädessä yhtiön johtokunnalla. Wärtsilän
QEHS-politiikka, joka myös koskee yhtiön koko toimintaa, korostaa
ympäristönsuojelun, tavoiteasetannan ja riskien vähentämisen
merkitystä.
2.2.3 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät toimet ja resurssit (E1-3)
Wärtsilällä on ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskeva
siirtymäsuunnitelma, ”Set for 30”, joka määrittelee kaksi tavoitetta
ja niihin liittyvät toimintasuunnitelmat:
Hiilineutraaliuden
saavuttaminen omassa toiminnassa ja tuotevalikoiman tarjoaminen
hiilettömille polttoaineille vuoteen 2030 mennessä.
Wärtsilän hiilestä irtautumisen keinot suhteessa omaan toimintaan
Johtokunta hyväksyy hiilineutraaliussuunnitelmat vuosittain. Nämä
toimet ovat Wärtsilän eettisiin toimintaperiaatteisiin kirjatun
ilmastonmuutoksen hillitsemistavoitteen pääajurit. Tavoite kehittää
hiilettömille polttoaineille valmis tuotevalikoima vuoteen 2030
mennessä ei luonnollisesti vielä näy konkreettisina
päästövähennyksinä.
Scope 1- ja scope 2 -päästöjen osalta Wärtsilän
hiilineutraaliussuunnitelmalle keskeisimmät päästövähennysluokat
ovat seuraavat:
●
Energiatehokkuus ja kulutuksen vähentäminen
:
Energiansäästöt perustuvat pääasiassa
pienentyneeseen sähkön tai lämmön kulutukseen ja
energiatehokkuustoimien toteuttamiseen. Hallitus asetti
Wärtsilän eettisten toimintaperiaatteiden
energiatehokkuuden edistämistavoitteen mukaisesti
vuoden 2017 alussa tavoitteeksi vähentää energian
absoluuttista kulutusta (GWh) vähintään 7%:lla vuoden
2015 tasosta vuoteen 2025 mennessä. Vuoden 2024
loppuun mennessä saavutettiin 14,5 GWh:n pysyvät
energiansäästöt, mikä on
49%
lopputavoitteesta.
●
Ajoneuvojen vaihto vähäpäästöisempiin malleihin:
Wärtsilä on vahvistanut ajoneuvoja koskevan politiikan,
joka tukee vahvasti siirtymistä sähköajoneuvoihin.
Politiikka koskee Wärtsilän omistamia ja liisaamia
ajoneuvoja, kuten henkilö-, kuorma- ja pakettiautoja sekä
nostureita ja trukkeja. Kaikkien toimipaikkojen on käytävä
läpi sähköajoneuvojen latausinfrastruktuurinsa ja alettava
varautua sähköajoneuvojen yleistymiseen
tulevaisuudessa. Monissa Wärtsilän toimipaikoissa
valmistelut ovat jo käynnissä.
●
Oma energiantuotanto ja sähkösopimusten
ympäristökriteerit:
valmistustoiminnassa, esimerkiksi komponenttien
koneistuksessa, sekä huoltokorjaamoilla ja toimistoissa.
Moottoreiden koeajoissa syntyvää sähkö- ja
lämpöenergiaa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan.
Wärtsilän tavoitteena on käyttää tuotettu sähköenergia
omiin tarkoituksiin ja mahdollisesti myydä osa paikallisille
energiayhtiöille. Monissa Wärtsilän toimintamaissa
aurinkopaneelit ovat omavaraisuutensa ja
takaisinmaksuaikansa vuoksi houkutteleva vaihtoehto.
Vuonna 2024 esimerkiksi Wärtsilä Wuxissa , Kiinassa,
asennettiin tehtaan katolle 300 kW:n aurinkovoimala
(projektin 2. vaihe), joka tuottaa vihreää sähköä
päivittäisen toiminnan tarpeisiin. Japanissa sijaitsevassa
Wärtsilän toimipisteessä rakennukseen asennettiin koko
katon peittävät aurinkopaneelit, joiden tuottama sähkö
kattaa noin 30–40% tehtaan koko sähkönkulutuksesta.
Aurinkopaneeleja asennettiin vuonna 2024 lisäksi myös
Khopolissa (Intiassa), Hattemissa (Alankomaissa),
Kapkaupungissa (Etelä-Afrikassa), Bermeossa
(Espanjassa) ja Frauenfeldissä (Sveitsissä). Wärtsilä on
kehittänyt vihreän sähkön ostoille hankintamallin, jossa
määritellään yhtiön lähestymistapa alkuperätakuiden
(GO), uusiutuvan energian sertifikaattien (REC) ja
kansainvälisten uusiutuvan energian sertifikaattien (I-
REC) hankintaa varten. Vuonna 2024 Wärtsilä hankki
alkuperätakuita Tanskassa, Suomessa, Italiassa,
Norjassa ja Alankomaissa. Lisäksi useat muutkin
Wärtsilän toimipisteet käyttävät vihreää sähköä.
Uusiutuvien energianlähteiden osuus Wärtsilän sähkön
kokonaiskulutuksesta
oli 64% (58 525 MWh
).
●
T&K- ja tehdaskoeajojen lyhentäminen:
sijaitseva Sustainable Technology Hub käyttää
polttoaineita pääasiassa moottoreiden T&K- ja
tehdaskoekäyttöihin. Wärtsilä on tunnistanut ja
toteuttanut energiansäästötoimenpiteitä esimerkiksi
lyhentämällä moottoreiden käyntiaikaa testien
yhteydessä.
●
Lämpöpumppujen hyödyntäminen lämmitykseen:
Tanskassa toimistokiinteistöä lämmitettiin aiemmin
maakaasulla, jota käyttävät kattilat olivat tulossa
käyttöikänsä päähän ja vaativat uusimista. Yhtiö halusi
siirtyä kestävämpään lämmitysvaihtoehtoon, ja
ratkaisuksi valittiin sähkökäyttöiset lämpöpumput. Lisäksi
Wärtsilä Denmark ostaa sertifioitua vihreää sähköä,
minkä ansiosta kaikki lämmitykseen Tanskassa
käytettävä sähkö on CO
2
-neutraalia.
●
Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen kestävillä
polttoaineilla T&K- ja tehdaskoeajoissa:
tehdaskoeajot aiheuttivat vuonna 2024 Wärtsilän scope 1
-päästöistä 75%. Käynnissä on useita toimenpiteitä
moottoreiden koekäytöistä aiheutuvien
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi, ja tuloksia
on jo nähtävissä. Wärtsilä saavutti merkittävän
virstanpylvään kestävien polttoaineiden kehitystyössä
Taloudellinen katsaus
päättämällä uudesta investoinnista metanolin tutkimus
- ja
moottoritestauskyvykkyyksiin Vaasan Sustainable
Technology Hub -keskuksessa. Metanolilla ja muilla
kestävillä polttoaineilla on tärkeä rooli merenkulun
kasvihuonekaasupäästöjen pienentämisessä ja vihreän
siirtymän nopeuttamisessa. Wärtsilä jatkaa myös
teknologia- ja tuotekehitystyötään muiden kestävien
polttoaineiden parissa, mukaan lukien ammoniakki ja
puhdas vety.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Wärtsilällä on käytössä riskienhallinnan arvioinnit ja prosessit, joilla
seurataan ja arvioidaan ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia
yhtiön omaisuuseriin ja työntekijöihin. Tarvittaessa toteutetaan
varotoimia, kuten Alankomaiden Kampenissa, jossa Wärtsilällä on
varastossa hiekkasäkkejä valmiina tulvien varalta. Niiden käyttöä
myös harjoitellaan, jotta henkilökunta osaa toimia tositilanteessa.
Wärtsilällä on käytössä lämpörasituksen hallintaa koskevat ohjeet
vastauksena lämpörasituksesta johtuvien sairauksien
yleistymiseen. Ohjeissa painotetaan kuumuuden aiheuttamien
riskien arvioinnin, nesteytyksen, viilennyslaitteiden ja ilmanvaihdon
sekä asianmukaisten taukojen tärkeyttä. Lisäksi niissä listataan
asiat, joista on sovittava ennen kuumatyön aloittamista asiakkaan
toimipaikassa ja asiat, jotka on tarkistettava työn aikana.
Ilmastonmuutoksesta aiheutuvat fyysiset riskit eivät kuitenkaan
kokonaisuutena Wärtsilän arvion mukaan aiheuta tällä hetkellä
merkittävää riskiä yhtiön toiminnalle.
Keskeiset toimet raportointivuoden aikana
◾
◾
◾
◾
◾
moottoritestauskyvykkyyksiin Vaasan Sustainable
Technology Hub -keskuksessa
Oma toiminta: Vuonna 2024 Wärtsilä vähensi scope 1 ja
2 -kasvihuonekaasupäästöjä
50 163 tCO2e
vastaa yhtiön tavoitteita.
Lisäksi vuoteen 2030 mennessä
odotetaan saavutettavan scope 1 ja 2 -päästövähennyksiä
yhteensä noin
49 837 tCO2e.
Tuotteet: Puhtaan vedyn käyttökonseptien kehittäminen maalla
sijaitseviin voimalaitoksiin jatkui koko vuoden 2024. Hankkeesta
tiedotettiin markkinoille vuoden keskivaiheilla, ja
teollistamiskonsepti valitaan vuonna 2025.
Kaikki edellä mainitut toimenpiteet kattavat Wärtsilän oman
toiminnan globaalisti, ellei sijaintia ole erikseen mainittu, on
aloitettu ja saatetaan loppuun vuoteen 2030 mennessä.
Toimien toteuttamisen vaatimien resurssien saatavuus ja
kohdentaminen
Suunnitellut tulevat toimenpiteet:
◾
◾
◾
ympäristökriteerit (Wärtsilä käyttää uusiutuvalla
energialla tuotettua sähköä sekä fyysisestä sähköstä
erillisten alkuperätakuun EAC-sertifikaattien että suorien
ostosopimusten muodossa.)
◾
◾
◾
polttoaineilla T&K- ja tehdaskoeajoissa
◾
◾
Oma toiminta: Wärtsilän tarkoituksena on siirtyä vähitellen vihreän
sähkön käyttöön kaikissa maissa, ottaen huomioon vihreän sähkön
saatavuus eri markkinoilla. Aikataulu siirtymiselle kestäviin
polttoaineisiin moottoreiden testauksessa riippuu vaihtoehtojen
saatavuudesta ja hinnasta.
Tuotteet: Wärtsilän uusimmat markkina-analyysit antavat kuvan
siitä, milloin eri polttoaineet tulevat saataville merenkulkualalla, ja
niiden todennäköistä hintaa ennakoidaan mallinnustyökalun avulla.
Wärtsilän arvion mukaan ensin käyttöön tulevat biopolttoaineet,
joita valmistetaan ihmisten ja eläinten ravinnoksi kelpaamattomista
orgaanisista raaka-aineista. Saatavuuden odotetaan kasvavan
merkittävästi 2030-luvulla. Tähän kategoriaan sisältyvät dieselöljyn
kaltaiset biopolttoaineet, biometanoli ja biometaani sekä myös
bioetanoli, jota tuotetaan jo nyt merkittäviä määriä etenkin
Brasiliassa ja Yhdysvalloissa.
Seuraavaksi saataville tulevat ns. siniset polttoaineet, kuten sininen
ammoniakki. Ne valmistetaan fossiilisista polttoaineista, joiden
sisältämä hiilidioksidi otetaan talteen ja varastoidaan. Prosessi on
synteettisiä polttoaineita helpommin skaalautuva, ja siinä voidaan
hyödyntää öljy- ja kaasuteollisuuden arvoketjun alkupään
infrastruktuuria.
Vihreät synteettiset polttoaineet saadaan käyttöön merkittävissä
määrin vasta 2030-luvun lopulta alkaen. Ne valmistetaan
uusiutuvalla sähköllä tuotetusta päästöttömästä eli ”vihreästä”
vedystä, todennäköisesti enimmäkseen paikoissa, joissa on tarjolla
runsaasti aurinko- ja tuulivoimaa.
Energiantuotanto
sovelluksissa
vety on tällä hetkellä lupaavin
ehdokas voimalaitosten Power-to-X (P2X) -polttoaineeksi.
Keskeinen vihreään vetyyn liittyvä huolenaihe on se, kuinka kauan
tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen ja riittävän
tuotantovolyymin saavuttaminen vie.
Merkittävät toimintasuunnitelman toteuttamiseksi tarvittavat
toimintamenot (Opex) ja (tai) pääomamenot (Capex)
Oma toiminta:
◾
(OpEx)
◾
vaihe (Kiina), Khopoli (Intia), Gazipur (Bangladesh),
Kapkaupunki (Etelä-Afrikka): 253 TEUR (CapEx)
Tuotteet:
◾
miljoonaa euroa eli 4,6% liikevaihdosta. Näistä
investoinneista valtaosa tähtäsi ympäristösuorituskyvyn
parantamiseen. Kestäviin polttoaineisiin liittyvien T&K-
kulujen osuus pääomamenoista oli 27 miljoonaa euroa ja
toimintamenoista 10 miljoonaa euroa (sisältyy EU:n
Taloudellinen katsaus
kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän mukaiseen
raportointiin). Vuonna 2025 näiden pääomamenojen
arvioidaan olevan noin 29 miljoonaa euroa ja
toimintamenojen 18 miljoonaa euroa.
On syytä huomata, että EU:n kestävän rahoituksen
luokitusjärjestelmän mukaisessa raportoinnissa ilmoitetut
pääomamenot ja toimintamenot sisältävät edellä kuvatun
siirtymäsuunnitelman ulkopuolisia menoja, vaikka myös nämä muut
menot edistävät toisilla tavoin ilmastonmuutoksen hillitsemistä.
Wärtsilä ei toistaiseksi aio muuttaa taloudellisia toimintojaan
komission delegoidun asetuksen 2021/2139 (29) vaatimusten
mukaisiksi.
2.2.4. Ilmastonmuutokseen liittyvät tavoitteet (E1-4)
Wärtsilä on määritellyt siirtymäsuunnitelman, ”Set for 30”, scope 1
ja 2 -päästöille ja tavoitteet oman toiminnan hiilineutraaliuden
saavuttamiselle vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteet päätettiin ja
yhtiön hallitus hyväksyi ne vuonna 2021. Oman toiminnan
kasvihuonekaasupäästöjen lähtötasoksi määriteltiin noin 100 000
tonnia CO2-ekv. Tässä tarkastellut scope 2 -päästöt ovat
markkinaperusteisia. Wärtsilä määritteli
kasvihuonekaasupäästöjensä arvioinnin perusteella
hiilineutraaliussuunnitelman, joka sisältää määrälliset
vähennystavoitteet. Wärtsilä arvioi osana hiilineutraaliuskehitystään
kunkin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimenpiteen ajoitusta
ja kypsyyttä, riippuvuuksia eri hankkeista ja kustannusvaikutuksia.
Vuonna 2024 keskiössä olivat alhaisen ja kohtalaisen
kustannustason toimenpiteet, kuten vihreän sähkön osto,
vähäpäästöiset ajoneuvot ja moottoreiden T&K- ja
tehdaskoekäyttöihin käytetyn ajan lyhentäminen. Vuonna 2024
uusiutuvien energianlähteiden osuus Wärtsilän sähkön
kokonaiskulutuksesta oli
64%
.
Johtokunta hyväksyi Wärtsilän eettisten toimintaperiaatteiden
edellyttämän energiatehokkuuden edistämistavoitteen mukaisesti
vuoden 2017 alussa tavoitteeksi vähentää oman toiminnan
absoluuttista energian kokonaiskulutusta (GWh) vähintään 7 %:lla
(GWh) vuoden 2015 tasosta (428 GWh) vuoteen 2025 mennessä.
Tavoite ei perustu luotettavaan tutkimusnäyttöön, eikä sitä
koskevaan päätöksentekoon osallistunut sidosryhmiä. Vuoden
2024 loppuun mennessä
saavutettiin 14,52 GWh:n pysyvät
energiansäästöt, mikä on 49% vuoden 2025
lopputavoitteesta.
Energiansäästö perustuu pääasiassa sähkön tai lämmön
kulutuksen pienentymiseen ja energiatehokkuustoimien
toteuttamiseen. Energiansäästötavoite tukee kokonaisuutena
edellä kuvatun hiilineutraaliustavoitteen saavuttamista.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet vuoteen 2030
mennessä
Päästökategoria
Vähennystavoite
Vuoteen 2024
mennessä
saavutettu
päästövähennys
Scope 1 + 2
100%
50%
Laskentaperiaatteet:
Tiedot kerätään toimipaikkatasolla, ne perustuvat pysyviin
kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimiin ja ne ovat joko
laskettuja tietoja tai arvioita (scope 1 ja 2). Wärtsilän oman
toiminnan ”Set for 30” -hiilineutraaliustavoitteen määrittelyssä
perusarvona käytetään kolmen vuoden keskiarvoa (2019–2021),
koska siten päästöjen perusarvo saadaan edustavammaksi. Yksi
syy kolmivuotisen keskiarvon käyttöön oli myös se, että näin
pystyttiin paremmin ottamaan huomioon koronapandemian
vaikutus liiketoimintaan. Mikään muu ulkopuolinen elin kuin
varmennuspalvelujen tarjoaja ei ole validoinut mittareiden
mittauksia.
Tuotteiden osalta Wärtsilän vuonna 2021 asetettu ”Set for
30” -tavoite merkitsee hiilettömille polttoaineille valmiin
tuotevalikoiman tarjoamista vuoteen 2030 mennessä.
Perusvuodella tai -arvolla ei ole tässä yhteydessä merkitystä.
Hiilineutraalius on yhtiölle prioriteetti sekä yksittäisten tuotteiden
että koko tuotevalikoiman kehitystyössä, mukaan lukien
puhdistusteknologiat. Wärtsilä kehittää laajaa teknologia- ja
ratkaisuvalikoimaa, joka tukee asiakkaiden siirtymää
hiilineutraaliuteen. Hiilineutraalien polttoaineiden käyttö on
mahdollista jo nyt, ja tuotteita kehitetään jatkuvasti, jotta niitä
voidaan käyttää laajalti hiilettömillä polttoaineilla, esimerkiksi
ammoniakilla ja vedyllä, vuoteen 2030 mennessä. Tavoite tukee
Wärtsilän vastausta eettisissä toimintaperiaatteissa asetettuun
haasteeseen ”
ilmastonmuutos vaatii kiireellisiä toimia
esimerkki uusista ratkaisuista on Wärtsilän vastikään kehittämä ja
lanseeraama uusi, erittäin vähäpäästöinen versio jo ennestään
tehokkaasta Wärtsilä 31DF -merimoottorista. Kun polttoaineena on
nesteytetty maakaasu (LNG), uusi versio tuottaa 50%:n kuormalla
jopa 56% pienemmät metaanipäästöt. Painotetulla keskiarvolla
mitaten uusi teknologia voi vähentää metaanipäästöjä 41%
vakiomallisen Wärtsilä 31DF -moottorin päästötasosta, joka on
sellaisenaankin jo markkinoiden alhaisin. Puolueettomat
tutkimukset osoittavat, että Wärtsilän nelitahtimoottorit edustavat
maailmanlaajuisesti johtavaa teknologiaa metaanipäästöjen
vähentämisessä.
Wärtsilän hallitus hyväksyi vuonna 2024 uuden tavoitteen, joka
vastaa eettisten toimintaperiaatteiden kirjaukseen ”
ilmastonmuutos
vaatii kiireellisiä toimia”:
toimittajien kasvihuonekaasupäästöjä on
vähennettävä 25% vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden
2024 lähtötasoon. Tavoitteen piirissä ovat suorat toimittajat (Tier 1)
ja näiden scope 1 ja 2 -päästöt, jotka ovat sidoksissa Wärtsilän
vastaanottamiin toimituksiin. Tavoite on suhteellinen siten, että
lähtötaso määritellään Wärtsilään sidoksissa olevien
kasvihuonekaasupäästöjen ja menojen mukaan. Vuoden 2024
lähtötasotiedot kerätään toimittajilta vuoden 2025 aikana. Tarkka
seurantamenetelmä, jolla tavoitteen saavuttamista seurataan, on
vielä kehitteillä. Tavoite ei perustu luotettavaan tutkimusnäyttöön.
Ta
voitetta asetettaessa otettiin huomioon sidosryhmien
näkemyksiä esimerkiksi haastattelemalla valittuja toimittajia.
Wärtsilä ei ole asettanut tutkimustietoon perustuvia tavoitteita
kasvihuonekaasupäästöille mutta katsoo scope 1 ja 2 -päästöille
asetetun tavoitteen olevan yhdenmukainen sen kanssa, että
maapallon keskilämpötilan nousu rajoittuu 1,5 °C:seen verrattuna
esiteolliseen aikaan, huolimatta luotettavan tutkimusnäytön
puutteesta. ”Set for 30” -tavoitteet ovat riippumattoman tahon
varmentamia. Jollei toisin mainita, tavoitteen asettamiseen ei ole
osallistunut sidosryhmiä. Tavoitteiden asettamisessa ei tarkasteltu
ilmastoskenaarioita.
Siirtymäsuunnitelman toteutuksen edistyminen
Oma toiminta: Vuonna 2024 Wärtsilä vähensi scope 1 ja
2 -kasvihuonekaasupäästöjä 50 163 tCO2e perusarvosta, mikä
vastaa yhtiön tavoitteita. Lisäksi vuoteen 2030 mennessä
odotetaan saavutettavan scope 1 ja 2 -päästövähennyksiä
yhteensä noin 49 837 tCO2e.
Scope 1 ja 2 -päästöt raportoidaan ja
niitä seurataan neljännesvuosittain, jotta voidaan todeta,
noudattaako edistyminen tavoitteita. Scope 1 ja 2 -päästöjen
vähenemiseen vaikuttivat pääasiassa vihreän sähkön osto ja
moottoreiden T&K- ja tehdaskoekäyttöjen aiheuttamien päästöjen
vähentäminen. Energiansäästötavoitteen osalta vuoden 2024
loppuun mennessä saavutettiin
14,52 GWh:n energiansäästöt,
Taloudellinen katsaus
mikä on 49
% vuoden 2025 lopputavoitteesta.
Energiansäästötoimet raportoidaan verkkotyökalulla, ja konsernin
kestävän kehityksen toiminto katselmoi ne vuosittain.
Energiansäästötavoitteen toteutuminen on tällä hetkellä jäljessä
alkuperäisistä suunnitelmista.
Tuotteet: Puhtaan vedyn käyttökonseptien kehittäminen maalla
sijaitseviin voimalaitoksiin jatkui koko vuoden 2024. Hankkeesta
tiedotettiin markkinoille vuoden keskivaiheilla, ja
teollistamiskonsepti valitaan vuonna 2025. Edistyminen tavoitteita
kohti katsotaan hyväksi, vaikka suunnitelman yksityiskohdat
muuttuvat liiketoiminnan tarpeiden, markkinatilanteen ja
teknologian kehityksen mukaan.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen tilanne ja odotetut
hiilestä irtautumisen keinot (oma toiminta)
Tietopiste
Arvo
Perusvuosi
Kolmen vuoden keskiarvo
(2019–2021)
Perusarvo
Scope 1 + 2 yhteensä: 100 000
tCO2e*
Scope 1: 55 000 tCO2e
Scope 2: 45 000 tCO2e
Prosenttiosuus
kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistavoitteesta
Scope 1: 100%
Scope 2: 100%
(markkinaperusteinen)
Vuo den 2024 loppuun mennessä
saavutettu päästövähennys
Scope 1: 17 934 tCO2e (33%)
Scope 2: 32 229 tCO2e (72%)
Scope 1 + 2 yhteensä: 50 163 tCO2e
(50%)
Odotettu hiilestä irtautumisen keino:
Energiatehokkuus ja kulutuksen
vähentäminen
1%
Odotettu hiilestä irtautumisen keino:
Ajoneuvojen vaihto
vähäpäästöisempiin malleihin
3%
Odotettu hiilestä irtautumisen keino:
Oma energiantuotanto ja
sähkösopimusten ympäristökriteerit
40%
Odotettu hiilestä irtautumisen keino:
T&K - ja tehdaskoeajojen
lyhentäminen
6%
Odotettu hiilestä irtautumisen keino:
Lämpöpumppujen hyödyntäminen
lämmitykseen
3%
Odotettu hiilestä irtautumisen keino:
Fossiilisten polttoaineiden
korvaaminen kestävillä polttoaineilla
T & K- ja tehdaskoeajoissa
8%
Odotettu hiilestä irtautumisen keino:
Uusiutuvalla energialla tuotettu
kaukolämpö
7%
Odotettu hiilestä irtautumisen keino:
Päästökompensaatiot
32%
* Pyöristetty kolmen vuoden keskiarvo (2019 –2021)
Laskentaperiaatteet:
Tiedot kasvihuonekaasupäästöjen vähenemisestä kerätään
toimipaikkatasolla, ne perustuvat pysyviin
kasvihuonekaasupäästöjen vähennystoimiin ja ovat joko laskettuja
tietoja tai arvioita (scope 1 ja 2). Wärtsilän oman toiminnan ”Set for
30” -hiilineutraaliustavoitteen määrittelyssä perusarvona käytetään
kolmen vuoden keskiarvoa, koska siten päästöjen perusarvo
saadaan edustavammaksi. Yksi syy kolmivuotisen keskiarvon
käyttöön oli myös se, että näin pystyttiin paremmin ottamaan
huomioon koronapandemian vaikutus liiketoimintaan. Tavoitteiden
asettamisessa ei tarkasteltu ilmastoskenaarioita.
Tiedot energiankulutuksen pienenemisestä kerätään
toimipaikkatasolla, ne perustuvat pysyviin energiansäästötoimiin ja
ovat joko laskettuja tietoja tai arvioita.
Mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei
ole validoinut mittareiden mittauksia.
2.2.5. Energiaa koskevat tiedot (E1-5)
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
MWh / % /
intensiteett
i
Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus
(MWh)
0
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen
kulutus (MWh)
80 483
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
67 121
Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen
kulutus (MWh)
35
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan
sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)
44 202
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh)
191 841
Fossiilisten energialähteiden osuus energian
kokonaiskulutuksesta (%)
76
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian
kokonaiskulutus (MWh)
2 782
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan
energian kulutuksen osuus energian kokonaiskulutuksesta
(%)
1
Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus
(MWh)
0
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan
sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)
57 026
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan
uusiutuvan energian kulutus (MWh)
2 231
Uusiutuv an energian kokonaiskulutus (MWh)
59 257
Uusiutuv ien energialähteiden osuus energian
kokonaiskulutuksesta (%)
23
Energian kokonaiskulutus (MWh)
253 879
Uusiutumattoman energian tuotanto (MWh)
12 203
Kokonaisenergiankulutus, joka liittyy toimintaan
ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla (MWh) (kaikki
kulutettu energia*)
253 879
Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan
merkittävillä aloilla (kokonaisenergiankulutus liikevaihtoon
suhteutettuna (MEUR)*)
39
* Kaikki Wärtsilän toiminta kuuluu ilmastovaikutuksiltaan merkittävälle alalle,
NACE-koodi C28.1.1. - Moottorien ja turbiinien valmistus (pl. lentokoneiden
ja ajoneuvojen moottorit) . Liikevaihto vuonna 2024:
6 449 MEUR
raportoitu
myös tilinpäätöksen osiossa Konsernin tuloslaskelma.
Laskentaperiaatteet:
Kokonaisenergiankulutus sisältää sekä suoran että epäsuoran
energiankulutuksen. Suora energiankulutus kattaa Wärtsilän
tytäryhtiöiden kuluttaman polttoaineen. Polttoaineiden
energiankulutus lasketaan käyttäen alempia lämpöarvoja (LHV =
lower heating value).
Alemmat lämpöarvot perustuvat myyjien
Taloudellinen katsaus
toimittamiin tietoihin tai polttoaineanalyyseihin moottorien testausta
ja T&K-toimintaa varten, ja muun polttoaineenkulutuksen osalta
lähteenä on Ison-Britannian ympäristö- elintarvike- ja
maaseutuasioista vastaava ministeriö (Defra). Välillinen
energiankulutus kattaa ostetun sähkön ja lämmön. Koska ostetun
sähkön ja lämmön tuotannon tehokkuutta ei tunneta,
energiamuunnos perustuu suoraan ostoarvoihin. Wärtsilän
energiankulutus liittyy kokonaisuudessaan toimintaan
ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla. Raportoinnissa ei ole
tehty oletuksia, ja energiankulutustiedot on kerätty koko konsernin
käyttämällä kestävyysraportointityökalulla.
Energiamittausten menetelmät:
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön ja
lämmönkulutus: Fossiilisista lähteistä peräisin oleva ostosähkö =
Ostettu verkkovirta – uusiutuva sähkö – ydinvoimaan perustuvista
lähteistä peräisin oleva sähkö; Fossiilisista lähteistä peräisin oleva
ostettu kaukolämpö = Ostettu kaukolämpö – uusiutuvista lähteistä
peräisin oleva kaukolämpö.
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta
= Fossiilisen energian kokonaiskulutus / energian kokonaiskulutus.
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian
kulutus: Ydinenergian osuus kaikkien Wärtsilän toimintamaiden
kokonaiskulutuksesta on määritetty AIB:n (Association of Issuing
Bodies) ja Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n lähteisiin
perustuen.
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian
kokonaiskulutuksesta = Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin
olevan energian kokonaiskulutus / energian kokonaiskulutus.
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön,
lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus: Uusiutuvista lähteistä
peräisin olevan sähkön ja kaukolämmön kulutus.
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan
uusiutuvan sähkön kulutus: Oma sähköntuotanto
aurinkopaneeleilla.
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta
= Uusiutuvan energian kokonaiskulutus / energian kokonaiskulutus.
Uusiutumattoman energian tuotanto: Omaan sähkön ja lämmön
tuotantoon käytetyt fossiiliset polttoaineet.
Energiaintensiteetti kuvaa oman kokonaisenergiankulutuksen
suhdetta Wärtsilän kokonaisliikevaihtoon (MWh / MEUR). Wärtsilän
energiankulutus liittyy kokonaisuudessaan toimintaan
ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla.
Kaikki energian kulutustiedot ilmoitetaan lähteittäin Wärtsilän
kestävyysraportointityökalulla ja perustuvat joko laskutukseen tai
mitattuihin arvoihin, lukuun ottamatta 0,2%:a energian
kokonaiskulutuksesta, joka perustuu arvioon.
Mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei
ole validoinut mittareiden mittauksia.
Taloudellinen katsaus
2.2.6. Tiedot kasvihuonekaasupäästöistä (E1-6)
Takautuva
Välitavoitteet ja
tavoitevuodet
Perusvuosi *
Vertailukelpoinen **
N
% (N / N –
1)**
2025
2030
(2050)
Vuotuinen
%-tavoite /
perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
55 000
n/a
37 066
n/a
49 000
(yhdistetty
scope 1
ja 2)
0
n/a
n/a
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)
0%
n/a
0%
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt***
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.) ****
n/a
n/a
19 849
n/a
n/a
n/a
n/a
n/a
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)*** **
45 000
n/a
12 771
n/a
49 000
(yhdistetty
scope 1
ja 2)
0
n/a
n/a
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt***
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3) kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)
n/a
88 938 000
n/a
1 Ostetut tavarat ja palvelut
n/a
n/a
2 008 600
n/a
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)
n/a
10 000
n/a
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu
n/a
82 900
n/a
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
n/a
50 500
n/a
11 Myytyjen tuotteiden käyttö
n/a
86 786 000
n/a
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)
n/a
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)
n/a
* Perusarvot perustuvat kolmen vuoden keskiarvo on (2019 –21); pyöristetty luku . Vuodesta 2024 lähtien päästölaskenta raportointi sisältää alle 10 työntekijän yhtiöt, joita ei huomioitu perusvuoden laskelmissa.
** Siirtymäsäännöksistä johtuen vertailukelpoisia tietoja ei raportoida
*** Scope 2 ja 3 -päästöihin sovelletut päästökertoimet eivät erottele biomassan tai bioperäisen hiilidioksidin prosenttiosuutta
**** Tavoite perustuu markkinaperusteisiin scope 2 -päästöihin
*** ** 64% (58 525 MWh) Wärtsilän
sähkön kokonaiskulutuksesta tuli uusiutuvista lähteistä oman tuotannon muodossa (aurinkopaneelit) ja ostosähkönä yhdessä sähkön kanssa ja siitä erikseen annettavien alkuperätakuun sertifikaattien (EAC)
muodossa. Vihreän sähkön ostoista 92%:lle on hankittu itse sähköstä erillinen alkuperätakuun sertifikaatti (EAC) ja 8%:lle EAC-sertifikaatti on hankittu yhdessä sähkön kanssa.
Taloudellinen katsaus
Laskentaperiaatteet:
T&K- ja tehdaskoeajojen osalta luvut perustuvat pääasiassa
mitattuihin arvoihin, joiden perusteella on määritetty
ominaispäästökertoimet. Ominaispäästökertoimia on määritetty
erikseen mittausten avulla eri polttoaineille ja moottorimalleille, ja
kertoimille on hankittu riippumaton varmennus (DNV).
Lämpökattiloiden päästöt lasketaan polttoaineenkulutuksen
perusteella. Tiedot mitataan tai kerätään erikseen kustakin
Wärtsilän yhtiöstä, ja nimetty henkilö raportoi ne konsernin
raportointityökalulla.
Wärtsilä määrittää kasvihuonekaasuraportoinnin organisaatiorajat
operatiivisen määräysvallan perusteella. GHG Protocol-
määritelmän mukaisesti raportointiin sisältyvät ne toiminnot, joissa
yhtiöllä on täysi toimintapolitiikkojen käyttöönottoa ja soveltamista
koskeva määräysvalta. Raportoinnin ulkopuolelle on suljettu
investointikohteet, kuten osakkuus- ja yhteisyritykset ja konserniin
kuulumattomat tytäryritykset. Energiankulutuksen scope 1, 2 ja
3 -päästöt lasketaan Spheran Corporate Sustainability
Software -työkalulla.
Scope 1 -päästöjen raportointi perustuu GHG
Protocol -määritelmään ja kattaa kaikki Wärtsilän suorat
kasvihuonekaasupäästöt.
Scope 2 -päästöjen raportointi perustuu GHG Protocol -
määritelmään ja sisältää epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt
Wärtsilän kuluttaman sähkön, lämmön ja höyryn tuotannosta.
Sähkön kulutuksen osalta sijaintiperusteiset scope 2 -päästöt
lasketaan Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n päästökertoimien
avulla ja markkinaperusteiset scope 2 -päästöt lasketaan
päästökertoimien jäännösjakaumilla, jos sellainen on saatavissa
(Eurooppa ja USA), ja muissa maissa IEA:n päästökertoimilla.
Kaukolämmön scope 2 -päästöt lasketaan Defran
päästökertoimilla.
Scope 3 -päästöjen raportointi kattaa viisi kategoriaa: Kategoria 1:
Ostetut tavarat ja palvelut, Kategoria 3: Polttoaineeseen ja
energiaan liittyvät toiminnat, Kategoria 4: Tuotantoketjun alkupään
kuljetukset ja jakelu, Kategoria 6: Liiketoimintaan liittyvä
matkustaminen, ja vuonna 2024 ensi kertaa Kategoria 11: Myytyjen
tuotteiden käyttö.
0,1%
kasvihuonekaasujen scope 3 -päästöistä on
laskettu ensisijaisista tiedoista.
Kategoria 1: Ostettuihin tavaroihin ja palveluihin liittyvät
kasvihuonekaasupäästöt on laskettu menoperusteisten tietojen
perusteella. Ostettujen tavaroiden ja palveluiden rahallinen arvo
kerrotaan alakohtaisella keskimääräisellä päästökertoimella, joka
on saatu EXIOBASE-tietokannasta (v3.8.2). Menotiedot eritellään
Wärtsilän sisäisten hankintakategorioiden mukaan ja
kohdennetaan sopivimpaan EXIOBASE-tietokannan
tuoteryhmäkategoriaan.
Kategoria 3: Energian käyttöön liittyvät kasvihuonekaasupäästöt
lasketaan IEA:n, MLC:n ja Defran päästökertoimilla.
Kategoria 4, arvoketjun alkupään kuljetukset:
7%
lasketaan
ensisijaisten tietojen perusteella, ts. polttoaineen kulutukseen ja
käytetyn polttoaineen päästökertoimiin perustuen. 93% lasketaan
kaikkien erillisten kuljetusketjun osuuksien todellisten etäisyyksien
ja raportoitujen ensisijaisten polttoaineiden päästökertoimien
perusteella. Ostetun toimituslogistiikan osalta kuljetuspalvelujen
päästölaskenta perustuu pääasiassa Global Logistics Emissions
Councilin (GLEC) viitekehyksen, jota käytetään globaalisti
logistiikkapäästöjen laskemiseen ja raportointiin. Tiedon laatua
parannetaan lisäksi kuljetusajoneuvoista kerättyjen ensisijaisten
päästötietojen avulla. Tiedot kattavat 65% kaikista käytetyistä
kuljetusmenoista, ja niiden perusteella ekstrapoloidaan loput tiedot.
Kategoria 6: Lentomatkojen päästöt perustuvat Wärtsilän
matkatoimiston laskelmiin sekä Thrust Datan määrittämiin
päästökertoimiin.
Kategoria 11: Myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvat
kasvihuonekaasupäästöt lasketaan raportointivuoden aikana
myytyjen moottoreiden määrän, käyttötuntien, moottoritehon ja
kuorman perusteella kerrottuna asianmukaisella päästökertoimella.
Myytyjen moottoreiden päästöt otettiin huomioon suorina
käyttövaiheen päästöinä. Lasketut elinkaaripäästöt ottavat
huomioon vähenemän kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetissä
moottorien 25 vuoden elinkaaren aikana. FuelEU
Maritime -regulaatiossa määritettyjä vähennystavoitteita käytettiin
määrittämään päästövähenemän tasoja vuoteen 2050 asti.
Käytetyt päästökertoimet ovat:
Elinkaarenaikaiset CO2e-päästöt per kWh käytettyä polttoainetta
Käyttöä edeltävät päästötekijät (Well to tank, WtT):
◾
maritime -asetuksen liitteessä II annettuja
oletuspäästökertoimia.
◾
putkikaasulle laskettiin oma päästökertoimensa.
Käytönaikaiset päästötekijät (Tank to wake, TtW):
◾
esitetään moottorin polttoaineenkulutus- ja päästötiedot
(esim. CO
2
,kokonaishiilivetypitoisuus THC). THC kuvaa
polttoaineen sisältämien hiilivetyepäpuhtauksien mitattua
kokonaismäärää, ja sitä käytetään kaasukäyttöisten
moottoreiden metaanipäästöjen määrittämiseen.
Wärtsilän moottorit testataan ISO 8178 -standardin
määrittelemissä vertailuolosuhteissa. Kullekin
moottorimallille, polttoaineelle ja moottorikuormalle on
saatavissa CO2e-tiedot. Muuntokertoimina käytetään
IMOn meriympäristön suojelukomitean (MEPC) arvoja.
◾
moottoreissa: metaanin (CH
4
) lämmityspotentiaali (GWP)
on 28 (yli 100 vuotta).
Raportoinnin ulkopuolelle suljetut Scope 3 -kategoriat:
Ulkopuolelle jätetty kategoria
Perustelu
5. Toiminnassa muodostuva
jäte
Laskettu, mutta osuus scope 3
-kokonaispäästöistä on alle 0,1%.
7. Työsuhteisten työntekijöiden
työmatkaliikenne
Laskettu, mutta osuus scope 3
-kokonaispäästöistä on alle 0,1%.
8. Tuotantoketjun alkupään
vuokratut omaisuuserät
Tuotantoketjun alkupään vuokratut
omaisuuserät eivät ole Wärtsilälle
olennaisia.
9. Kuljetukset tuotantoketjun
loppupäässä
Laskettu, mutta osuus scope 3
-kokonaispäästöistä on alle 0,1%.
10. Myytyjen tuotteiden
jalostus
Wärtsilä ei myy puolivalmisteita.
Wärtsilän tuotteita ei jatkojalosteta
tuotantoketjun loppupäässä.
12. Myytyjen tuotteiden
käsittely käyttöiän lopussa
Laskettu, mutta osuus scope 3
-kokonaispäästöistä on alle 0,1%.
Taloudellinen katsaus
13. Tuotantoketjun loppupään
vuokratut omaisuuserät
Wärtsilällä ei ole tuotantoketjun
loppupäässä merkittäviä vuokrattuja
omaisuuseriä, jotka raportoitaisiin
konsernitasolla.
14. Franchising
Wärtsilä ei harjoita franchising-
toimintaa.
15. Investoinnit
Wärtsilällä ei ole investointeja, joista
aiheutuu merkityksellisiä
kasvihuonekaasu päästöjä.
Huomautus arvoketjun tietoja koskevista arvioista: Wärtsilä pyrkii
jatkuvasti tarkentamaan tietoja lisäämällä scope 3 -päästöjen
laskennassa käytettäviä ensisijaisia tietoja. Kategoria 1 Ostetut
tavarat ja palvelut: Wärtsilä pyrkii muuttamaan laskentatavan
menoperusteisesta ostettujen tuotteiden painoon perustuvaksi niin
pian kuin ensisijaiset painotiedot on saatu riittävän tarkoiksi.
Kategoria 4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu: Wärtsilä
pyrkii keräämään logistiikkapalveluiden tarjoajilta lisää ensisijaisia
tietoja, mutta tulokset riippuvat palveluntarjoajien
raportointimahdollisuuksista.
Mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei
ole validoinut mittareiden mittauksia.
Energiaostoissa käytettävät
sopimusvälineet
Sopimusvälineiden prosenttiosuus
sähkön kokonaiskulutuksesta
(MWh)
74%
Yhdessä sähkön kanssa ostetut
alkuperätakuun sertifikaatit (EAC)
4 358 MWh
Erikseen ostetut alkuperätakuun
sertifikaatit (EAC)
51,936 MWh
Yhdessä sähkön kanssa ostettuihin
sopimusvälineisiin liitettyjen
energiamyyntien ja -ostojen
prosenttiosuus sähkön
kokonaiskulutuksesta (MWh)
6%
Sähköstä erikseen ostettuihin
sopimusvälineisiin liitettyjen
energiamyyntien ja -ostojen
prosenttiosuus sähkön
kokonaiskulutuksesta (MWh)
68%
Tiedot niiden sopimusvälineiden
tyypeistä, jotka liittyvät energian
myyntiin ja ostamiseen yhdessä
energiantuotantoon liittyviä
ominaisuuksia koskevien väitteiden
kanssa tai erikseen annettaviin
energiaominaisuusväitteisiin
Yhdessä sähkön kanssa ostetut
alkuperätakuun sertifikaatit (EAC):
alkuperätakuut (GO)
Erikseen ostetut alkuperätakuun
sertifikaatit (EAC): alkuperätakuut
(GO), IREC-sertifikaatit
Kasvihuonekaasuintensiteetti
Kasvihuonekaasu-
intensiteetti liikevaihtoon
suhteutettuna*
Vertailukelpoinen
**
N
% N / N – 1**
Kasvihuonekaasujen
(sijaintiperusteiset)
kokonaispäästöt
liikevaihtoon suhteutettuna
(tCO2-ekv/milj. EUR)
n/a
13 800
n/a
Kasvihuonekaasujen
(markkinaperusteiset)
kokonaispäästöt
liikevaihtoon suhteutettuna
(tCO2-ekv/milj. EUR)
n/a
13 799
n/a
* Liikevaihto vuonna 2024:
6 449 MEUR
raportoitu myös tilinpäätöksen
osiossa Konsernin tuloslaskelma.
** Siirtymäsäännöksistä johtuen vertailukelpoisia tietoja ei raportoida .
Laskentaperiaatteet:
Kasvihuonekaasujen päästöintensiteetti kuvaa kasvihuonekaasujen
kokonaispäästöjen (scope 1, 2 ja 3) suhdetta Wärtsilän
kokonaisliikevaihtoon raportointivuonna (tCO2e/MEUR). Mikään
muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei ole
validoinut mittareiden mittauksia.
2.2.7. Kasvihuonekaasujen poistot ja varastointi,
päästöhyvitykset ja sisäinen hinnoittelu (E1-7, E1-8)
Wärtsilä kehittää arvoketjussaan alan ensimmäistä alukseen
asennettavaa hiilen talteenotto- ja varastointiteknologiaa (CCS).
Muualla kuin omassa arvoketjussaan Wärtsilä katsoo
päästöhyvitysten oston viimesijaiseksi ratkaisuksi, jota käytetään
sen jälkeen, kun kaikki muut keinot päästöjen vähentämiseksi tai
välttämiseksi on käytetty. Jos päästökompensaatiot ovat
välttämättömiä, niitä varten valitaan luotettavien toimijoiden kanssa
laadukkaita päästöjenvähennysprojekteja. Wärtsilä ei käytä sisäistä
hiilipäästöjen hinnoittelua, eikä vuonna 2024 käytetty lainkaan
päästöhyvityksiä.
2.3. Ympäristön pilaantuminen (ESRS E2)
Wärtsilän kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin mukaisesti
ympäristön pilaantuminen Wärtsilän tuotteiden ilmapäästöistä
(arvoketjun loppupää) sekä huolta aiheuttavat tai erityistä huolta
aiheuttavat aineet Wärtsilän toimitusketjussa (arvoketjun alkupää)
ja tuotteiden elinkaaren lopussa, jolloin ne puretaan ja käsitellään
(arvoketjun loppupää) ovat olennaisia aiheita. Lisäksi huolta
aiheuttavat tai erityistä huolta aiheuttavat aineet ovat olennainen
riski.
2.3.1. Ympäristön pilaantumiseen liittyvät politiikat (E2-1)
Ympäristön pilaantumista koskeva lähestymistapa näkyy erityisesti
Wärtsilän kahdessa julkisessa politiikassa, jotka ovat luettavissa
yhtiön verkkosivuilla. Politiikat ovat johtokunnan hyväksymiä ja
johtokunta kantaa myös viime kädessä vastuun niiden
soveltamisesta. Hallituksen hyväksymät Wärtsilän eettiset
toimintaperiaatteet sisältävät ympäristöä koskevan osuuden:
”Wärtsilä on sitoutunut jatkuvasti parantamaan tuotteidensa,
ratkaisujensa ja toimintojensa ympäristösuorituskykyä. Meillä on
yhteiskunnassa tärkeä rooli kestävän energiantuotannon
ratkaisujen tarjoajana ja vihreän meriliikenteen kehityksen
edistäjänä.
Ympäristön suojelemiseksi ja haitallisten vaikutusten
vähentämiseksi pyrimme lisäämään ympäristötietoisuutta,
ehkäisemään luonnon pilaantumista, parantamaan luonnonvarojen
kestävää käyttöä sekä korvaamaan ja minimoimaan vaarallisten
aineiden käyttöä. Lisäksi arvioimme ja vähennämme toimintamme
ympäristöriskejä ennakoivasti käytäntöjemme ja ohjeidemme
mukaisesti, toteutamme varotoimia, raportoimme ympäristöasioista
ja hoidamme ne asianmukaisesti.”
Lisäksi Wärtsilän laatua, ympäristöä ja työterveyttä ja -turvallisuutta
koskevassa politiikassa todetaan seuraavasti: ”
Toimintamme
ytimessä on ympäristön suojeleminen, asiakkaiden liiketoiminnan
tukeminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Toimintamme
ja ratkaisumme ovat turvallisia, luotettavia, tehokkaita ja
ympäristömyötäisiä ja täyttävät viranomaisvaatimukset sekä muut
niille asetetut vaatimukset.”
Taloudellinen katsaus
kaikkia Wärtsilän työntekijöitä. Lisäksi eettisissä
toimintaperiaatteissa todetaan, että Wärtsilä odottaa kaikilta
toimittajiltaan ja yhteistyökumppaneiltaan vastaavien periaatteiden
noudattamista.
Lisäksi kaikkia Wärtsilän toimittajia sitovissa
toimittajavaatimuksissa todetaan näin: ”
toimittajalla on oltava
vähintään ympäristöjärjestelmä, joka täyttää kansainvälisen ISO
14001 -standardin tai uusimman EMAS-järjestelmän (Eco-
management and Audit Scheme) vaatimukset
.” Tämä on
pääasiallinen tapa ehkäistä poikkeamia ja hätätilanteita sekä hallita
ja rajoittaa niiden vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön, sillä ISO-
standardi sisältää mm. ympäristöriskien hallintaa koskevia
vaatimuksia. Huolta aiheuttavien aineiden ja erityistä huolta
aiheuttavien aineiden osalta Wärtsilän ympäristö-, työterveys- ja
työturvallisuusvaatimukset toimittajille edellyttävät
toimittajavaatimusten lisäksi seuraavaa: ”
Wärtsilän on näiden
määräysten täyttämiseksi vältettävä ja rajoitettava tiettyjen
vaarallisten aineiden käyttöä tuotteissaan ja tiedotettava asiakkaille
tuotteiden sisältämistä vaarallisista aineista. Näiden tietojen
kerääminen on mahdollista ainoastaan Wärtsilän toimittajien
avustuksella
.” Toisin sanoen yhteistyö toimittajien kanssa on
tärkeää, jotta Wärtsilä pystyy hankkimaan kattavan ymmärryksen
tuotteidensa sisältämistä huolta aiheuttavista aineista. Vaatimuksiin
sisältyvät myös Wärtsilän Black & Grey -lista, josta toimittajat voivat
todeta Wärtsilän käytössä rajoitetut ja kielletyt aineet. Listaa
päivitetään jatkuvasti kaikkien huolta aiheuttavia aineita koskevien
rajoitusten ja velvoitteiden noudattamiseksi. Vaatimuksissa
ohjeistetaan, miten huolta aiheuttavat aineet tulee minimoida ja
korvata turvallisemmilla Wärtsilän toimitusketjussa. Arvoketjun
loppupäähän Wärtsilä pystyy vaikuttamaan ainoastaan
tuotesuunnittelun kautta. Huolta aiheuttavien aineiden käytöstä
poistamista ei vaadita suoraan, mutta sovellettavien määräysten
noudattaminen luonnollisesti ohjaa siihen. Wärtsilän on samalla
pyrittävä löytämään korvaavia vaihtoehtoja aineille, joiden käyttöä
tulevaisuudessa mahdollisesti rajoitetaan.
2.3.2. Ympäristön pilaantumiseen liittyvät toimet (E2-2, E2-
3)
Wärtsilä on jo kaksi vuosikymmentä ollut LNG-käyttöisten alusten
propulsioteknologian merkittävä kehittäjä ja käyttöönottaja.
Teknologia on merkittävästi vähentänyt päästöjä verrattuna
aiempaan teknologiaan, kuten höyryturbiineihin ja raskaalla
polttoöljyllä käyviin moottoreihin. Vuonna 2024, 70% Marinen
asiakkaille toimitettujen moottorien MW:sta olivat kykeneviä
käyttämään puhtaampia kaasupolttoaineita. Energyn toimituksista
osuus oli 91%. (Toimitukset sisältävät myös Wärtsilän myymät
kahden yhteisyrityksen valmistamat moottorit. Yhteisyritykset ovat
muutoin tämän raportin ulkopuolella.)
Wärtsilän tuotteiden elinkaari voi olla 30 vuotta ja jopa pidempi,
joten ehdoton valtaosa niihin liittyvästä ympäristön pilaantumisesta
tapahtuu asiakkaiden moottorien käytön aikana. Wärtsilä kehittää
aktiivisesti tehokkaampia tuotteita, joiden pilaantumisvaikutus on
aiempaa pienempi. Yhtiö kehittää ja parantaa myös monia nykyisiä
ympäristön pilaantumista ehkäiseviä teknologioita, esimerkiksi
erittäin vähäpäästöisiä NO
x
-katalysaattoreita, jotka pystyvät
poistamaan pakokaasuista typen oksidit kaikkein tiukimpienkin
kansainvälisten päästövaatimusten edellyttämälle tasolle. Omassa
toiminnassaan Wärtsilä noudattaa tiukasti paikallisia pilaantumista
rajoittavia määräyksiä. Mahdolliset poikkeamat dokumentoidaan ja
raportoidaan kattavasti ja korjataan mahdollisimman pikaisesti.
Wärtsilä seuraa aktiivisesti kansainvälistä päästösääntelyä,
erityisesti Euroopan unionin, Kansainvälisen merenkulkujärjestön
IMOn ja Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston (EPA)
määräyksiä. Lisäksi Wärtsilä on säännöllisesti yhteydessä
asianomaisiin päättäjiin, joita informoidaan päästöjä vähentävän
teknologian kehityksestä, jotta asetettavat uudet päästörajat olisivat
teknologisesti mielekkäitä. Wärtsilä korostaa sitä, että pilaantumista
tulee vähentää järjestelmätasolla ja tähän tulisi pyrkiä myös
sääntelyssä.
Hyvä esimerkki uusista ratkaisuista on Wärtsilän vastikään
kehittämä ja lanseeraama uusi, erittäin vähäpäästöinen versio jo
ennestään tehokkaasta Wärtsilä 31DF -merimoottorista.
Nesteytettyä maakaasua (LNG) käytettäessä uusi versio vähentää
metaanipäästöjä merkittävästi ja typen oksidien (NO
x
) päästöjä
jopa 86% (50%:n kuormalla).
Kaikista Wärtsilän toimenpiteistä, jotka kehittävät yhtiön tarjoomaa
eettisten toimintaperiaatteiden ja QEHS-politiikan mukaisesti
kestävämpää tulevaisuutta varten, yksi merkittävimmistä on
vuonna 2021 asetettu vapaaehtoinen päästösitoumus ”Set for 30”,
jonka mukaan yhtiön tuotevalikoiman tulee olla valmis hiilettömille
polttoaineille vuoteen 2030 mennessä. Vaikka Wärtsilä ei ole
määritellyt täsmällistä tavoitetta pilaantumisen vähentämiselle,
uudet kestävät polttoaineet tulevat vaikuttamaan positiivisesti
kokonaispäästöjen vähentämiseen. Metanoli ja ammoniakki
vähentävät NO
x
-päästöjä sekä merkittävästi myös SO
x
- ja
hiukkaspäästöjä verrattuna dieselöljyyn. Vedyltä odotetaan
maakaasua vastaavia NO
x
-päästöjä, mutta esimerkiksi haihtuvien
orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt vähenevät dramaattisesti.
Wärtsilä kehittää tuotteitaan näitä kestäviä polttoaineita varten,
joskin siirtymän nopeus riippuu vihreän vedyn, metanolin ja
ammoniakin saatavuudesta, ts. siitä, kuinka nopeasti niihin liittyvä
infrastruktuuri kehittyy.
Puhtaan vedyn käyttökonseptien kehittäminen maalla sijaitseviin
voimalaitoksiin jatkui koko vuoden 2024. Hankkeesta tiedotettiin
markkinoille vuoden keskivaiheilla, ja teollistamiskonsepti valitaan
vuonna 2025. Edistyminen tavoitteita kohti katsotaan hyväksi,
vaikka suunnitelman yksityiskohdat muuttuvat jatkuvasti
liiketoiminnan tarpeiden, markkinatilanteen ja teknologian
kehityksen mukaan.
Wärtsilän tutkimus- ja kehityskulut olivat vuonna 2024 yhteensä
296 miljoonaa
euroa eli
4,6
% liikevaihdosta. Selkeä valtaosa
kokonaissummasta kohdistuu eri tavoin kestävämpien tuotteiden
kehittämiseen. ”Set for 30” -tavoitteeseen liittyvän T&K-ohjelman,
ts. hiilettömille polttoaineille valmiin tuotevalikoiman kehittämisen,
pääomamenot oliva
t 27
miljoonaa euroa ja
toimintamenot 10
miljoonaa euroa. Vuonna 2025 näiden pääomamenojen arvioidaan
olevan noin 29 miljoonaa euroa ja toimintamenojen 18 miljoonaa
euroa. Näitä T&K-kuluja ei ole raportoitu erikseen Wärtsilän
tilinpäätöksessä.
Huolta aiheuttaville tai erityistä huolta aiheuttaville aineille ei ole
määritelty julkista tavoitetta, mutta Wärtsilä varmistaa, että toiminta
täyttää kaikki näiden aineiden käyttöä rajoittavat määräykset. Yhtiö
ei näe merkittäviä vaarallisiin aineisiin liittyviä mahdollisuuksia,
joten sääntelyn noudattaminen katsotaan siltä osin riittäväksi.
Pilaantumisen suhteen ei ole määritelty erillisiä tavoitteita, koska
Wärtsilän strategisena painopisteenä on hiilineutraaliuskehitys.
Kuten edellä on selostettu, kestäviin polttoaineisiin tähtäävän
tutkimus- ja kehitystyön pitäisi kuitenkin johtaa myös ympäristön
pilaantumisen vähenemiseen.
Taloudellinen katsaus
2.3.3. Wärtsilän omasta toiminnasta johtuvaa ympäristön
pilaantumista koskevat tiedot (E2-4)
Päästöt (t)
2024
Typen oksidit
440
Rikin oksidit
3
Kokonaishiilivedyt
76
Hiukkaset
4
VOC
15
Laskentaperiaatteet:
T&K- ja tehdaskoeajojen osalta luvut perustuvat pääasiassa
mitattuihin arvoihin, joiden perusteella on määritetty
ominaispäästökertoimet. Ominaispäästökertoimet on määritetty
erikseen mittausten avulla eri polttoaineille ja moottorimalleille, ja
kertoimille on hankittu riippumaton varmennus. Mikään muu
ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei ole
validoinut mittareiden mittauksia. Lämpökattiloiden päästöt
lasketaan polttoaineenkulutuksen perusteella. Ajoneuvojen muut
kuin kasvihuonekaasupäästöt lasketaan VTT:n Lipasto-tietokannan
päästökertoimia käyttäen. Tiedot mitataan ja kerätään kussakin
Wärtsilän yhtiössä, ja nimetty henkilö raportoi ne konsernin
raportointityökalulla.
Taloudellinen katsaus
3. YHTEISKUNNALLISET TIEDOT
3.1. Wärtsilän työsuhteisten työntekijöiden yleiset tiedot
(S1-6)
Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet –
työsuhteisten työntekijöiden määrä sukupuolen mukaan
eriteltynä
Henkilömäärä vuoden lopussa
2024
Yhteensä
18 913
Miehet
15 360
Naiset
3 553
Työsuhteisten työntekijöiden määrä niissä maissa, joissa
Wärtsilällä on vähintään 50 työsuhteista työntekijää, joiden
osuus on vähintään 10% sen työsuhteisten työntekijöiden
kokonaismäärästä
Maa
Henkilömäärä vuoden lopussa
Suomi
4 745
Työsuhteisia työntekijöitä koskevat tiedot
sopimustyypeittäin ja sukupuolen mukaan eriteltynä
Työsuhteisten
työntekijöiden määrä
työsopimuksen ja
sukupuolen mukaan
vuonna 2024
Vakinaiset
Määräaikaiset
Vaihtelevalla
työajalla
Yhteensä
17 166
1 290
457
Miehet
14 018
1 021
320
Naiset
3 148
268
137
Wärtsilästä raportointikauden aikana lähteneiden
työsuhteisten työntekijöiden määrä ja työsuhteisten
työntekijöiden vaihtuvuus
Wärtsilästä lähteneiden
työsuhteisten työntekijöiden määrä
1 310
Vaihtuvuus
7,7%
Laskentaperiaatteet:
Työsuhteiset työntekijät ja muut kuin työsuhteiset työntekijät:
Wärtsilän työntekijöiden tiedot raportoidaan henkilömääränä
raportointikauden lopussa. Pääasiallinen tietolähde on konsernin
SuccessFactors-henkilöstötietojärjestelmä. Alle yhdellä prosentilla
(vaihtelee eri mittareiden mukaan) työsuhteisista työntekijöistä
globaaleihin HR-prosesseihin kirjatut työsuhdetiedot ovat
puutteellisia. Heidän sukupuolijakaumansa, työsuhteen-
ja -sopimuksen tyyppi on oletettu koko henkilöstön keskiarvoa
vastaaviksi. Lähteneiden työntekijöiden määrät eivät sisällä arvioita
henkilöistä, joiden palkkausta tai irtisanoutumista ei ole
muodollisesti kirjattu järjestelmiin. Muita kuin työsuhteisia
työntekijöitä koskevat tiedot on jätetty pois tästä raportista.
Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus lasketaan jakamalla niiden
työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä, jotka lähtevät
vapaaehtoisesti tai irtisanomisen tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi
tai jotka kuolevat työsuhteessa ollessaan, vakinaisten työsuhteisten
työntekijöiden kokonaishenkilömäärällä raportointikauden lopussa.
Mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei
ole validoinut mittareiden mittauksia.
3.2. Työterveys ja -turvallisuus (ESRS S1)
3.2.1. Työterveys- ja työturvallisuuspolitiikka (S1-1)
Wärtsilän työterveys- ja työturvallisuusperiaatteet määritellään
yhtiön eettisissä toimintaperiaatteissa, laatua, ympäristöä,
työterveyttä ja työturvallisuutta (QEHS) koskevassa politiikassa
sekä Wärtsilän ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusdirektiivissä
(EHS). Wärtsilän eettisten toimintaperiaatteiden mukaan
”Wärtsilä on sitoutunut tarjoamaan työntekijöilleen, urakoitsijoilleen
ja muille kumppaneille turvallisen ja terveellisen työympäristön
kaikkialla, jossa toimimme. Uskomme, että kaikki onnettomuudet
voidaan ehkäistä edistämällä vahvaa työturvallisuuskulttuuria,
parantamalla toimintaamme ja noudattamalla korkeatasoisia
työterveys- ja -turvallisuusstandardeja.
Noudatamme työterveys-, työturvallisuus- ja suojausvaatimuksia,
tunnistamme työturvallisuusriskit ennakoivasti ja raportoimme
läheltä piti -tilanteista varmistaaksemme tehokkaat
riskienhallintatoimenpiteet. Jokaisella on velvollisuus ja valtuudet
puuttua ja keskeyttää työ vaarallisissa tilanteissa. Noudatamme
myös tiukkoja tuoteturvallisuusvaatimuksia varmistaaksemme
asiakkaidemme ja loppukäyttäjiemme turvallisuuden.
Edistämme työntekijöidemme henkilökohtaista kasvua, hyvinvointia
ja työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Ylläpidämme aktiivisin toimin
terveellistä ja huolehtivaa työympäristöä, joka tukee päivittäisiä
toimiamme ja edistää turvallista ja inklusiivista kulttuuria.”
Johtokunta päivittää tarvittaessa ja hyväksyy eettiset
toimintaperiaatteet ja QEHS-politiikan ja vastaa viime kädessä
niiden toimeenpanosta. Eettiset toimintaperiaatteet hyväksyy lisäksi
myös hallitus. Kaikkien työntekijöiden on suoritettava joka toinen
vuosi pakollinen eettisiin toimintaperiaatteisiin liittyvä koulutus.
Lisäksi sekä eettiset toimintaperiaatteet että QEHS-politiikka ovat
luettavissa Wärtsilän intranetissä sekä ulkoisilla verkkosivuilla, ja
niistä viestitään laajalti myös esimerkiksi tuotantotiloissa olevilla
julisteilla.
Eettisissä toimintaperiaatteissa Wärtsilä myös sitoutuu
kunnioittamaan kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja
normeja, jotka on kirjattu International Bill of Human Rights
-normikokonaisuuteen, Kansainvälisen työjärjestön julistukseen
työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sekä YK:n yrityksiä ja
ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin. Työterveys ja
-turvallisuus sisältyy aiheena edellä mainittuihin normeihin, ja
niiden kunnioittaminen tarkoittaa käytännössä työterveys- ja
työturvallisuusvaarojen minimointia. Tähän liittyvä vuorovaikutus
työntekijöiden kanssa tapahtuu monin tavoin, esimerkiksi
avoimessa viestinnässä työntekijöiden ja yhtiön johdon välillä sekä
useimmissa Wärtsilän yhtiöissä myös työsuojelutoimikunnissa.
Korjaavia toimenpiteitä työperäisissä vammoissa ja
terveysongelmissa ovat asianmukaisen hoidon varmistaminen ja
työntekijöille järjestetyt vakuutukset. Vakuutusten kattavuus
vaihtelee maittain mutta vastaa aina vähintään kunkin maan
lakisääteisiä vaatimuksia.
3.2.2. Työterveyttä ja -turvallisuutta koskeva vuorovaikutus
työsuhteisten työntekijöiden kanssa (S1-2)
Työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmän lisäksi
Wärtsilä-yhtiöissä on käytössä paikallisen lainsäädännön
edellyttämiä työsuojeluohjelmia. Niitä kehitetään yleensä yhtiöiden
johdon ja henkilöstön edustajien muodostamissa
työsuojelutoimikunnissa. Tällä hetkellä kaikista Wärtsilän yhtiöistä
84%:
lla on työsuojelutoimikunta. Toimikunnan kokoonpanot,
Taloudellinen katsaus
kokoontumistiheys sekä toimikunnan päätösten tehokkuuden
arviointi vaihtelevat yhtiöiden välillä ja perustuvat tunnistettuihin
tarpeisiin. Paikallisten työsuojelutoimikuntien lisäksi henkilöstöllä
on mahdollisuus ilmaista mielipiteensä työterveyteen ja
-turvallisuuteen liittyvistä asioista joka toinen vuosi tehtävässä
konserninlaajuisessa MyVoice -kyselyssä, säännöllisesti
toteutettavissa Pulse-kyselyissä sekä tarpeen mukaan
toteutettavissa turvallisuuskulttuuria koskevissa kyselyissä.
Wärtsilässä toimii myös eurooppalainen yritysneuvosto.
3.2.3. Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin
tuomiseksi (S1-3)
Työterveys ja -turvallisuus on osa kaikkien uusien työntekijöiden
perehdytysohjelmaa. Basics of Health & Safety
-verkkokoulutuksessa esitellään Wärtsilän työterveys- ja
työturvallisuusasioihin liittyvät ohjeet ja toimintatavat, kuten
Wärtsilän turvallisuussäännöt ja oikeus keskeyttää työ, sekä
konsernin laajuisen WeCare-raportointijärjestelmän prosessi
poikkeamien ja läheltä piti -tilanteiden ilmoittamiseksi. Basics of
Health & Safety -kurssin suorittamisastetta seurataan
kuukausittain. Työntekijöiden luottamusta Wärtsilän prosesseihin
huolenaiheiden esiin tuomiseksi ja niihin puuttumiseksi mitataan
joka toinen vuosi toteutettavan konsernin laajuisen MyVoice-
henkilöstökyselyn väitteellä ”Turvallisuusriskeihin puututaan
yhtiössäni nopeasti”. Vuoden 2024 kyselyssä 85% vastanneista
vastasi myönteisesti tähän väitteeseen.
Korjaavia toimenpiteitä työperäisissä vammoissa ja
terveysongelmissa ovat asianmukaisen hoidon varmistaminen ja
työntekijöille järjestetyt vakuutukset. Vakuutusten kattavuus
vaihtelee maittain mutta vastaa aina vähintään kunkin maan
lakisääteisiä vaatimuksia.
Jokaisella Wärtsilän työntekijällä on pääsy Wärtsilä WeCare
-järjestelmään, joka on työterveys- ja työturvallisuuspoikkeamien,
läheltä piti -tilanteiden, vaarallisten olosuhteiden sekä negatiivisten
että positiivisten turvallisuushavaintojen raportointiin
konserninlaajuisesti käytettävä sovellus. Jokainen raportoitu tapaus
saatetaan automaattisesti vastuullisen linjaesihenkilön tietoon
tutkimista ja mahdollisia korjaavia toimenpiteitä varten. EHS-
henkilöstö ja vastuulliset johdon edustajat kokoavat WeCaren
kautta kerätyn tiedon ja analysoivat sitä alueellisella tasolla,
liiketoiminnoittain ja koko konsernin tasolla.
3.2.4. Työterveys- ja työturvallisuustoimet (S1-4)
Wärtsilä käynnisti vuonna 2023 nelivuotisen Success Through
Safety -turvallisuusohjelman, johon liittyvät toimenpiteet jakautuvat
neljään osa-alueeseen: omien työntekijöiden työturvallisuus,
urakoitsijoiden työturvallisuus, tuoteturvallisuus ja työterveys.
Vuoden 2024 toimenpiteitä olivat muun muassa:
◾
-digityökalu, joka tukee kenttähuollon riskiarviointeja
asiakaskohteissa ja aluksilla. Tavoitteena on tehdä
perusteellisempia riskiarviointeja yksinkertaisella tavalla
ja hyödyntää Wärtsilän uusimpia turvallisuusohjeita.
◾
koskeva konsernitasoinen ohje, jonka tarkoituksena on
vähentää altistumista melulle.
◾
työturvallisuustietoisuutta parantava koulutus, One
Winning Team, etulinjan työntekijöille ja heidän
esihenkilöilleen. Wärtsilä jatkaa sitoutuneesti
koulutusohjelman toteuttamista. Tavoitteena on, että
kaikki etulinjan työntekijät suorittavat koulutuksen vuoden
2025 loppuun mennessä.
◾
matkustavien työntekijöiden terveystarkastuksille. Yhtiö
on sitoutunut jatkamaan ohjelmaa vuonna 2025
täydellisen kattavuuden varmistamiseksi.
Wärtsilä järjestää vuosittain työturvallisuuspäivän, jonka
tarkoituksena on lisätä työturvallisuustietoisuutta, edistää
työturvallisuutta ja -hyvinvointia parantavia tapoja, vahvistaa
työ turvallisuuskulttuuria ja juhlistaa siihen liittyviä onnistumisia.
Kymmenes työturvallisuuspäivä järjestettiin 7.–13.10.2024.
Teemana oli Mind your head eli ”Suojaa päätäsi”. Painopiste oli
sekä pään suojauksessa että psykologisessa turvallisuudessa ja
hyvinvoinnissa. Konsernitason tapahtumia olivat esimerkiksi
henkilöstötilaisuudet johtokunnan jäsenten kanssa ja keynote-
puhe. Kukin Wärtsilän toimipaikka järjesti omien tarpeiden
mukaista ohjelmaa, kuten turvallisuuskierroksia,
asiantuntijakoulutuksia ja ensiapukoulutuksia.
Varsinaisissa loukkaantumistapauksissa järjestetään aina
asianmukainen hoito ja loukkaantunut henkilö voi saada korvausta
vakuutuksesta, mutta yksityisyydensuojan vuoksi Wärtsilällä ei ole
tarkkaa tietoa rahallisista korvauksista.
Wärtsilä pyrkii tarjoamaan kasvua, hyvinvointia sekä työn ja
yksityiselämän yhteensovittamista tukevan, terveen työympäristön.
Vuonna 2024 lanseerattiin uusi konsernin laajuinen Wellbeing-
viitekehys. Sen kuusi hyvinvoinnin eri osa-alueisiin liittyvää
elementtiä liitetään olemassa oleviin prosesseihin ja käytäntöihin.
Pääpaino vuonna 2024 oli tietyissä kohderyhmissä, paljon
matkustavissa, johtoryhmissä sekä mielenterveysasioissa.
Hyvinvoinnin hallintotapa ja keskeiset tulosindikaattorit määriteltiin
ja toteutus suunniteltiin vuonna 2024. Uusi viitekehys auttaa
Wärtsilää johtamaan ja mittaamaan hyvinvointia. Kehyksen
toimenpiteiden suorittamiselle ei ole asetettu aikarajaa.
Työ turvallisuuden toteutumista mitataan tunnusluvuin, joita ovat
esimerkiksi tapaturmien määrä, tapaturmista johtuvien
poissaolopäivien määrä, tapaturmataajuus, raportoitujen läheltä
piti- ja vaaratilannehavaintojen määrä sekä johdon
turvallisuuskierrosten määrä. Wärtsilä mittaa myös koko konsernin
työterveys- ja työturvallisuuskoulutusohjelman suorittamisastetta.
Ne Wärtsilän yhtiöt, joissa on työsuojelutoimikunta, seuraavat
omaa kehitystään ja toteuttavat vaadittavat toimenpiteet
työsuojeluprosessien tehostamiseksi paikallisesti.
Työturvallisuusasioita seurataan liiketoiminnoissa ja yhtiöissä
kuukausittain, ja tulokset käsitellään Wärtsilän johtokunnassa.
Työterveys - ja työturvallisuusasioita johdetaan Wärtsilässä useilla
organisaatiotasoilla. Kunkin liiketoiminnon johtoryhmä varmistaa
hallintajärjestelmäkehyksen toteutumisen viestinnän, edistämisen,
tuen ja vaikuttamisen kautta. Liiketoimintojen johtoryhmät asettavat
QEHS-tavoitteet ja seuraavat säännöllisesti hallintajärjestelmien
toimivuutta ja tuloksia. Linjajohto on vastuussa EHS-
hallintajärjestelmien toimeenpanosta omissa toiminnoissaan sekä
EHS-asioihin liittyvistä operatiivisista toimista. Linjaesihenkilöillä on
kokonaisvastuu, ja he ovat tilivelvollisia alaisuudessaan
työskentelevien työterveydestä ja -turvallisuudesta. Kussakin
Wärtsilän yhtiössä on vastuullinen EHS-päällikkö, joka tukee
työterveyttä ja työturvallisuutta koskevien politiikoiden, prosessien
ja toimenpiteiden paikallista toimeenpanoa. Liiketoimintojen EHS-
organisaatiot ovat vastuussa sekä konserni- että paikallistason
toimenpiteistä. Konsernin kestävän kehityksen toiminto laatii
yhdessä EHSS-ryhmän (Environment, Health, Safety, Security)
kanssa kaikki asianmukaiset työntekijät kattavat konsernitason
ohjeet ja koulutukset ja päättää työskentelytavoista. Wärtsilän
Taloudellinen katsaus
johtokunta on viime kädessä vastuussa vaadittavien resurssien
osoittamisesta työsuojelutoimintaan sekä asianmukaisten
konsernitason tavoitteiden asettamisesta.
Wärtsilä asettaa merkittävien ympäristönäkökohtien sekä EHS-
riskien ja -mahdollisuuksien perusteella EHS-tavoitteet ja seuraa
niiden toteutumista ottaen huomioon Wärtsilän QEHS-politiikan,
strategian, auditointiraportit, lakisääteiset ja muut vaatimukset,
tekniset ja taloudelliset vaihtoehdot, operatiiviset ja
liiketoiminnalliset vaatimukset sekä sidosryhmien palautteen.
Työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä vaaroja tunnistetaan ja
riskejä arvioidaan säännöllisesti. Jokaiselle tavoitteelle laaditaan
EHS-toimintasuunnitelma, jonka asianmukainen johtoryhmä
hyväksyy. EHS-toimintasuunnitelmia arvioidaan säännöllisesti ja
niitä päivitetään, jos toiminnassa, tuotteissa, palveluissa tai
toimintaolosuhteissa tapahtuu merkittäviä muutoksia.
EHS-tavoitteita asetetaan eri organisaatiotasoilla: konserni-,
liiketoiminta-/liiketoimintayksikkö- ja tytäryhtiötasolla. Wärtsilän
johtokunta hyväksyy kaikki konsernitason tavoitteet ja ohjelmat.
Konsernitason tavoitteita voidaan soveltaa suoraan
liiketoimintoihin, yksiköihin tai tytäryhtiöihin tai soveltamisesta
voidaan päättää tapauskohtaisesti.
Wärtsilän työntekijöillä ja yhteistyökumppaneilla on vastuu ja
oikeus keskeyttää työ havaitessaan tilanteen, joka vaarantaa
henkilöstön, yhteistyökumppaneiden ja/tai muiden ihmisten
turvallisuuden. Wärtsilä on sitoutunut tämän oikeuden
kunnioittamiseen estämällä vastatoimet oikeutta käyttäviä kohtaan.
Tämän toiminnan tarkkojen kustannusten ilmoittaminen ei ole
mahdollista, sillä toiminta on osa satojen Wärtsilän työntekijöiden
työtehtäviä.
3.2.5. Työturvallisuustavoite (S1-5)
Johtokunta on asettanut konsernin pitkän aikavälin tavoitteeksi
nolla tapaturmaa Wärtsilän omille työntekijöille yhtiön eettisten
toimintaperiaatteiden ja QEHS-politiikan mukaisesti. Tavoite
osoittaa yhtiön pitkäjänteistä sitoutumista turvallisuuskulttuurin
lujittamiseen ja edellyttää toimenpiteitä kaikilta Wärtsilän yhtiöiltä,
liiketoiminnoilta ja työntekijöiltä. Työntekijöiden edustajat eivät
olleet suoraan mukana asettamassa tavoitetta tai seuraamassa
tavoitteen toteutumista konsernitasolla. Työsuojelutoimikunnissa
yhtiöiden johdon ja henkilöstön edustajat kehittävät yhteistyössä
paikallisia työsuojeluohjelmia paikallisten olosuhteiden perusteella.
Tällä hetkellä kaikista Wärtsilän yhtiöistä
84%:
lla on
työsuojelutoimikunta.
Wärtsilän työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6)
S1-6:n tiedot on raportoitu osiossa 3.1.
3.2.6. Työterveyden ja -turvallisuuden hallintajärjestelmä,
tiedot (S1-14)
Wärtsilän tytäryhtiöiltä vaaditaan sekä QEHS-politiikan että EHS-
direktiivin mukainen johtamisjärjestelmä. Johtamisjärjestelmien
keskeisiä komponentteja ovat toiminnan lainmukaisuus, työterveys-
ja työturvallisuusriskien tunnistaminen ja minimointi, henkilöstön
koulutus, tehokkaat ohjelmat ja ohjeet ja niiden toimeenpano,
sattuneiden poikkeamien kirjaaminen ja selvittäminen,
hätätilanteiden hallinta sekä työterveys- ja työturvallisuustason
jatkuva parantaminen. Vuoden 2024 lopussa
74
Wärtsilä-yhtiöllä oli
ISO 45001 -standardin mukaan sertifioitu työterveyden ja
työturvallisuuden hallintajärjestelmä. Järjestelmien piirissä on noin
89
% Wärtsilän henkilöstöstä.
Tapaturmien tyypit ja suhdeluvut
sekä työhön liittyvät
kuolemantapaukset
2024
Omien työsuhteisten työntekijöiden ja
muiden Wärtsilän tiloissa
työskentelevien työntekijöiden
työperäisistä vammoista ja
työperäisistä terveysongelmista
johtuvien kuolemantapausten
lukumäärä
0
Omien työsuhteisten työntekijöiden
kirjattavien työtapaturmien lukumäärä
81
Omien työsuhteisten työntekijöiden
kirjattavien työtapaturmien
osuus/miljoona työtuntia
2,20
Laskentaperiaatteet:
Oman työvoiman kirjattavien työtapaturmien lukumäärä:
Työtapaturma, joka johtaa johonkin seuraavista: kuolema,
poissaolopäivät, rajoitettu työskentely tai siirto toisiin työtehtäviin,
lääketieteellinen hoito pois lukien ensiapu. Työmatkan aikana
sattuneet loukkaantumiset eivät sisälly kirjattaviin työtapaturmiin.
Työsuhteisten työntekijöiden kirjattavien työtapaturmien osuus
ilmaisee kaikkien kirjattavien loukkaantumisten määrän miljoonaa
työtuntia kohti. Työtunneiksi lasketaan palkallinen työaika.
Mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei
ole validoinut mittareiden mittauksia.
3.3. Taitojen ja uran kehittäminen (ESRS S1)
3.3.1. Taitojen ja uran kehittämistä koskeva politiikka (S1-1)
Wärtsilän lähestymistavassa ammatilliseen kasvuun rohkaistaan
työntekijöitä tunnistamaan omaa kehitystä tukevia tekijöitä,
asettamaan kehitystä tukevia tavoitteita ja hakemaan
mahdollisuuksia kehittyä. Yhdenvertainen kohtelu ja syrjimättömyys
liittyvät erottamattomasti Wärtsilän ammatillista kasvua koskevaan
lähestymistapaan, sillä kaikilla on oikeus oppia uusia taitoja,
kehittää uraansa ja kasvaa ammatissaan. Wärtsilän eettisissä
toimintaperiaatteissa on ihmisoikeuksien ja työelämän oikeuksien
kunnioittamista koskevan osion lisäksi osio oikeudenmukaisista
työsuhdekäytännöistä:
”Edistämme tasavertaisia mahdollisuuksia ja luomme
monimuotoisen ja inklusiivisen työympäristön, jossa kaikkien panos
otetaan huomioon. Noudatamme oikeudenmukaisia ja tasapuolisia
palkitsemisperiaatteita, joissa huomioidaan maantieteellisten
toiminta-alueidemme erityispiirteet.
Työntekijämme valitaan ansioiden, osaamisen, potentiaalin ja
tehtävään sopivuuden perusteella. Panostamme jatkuvasti
henkilöstömme kehittämiseen.
Wärtsilä ei hyväksy kiusaamista, häirintää, epäasiallista kohtelua
eikä väkivaltaa missään muodossa. Wärtsilä on sitoutunut
tarjoamaan työympäristön, jossa ei syrjitä ketään rodun, etnisen tai
kansallisen alkuperän, ihonvärin, sukupuolen, siviilisäädyn,
sukupuolisen suuntautuneisuuden, vakaumuksen, vamman, iän tai
uskonnollisen tai poliittisen mielipiteen perusteella.”
Eettiset toimintaperiaatteet ovat luettavissa Wärtsilän intranetissä
sekä ulkoisilla verkkosivuilla, ja kaikkien työntekijöiden on
suoritettava periaatteisiin liittyvä koulutus vähintään joka toinen
vuosi. Johtokunta vastaa viime kädessä eettisten
toimintaperiaatteiden toteuttamisesta. Mahdollisesta
toimintaperiaatteiden rikkomuksesta hyvässä uskossa ilmoittaneet
työntekijät eivät joudu minkäänlaisen häirinnän,
kostotoimenpiteiden tai muun kielteisen seuraamuksen kohteeksi.
Taloudellinen katsaus
Kaikki raportoidut tapaukset tutkitaan, ja korjaaviin toimenpiteisiin
ryhdytään tarpeen mukaan. Ylennyksen saaneiden osuus
Wärtsilässä oli
7,4%
vuonna 2024, mikä viittaa siihen, että
työntekijät voivat edistää uraansa ja kehittää taitojaan sisäisesti.
Ylennysten lisäksi työntekijät voivat siirtyä liiketoiminnosta tai
toiminnosta toiseen uransa edistämiseksi. Organisaatioiden välinen
liikkuvuus vuonna 2024 o
li 1,2%.
Laskentaperiaatteet:
Ylennyksen saaneiden osuus: Ylennykseksi katsotaan työntekijän
eteneminen organisaation sisällä. Tähän liittyy usein korkeampi
asema, suurempi vastuu ja korkeampi palkka. Teknisesti
ylennyksestä seuraa korkeampi vaativuustaso. Ylennyksen
saaneiden osuus on yhtä kuin raportointivuoden aikana
ylennettyjen työntekijöiden osuus edellisen vuoden lopussa yhtiön
palveluksessa olleista työntekijöistä.
Organisaatioiden välinen liikkuvuus: Tarkoittaa työntekijän
siirtymistä organisaatiosta toiseen. Se sisältää siirrot
liiketoimintojen ja toimintojen välillä mutta ei niiden sisällä (esim.
siirto liiketoimintayksiköstä toiseen saman liiketoiminnan sisällä ei
sisälly tähän). Organisaation sisäinen liikkuvuus on yhtä kuin
raportointivuoden aikana organisaatiosta toiseen siirtyneiden
työntekijöiden osuus edellisen vuoden lopussa yhtiön
palveluksessa olleista työntekijöistä.
3.3.2. Wärtsilän kuulemisstrategia (S1-2)
Wärtsilän eettisissä toimintaperiaatteissa edellytetään jatkuvaa
avointa vuoropuhelua yhtiön johdon ja työntekijöiden välillä.
Tavoitteena on, että työntekijät voivat avoimesti keskustella
linjaesihenkilönsä kanssa asioista, jotka liittyvät esimerkiksi taitojen
ja uran kehittämiseen. Henkilöstöjohtajalla on kokonaisvastuu
vuorovaikutuksesta työntekijöiden kanssa, tähän liittyvän toiminnan
varmistamisesta ja tulosten tiedottamisesta johtokunnalle.
Vuorovaikutuksen tehokkuutta yhtiön työvoiman kanssa arvioidaan
joka toinen vuosi toteutettavalla henkilöstökyselyllä, joka sisältää
viisi keskeistä tulosmittaria (vuorovaikutus, hyvinvointi, inkluusio,
sitoutuminen ja yleiskokemus) sekä 25 edistävää teemaa (kuten
viestintä, yhteistyö, eettinen toiminta sekä kasvu ja kehitys).
Edistävien teemojen kautta myös johtajuutta arvioidaan ja
pisteytetään kokonaisuutena.
Vuoden 2024 MyVoice -henkilöstökyselyn vastausprosentti oli 88%.
Henkilöstön sitoutuneisuusindeksi oli 82%.
Kyselyn tulosten perusteella linjaesihenkilöiden vastuulla on
toteuttaa toimintasuunnitelmia ja aloitteita yhdessä tiimiensä
kanssa. Tavoitteena on puuttua huolenaiheisiin ja parantaa
myönteisesti arvioituja osa-alueita entisestään. Aloitteiden
edistymistä seurataan myös vuosittaisilla Pulse-kyselyillä, millä
varmistetaan mitattavissa olevien parannusten toteutuminen ja
henkilöstön motivaation kasvu.
3.3.3. Kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi (S1-3)
Wärtsilän henkilöstöä kehotetaan tuomaan esille kaikki
epäilemänsä eettisten toimintaperiaatteiden ja niitä tukevien
muiden politiikoiden ja ohjeiden rikkomukset. Epäillyt
väärinkäytökset tulee ensisijaisesti raportoida omalle
linjaesihenkilölle, mutta henkilöstö voi ilmoittaa epäilyksistään myös
muilla tavoin, kuten raportoimalla millä tahansa kielellä ulkoisesti
ylläpidetyn Whistleblowing-ilmoituskanavan kautta tai suoraan laki-
tai Compliance-toiminnolle. Mahdollisesta eettisten
toimintaperiaatteiden rikkomuksesta hyvässä uskossa ilmoittaneet
työntekijät eivät joudu minkäänlaisen häirinnän,
kostotoimenpiteiden tai muun kielteisen seuraamuksen kohteeksi.
Kaikki raportoidut tapaukset tutkitaan, ja korjaaviin toimenpiteisiin
ryhdytään tarpeen mukaan.
3.3.4. Taitojen ja uran kehittämistä koskevat
toimintasuunnitelmat ja resurssit (S1-4)
Työnantajalupaus
Wärtsilä julkisti vuonna 2024 työnantajalupauksena (Employee
Value Proposition, EVP), ”Fuel Your Power”, jonka tarkoituksena
on edistää kestävää, ihmislähtöistä työympäristöä, jossa yksilön
kehittyminen ja organisaation menestys kulkevat käsi kädessä.
Wärtsilä palkkaa vuosittain yli 3 000 työntekijää työmarkkinoilta,
joilla kilpailu parhaista tekijöistä on kovaa, joten erottuminen
haluttuna työpaikkana on erittäin tärkeää. Työnantajalupaus toimii
kokonaisvaltaisena viestintäkehyksenä, joka sitoo
tavoitejohtamisen, ammatillisen kasvun sekä hyvinvoinnin kaltaiset
tärkeät osa-alueet selkeäksi sitoumukseksi sekä nykyisiä että
tulevia työntekijöitä kohtaan. Sen tarkoituksena on houkutella,
sitouttaa ja pitää huippuosaajia ja varmistaa organisaation pitkän
aikavälin menestys. Työnantajalupauksen kahden tärkeimmän
elementin, kasvun ja vaikutuksen, tukena on kovat faktat, jotka
tähdentävät mahdollisuuksia henkilökohtaiseen kehittymiseen ja
mielekkääseen vaikuttamiseen – nämä ovat kriittisiä tekijöitä, kun
osaajia palkataan ja sitoutetaan Wärtsilään. Vuoden 2024
MyVoice -henkilöstökyselyn tulosten mukaan 81% kaikista
työntekijöistä haluaa pysyä Wärtsilällä yli kolme vuotta. Tulos on
14,8 prosenttiyksikköä globaalia vertailuryhmää parempi ja koko
vertailuryhmän paras tulos tällä alueella.
Suoritustason ja kasvun johtaminen
Wärtsilässä tavoitejohtamisella pyritään tukemaan liiketoiminnan
menestystä
◾
organisaation strategisten tavoitteiden kanssa
◾
tarvittaessa toimenpiteisiin
◾
◾
Vuosittainen tulos- ja kehitysarviointiprosessi liittää yhtiön The
Wärtsilä Way -strategian ja liiketoiminnan strategiset prioriteetit
tiimien ja yksilöiden tuloksiin ja kehitykseen. Prosessi käynnistyy
vuoden alussa tulos- ja kehitystavoitteiden asettamisella.
Linjaesihenkilö ja työntekijä muodostavat keskustelemalla yhteisen
käsityksen siitä, miten työntekijän työ ja tavoitteet liittyvät tiimin ja
koko liiketoiminnan menestykseen. Kaikilla on oikeus tietää, mitä
heiltä työssään odotetaan ja mitä hyvät tulokset tarkoittavat.
Tavoitteiden asettamisen jälkeen keskusteluja käydään ja
palautetta annetaan läpi vuoden, kunnes vuoden lopussa
suoritetaan tulos- ja kehitysarviointi. Tarkasti määritellyt
kehitystavoitteet ja selkeät toimintasuunnitelmat (henkilökohtaiset
kehityssuunnitelmat) auttavat jokaista kehittämään taitojaan ja
osaamistaan.
Vuonna 2024 pyrittiin kehittämään tavoitejohtamisen laatua
parantamalla vuotuista prosessia (esim. lisäämällä ammatilliseen
kasvuun ja osaamisen tunnistamiseen liittyviä elementtejä) sekä
kehittämällä johtamiskyvykkyyttä vaikuttavalla koulutuksella.
Vuonna 2023 Wärtsilä uudisti myös tapaa, jolla puututaan
alisuoriutumiseen, ja otti käyttöön suoritustason
parantamissuunnitelmaan liittyvän prosessin.
Tammikuussa 2024 käynnistettiin korkean suorituskyvyn kulttuurin
johtamiseen keskittyvä ohjelma. Ohjelman pääkohderyhmään
Taloudellinen katsaus
kuuluvat 2 500 linjaesihenkilöämme. Heidän välityksellään
ohjelman keskustelut ja harjoitukset käydään myös heidän
tiimeissään. Ohjelma koostuu useista vuorovaikutteisista
työpajoista, joista yksi keskittyy ammatilliseen kasvuun. Vuoden
2024 loppuun mennessä yli 2 000 linjaesihenkilöä oli osallistunut
ohjelmaan ja saanut oppia tulosjohtamisesta ja ammatillisen
kasvun tukemisesta tiimeissä. Ohjelmaa on tarkoitus jatkaa vuonna
2025, minkä jälkeen se otetaan osaksi yhtiön
perehdytyskäytäntöjä.
Vaikuttavan johtajuuden rakentaminen
Wärtsilän johtamismalli tukee yhtiön strategista kasvua kuvaamalla
johtajalta toivottavaa käytöstä. Malli käsittää kolme aluetta ja 15
oikeanlaista johtamiskäyttäytymistä. Se ohjaa Wärtsilän johtajien
toimintaa erilaisissa yhteistyö-, viestintä- ja johtamistilanteissa.
Johtamismallia koskeva verkkokurssi on kaikkien Wärtsilän
työntekijöiden saatavilla 12 kielellä. Kurssi on pakollinen
linjajohdolle, ja tähän mennessä sen on suorittanut 89%
linjaesihenkilöistä. Kurssin tavoitteena on vahvistaa johtamista
varmistamalla, että johtajat ymmärtävät mallin perinpohjaisesti ja
osaavat soveltaa toivottua johtamiskäyttäytymistä.
Tärkeimmät johdolle tarkoitetut kehitysohjelmat, Orchestrator,
Accelerator ja Wärtsilä Leader, tukevat keskeisesti
johtamiskäyttäytymisen jalkauttamista käytäntöön ja toivotun
johtamisosaamisen hankkimista.
Vuonna 2024 jatkettiin johtamismallin käyttöönottoa kaikissa
keskeisissä henkilöstökäytännöissä. Malli on integroitu Wärtsilän
360-johtajuusarviointiin, osaamisenarviointiprosessiin sekä tulos- ja
kehitysarviointiprosessiin. Wärtsilä haluaa olla työantajana sekä
nykyisten että tulevien työntekijöiden kärkivalinta. Siksi osaamisen
johtamisen käytäntöjä kehitetään yhtiössä jatkuvasti. Vuonna 2024
osaamisen arvioinnin prosessimme kattoi 1 160 ylemmän johdon
edustajaa ja yksittäistä henkilöä, joista 8% tunnistettiin
avainosaajiksi. Avainosaajissa sukupuolten monimuotoisuus on
korkeampi kuin kaikilla arvioiduilla; naisia on 35% (28,8%) ja
miehiä 65% (71,2%). Vuonna 2024 painopisteinä olivat prosessien
laatu, linjaesihenkilöiden osaamisen rakentaminen
seuraajasuunnittelussa sekä vaikuttavien osaamisen johtamisen
käytäntöjen, esimerkiksi sisäisen uraliikkuvuuden, toteutus.
Oppivan organisaation rakentaminen
Oppivassa organisaatiossa kaikki organisaation jäsenet ovat
sitoutuneita uuden oppimiseen, vanhasta luopumiseen, tiedon
jakamiseen ja toiminnan parantamiseen. Wärtsilä tähtää kohti tätä
pysyäkseen kilpailukykyisenä ja innovatiivisena ja voidakseen
innostaa ihmisiä todella merkityksellisiin ja vaikuttaviin tuloksiin.
Yhtiö kannustaa työntekijöitään oppimaan uutta ja kehittämään
taitojaan ja osaamistaan. Oppiminen on jatkuva prosessi, jota
kuvaa 70-20-10-periaate: 70% oppimisesta tapahtuu tekemällä,
20% muilta oppimalla ja 10% opiskelemalla.
MyVoice -henkilöstökyselyn väitteeseen ”Minulla on hyvät
mahdollisuudet oppia ja kehittyä tässä yhtiössä” myönteisesti
vastanneiden osuus on erittäin suuri. Väitteeseen myönteisesti
vastanneiden osuus on kasvanut johdonmukaisesti ja noussut 21,3
prosenttiyksiköllä vuosina 2020–2024. Wärtsilän työntekijöistä 80%
on väitteen kanssa samaa mieltä tai vahvasti samaa, mikä on 6,9
prosenttiyksikköä globaalia vertailuryhmää parempi tulos. Yhtiön
pyrkimykset kehittyä oppivaksi organisaatioksi tuottaa selviä
tuloksia, mitä työntekijät arvostavat.
Kehitysohjelma Grow – Building our Learning Organisation on ollut
keskeisessä roolissa, kun Wärtsilässä on yhdessä kehitetty
ymmärrystä siitä, millainen oppiva organisaatio on ja miten yritys
voi tukea psykologista turvallisuutta, kasvuajattelua,
palautekulttuuria ja jatkuvaa parantamista. Vuoden 2024 loppuun
mennessä ohjelmaan oli osallistunut yhteensä 537 työntekijää.
Vuonna 2023 otettiin käyttöön jatkuvan parantamisen Wärtsilä
Continuous Improvement (WCI) -malli. WCI-malli pohjautuu
arvoille, periaatteille, menetelmille ja tuloksille. Kyseessä on
ajattelutapa, jossa halutaan jatkuvasti löytää parempia tapoja
palvella asiakkaita. Vuoden 2023 lopussa otettiin käyttöön WCI
Foundation -koulutusohjelma, johon kuuluu 11 kaikille Wärtsilän
työntekijöille suunnattua verkkokurssia. Tarkoituksena on tutustua
jatkuvan parantamisen malliin ja ajattelutapaan. Vuoden 2024
alussa käyttöön tuli johtajille suunnattu WCI Transformation
-koulutusohjelma. Sen seitsemän verkkokurssia syventävät
jatkuvan parantamisen tietoja ja pureutuvat periaatteiden
soveltamiseen käytännössä. Vuoden 2024 loppuun mennessä 8
490 henkilöä oli suorittanut kaikki WCI Foundation -verkkokurssit ja
3 042 henkilöä oli suorittanut kaikki WCI Transformation -
verkkokurssit.
Vuonna 2024 Wärtsilä jatkoi valmentavan ja mentoroivan
johtamisen kehittämistä, millä edistetään kasvua ja kehittämistä
arvostavaa avoimuuden kulttuuria, ja tietoista panostusta
aiheeseen. Valmentava ja mentoroiva johtaminen tuo
organisaatiolle monia etuja. Wärtsilä odottaa, että se esimerkiksi
auttaa ihmisiä vapauttamaan omaa henkilökohtaista
kehityspotentiaaliaan, rakentaa suhteita ja yhteistyötä kollegoiden
kesken, edistää rajat ylittävää tiedon siirtoa, ruokkii johtajuutta ja
ammatillista kasvua sekä laajentaa organisaation sisäisiä
ammatillisia verkostoja. Vuonna
2024 Wärtsilän sisäisten
valmentajien määrä oli noin 50, ja noin 150 paria on käynyt
valmennusprosessin läpi. Vuonna 2024 oli kolme muodollista
mentorointiohjelmaa, joihin osallistui 157 mentori/mentoroitava-
paria. Lisäksi 21 mentoroitavaa osallistui
Catalyst-
ryhmämentorointiohjelmaan, jossa johtokunnan jäsenet toimivat
mentoreina.
Wärtsilän henkilöstön taitoja ja osaamista kehitetään entisestään
konserninlaajuisen Competence Management -kehyksen avulla,
jonka uudistettu osaamisluettelo rakennetaan vuosina 2025–2026.
Kehystä hyödynnetään useissa Wärtsilän henkilöstöprosesseissa.
Esimerkiksi kehitystavoitteita asetettaessa työntekijät voivat
arvioida osaamistaan ja siten tunnistaa kehitystarpeita sekä niitä
vastaavia kehitysmahdollisuuksia. Tätä tarkoitusta varten vuosina
2025–2026 rakennetaan Career Management -kehys. Career
Management -kehys tukee linjajohtoa työntekijöiden uratoiveita
koskevissa keskusteluissa ja työntekijöitä tulevaisuuteen katsovien,
etuihin ja tarpeisiin pohjautuvien urakehityssuunnitelmien
laatimisessa. Visualisoimalla dynaamisia urapolkuja työntekijät
voivat tunnistaa eri vaihtoehtoja uransa edistämiseksi:
vertikaalinen, lateraalinen tai diagonaalinen urakehitys. Tämä on
Wärtsilälle tärkeää, sillä urakehitysmahdollisuuksien tarjoaminen
on oleellista osaavien tekijöiden pitämiseksi.
Wärtsilässä järjestettiin vuonna 2024 yhteensä 16,3 koulutustuntia
työntekijää kohden. Muodollisen koulutuksen keskimääräiset
kustannukset työntekijää kohden olivat 647 euroa vuonna 2024. On
kuitenkin syytä huomata, että merkittävä osa oppimisesta tapahtuu
muodollisen koulutuksen sijasta päivittäisen työskentelyn ohessa.
Wärtsilälle on kunnia asia, että työntekijöille tarjotaan 70-20-10-
periaatteen mukaisesti laajalti oppimis- ja
kehittymismahdollisuuksia. Suurin osa oppimisesta tapahtuu
muualla kuin luokkahuoneessa, joten sitä ei voi mitata perinteiseen
tapaan koulutustunteina tai -päivinä. Tarkkojen kustannusten
Taloudellinen katsaus
ilmoittaminen ei ole mahdollista, sillä monet työntekijät osallistuvat
edellä kuvattuihin ohjelmiin ja toimintaan osana työtehtäviään.
Työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten eli tässä
yhteydessä syrjinnän ehkäiseminen pohjautuu Wärtsilän eettisiin
toimintaperiaatteisiin. Mahdollisesta toimintaperiaatteiden
rikkomuksesta hyvässä uskossa ilmoittaneet työntekijät eivät joudu
minkäänlaisen häirinnän, kostotoimenpiteiden tai muun kielteisen
seuraamuksen kohteeksi. Kaikki raportoidut tapaukset tutkitaan, ja
korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään tarpeen mukaan. Vuonna 2024
ei raportoitu ainuttakaan todellista, korjaamista vaativaa
syr jintätapausta.
3.3.5. Henkilökohtaisia kehityssuunnitelmia koskeva tavoite
(S1-5)
Tarkasti määritellyt kehitystavoitteet ja selkeät toimintasuunnitelmat
(henkilökohtaiset kehityssuunnitelmat) auttavat jokaista
kehittämään taitojaan ja osaamistaan. Wärtsilän eettisissä
toimintaperiaatteissa todetaan, että
”panostamme jatkuvasti
henkilöstömme kehittämiseen”.
Yhtiön uusi julkinen pitkän aikavälin
tavoite on saada 100% kohdehenkilöstöstä henkilökohtaisten
kehityssuunnitelmien piiriin. Tavoitteen laati henkilöstöhallinnon
johtoryhmä, ja johtokunta hyväksyi sen elokuussa 2024.
Työntekijöiden edustajia ei ollut mukana asettamassa tavoitetta
eikä heitä osallistu tavoitteen saavuttamisen seurantaan.
Wärtsilän työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet (S1-6)
S1-6:n tiedot on raportoitu osiossa 3.1.
3.3.6. Taitojen ja uran kehittämistä koskevat tiedot (S1-13)
Tulos- ja urakehitysarvioinnit
2024
Kattavuus työntekijöistä (%
kokonaishenkilömäärästä)
96
Miehet (% miesten määrästä)
97
Naiset (% naisten määrästä)
95
Henkilökohtaisen
kehityssuunnitelman kattavuus
kohdehenkilöstöstä
2024
Kattavuus (%
kohdehenkilöstöstä)
57,8
Miehet (% miespuolisesta
kohdehenkilöstöstä)
57,7
Naiset (% naispuolisesta
kohdehenkilöstöstä)
58,1
Koulutustun nit / työntekijä
2024
Kaikki työntekijät
16,3
Miehet
17,0
Naiset
13,6
3.3.7. Ansiotuloa koskevat mittarit (S1-16)
Sukupuolten välinen palkkaero
-0,23%
Vuotuista kokonaisansiota
koskeva suhdeluku, joka on
yrityksestä korkeinta ansiota
saavan henkilön (CEO) ja kaikille
työsuhteisille työntekijöille
yrityksen maksamien vuotuisten
kokonaisansioiden mediaanin
välinen suhde*
43,6 /1
*Työntekijöiden ansiodatasta puuttuvat luontoisedut, eläkkeet ja
ylityökorvaukset.
3.3.8. Syrjintää koskevien valitusten ja syrjintätapausten
lukumäärä, mukaan lukien häirintä, sekä sakot,
rangaistukset ja vahingonkorvaukset (S1-17)
Syrjintätapausten lukumäärä
0
Syrjintävalitusten lukumäärä , jotka on tehty yrityksen omaan
työvoimaan kuuluvien henkilöiden käytössä olevien kanavien
kautta
1
Syrjintävalitusten lukumäärä , jotka on tehty OECD:n
monikansallisille yrityksille tarkoitetuille kansallisille
yhteyspisteille
0
Syrjinnän perusteella maksettujen olennaisten sakkojen,
seuraamusten ja vahingonkorvausten kokonaismäärä
0
Laskentaperiaatteet:
Tulos - ja kehitysarviointikeskustelujen prosessi:
◾
kehitystavoitteiden asettamisella. Linjaesihenkilö ja
työntekijä muodostavat keskustelemalla yhteisen
käsityksen siitä, miten työntekijän työ ja tavoitteet liittyvät
tiimin ja koko liiketoiminnan menestykseen. Tu los- ja
kehitystavoitteista sovitaan yhdessä, ja ne kirjataan
SuccessFactors-sovellukseen.
◾
ja palautetta annetaan läpi vuoden. Esimerkiksi
kommentit, palaute ja mahdolliset muutokset voidaan
kirjata SuccessFactors-sovellukseen.
◾
kehitysarviointiin. Arvioinnin aluksi työntekijä täyttää
SuccessFactors-sovelluksessa itsearvion, jossa hän
arvioi suoritustaan vuoden aikana. Tämän jälkeen
käytävässä keskustelussa arvioidaan tulostavoitteita ja
keskustellaan edistymisestä kehitystavoitteiden suhteen.
Henkilökohtainen kehityssuunnitelma: Yksi tulos- ja
kehitysprosessikeskustelujen tuloksista on henkilökohtainen
kehityssuunnitelma, joka sisältää tarkasti määritellyt,
kehitystarpeisiin pohjautuvat kehitystavoitteet ja selkeät
toimintasuunnitelmat. Kaikkia kannustetaan laatimaan pitkän
aikavälin suunnitelma, joka kattaa osaamisen, taitojen ja uran
kehittämisen liiketoimintastrategian ja omien tavoitteiden
mukaisesti. Wärtsilällä kehittämistä ohjaa 70-20-10-malli, mikä
tarkoittaa, että työntekijöiden kehittyminen tapahtuu muodollisten
koulutusten ja ohjelmien (10% oppimisesta) lisäksi myös
epämuodollisesti muilta oppimalla (20% oppimisesta) ja työn
ohessa (70% oppimisesta). Suurin osa oppimisesta tapahtuu työn
ohessa. Työntekijäkohtaisten koulutuspäivien seuraamisessa
keskitymme muodollisten koulutusten ja ohjelmien mittaamiseen,
sillä työn ohessa ja muilta tapahtuvaa oppimista on vaikea mitata.
Taloudellinen katsaus
Tulos - ja kehitysarviointikeskustelujen prosessin kattavuus:
Vuosittainen tulos- ja kehitysarviointikeskustelujen prosessi kattaa
kohdehenkilöstön. Prosessin edistymistä ja loppuun suorittamista
seurataan Wärtsilän SuccessFactorsissa (Wärtsilän
henkilöstötietojärjestelmä). Prosessin loppuun suorittamisen
aikaraja kuluvan vuoden tavoitteenasetannalle ja edellisen vuoden
tavoitteiden arvioinnille on kunkin vuoden helmikuun loppu.
Henkilökohtaisen kehityssuunnitelman kattavuus: Kullakin
kohdehenkilöstöön kuuluvalla, Wärtsilän palveluksessa ennen 30.
syyskuuta aloittaneella työntekijällä tulisi olla henkilökohtainen
kehityssuunnitelma osana tulos- ja kehitysarviointikeskustelujen
prosessia. Kattavuusprosentti lasketaan seuraavalla kaavalla:
(Kohdehenkilöstön työntekijät, jotka ovat suorittaneet prosessin ja
joilla on vähintään yksi kirjattu kehitystavoite / raportointivuonna
aktiiviset työntekijät, joilla prosessi on aloitettu edeltävänä vuonna)
* 100.
Tulos - ja kehitysarviointikeskustelujen prosessin ja
henkilökohtaisen kehityssuunnitelman kohdehenkilöstö:
Oletuksena Wärtsilän aktiiviset työntekijät koko konsernissa
osallistuvat tulos- ja kehitysarviointikeskustelujen prosessiin.
Seuraavat työntekijäryhmät eivät kuulu kohdehenkilöstöön:
harjoittelijat, tuotantotyöntekijät, 30. syyskuuta jälkeen palkatut
työntekijät, työntekijät, joilla ei ole pääsyä SuccessFactorsiin,
pitkällä poissaolovapaalla olevat työntekijät (jos työntekijä on
pitkällä poissaolovapaalla, tavoitteet asetetaan, kun työntekijä
palaa töihin) ja yhtiön palveluksesta lähtevät työntekijät.
Koulutustunnit: Muodolliset koulutustunnit raportoidaan Wärtsilän
oppimisen hallintajärjestelmään (WeLearn).
Koulutuskustannukset: Muodollisen koulutuksen ja
kehittämistoimien kustannukset työntekijää kohden lasketaan
seuraavalla kaavalla: koulutuskustannukset / työsuhteisten
työntekijöiden lukumäärä. Kustannukset ilmoitetaan euroina.
Sukupuolten välinen palkkaero: Lasketaan seuraavalla kaavalla:
(Miespuolisten työntekijöiden keskimääräinen bruttotuntipalkkataso
– naispuolisten työntekijöiden keskimääräinen
bruttotuntipalkkataso) / (Miespuolisten työntekijöiden
keskimääräinen bruttotuntipalkkataso) * 100.
Vuotuista kokonaisansiota koskeva suhdeluku, joka on yrityksestä
korkeinta ansiota saavan henkilön (CEO) ja kaikille työsuhteisille
työntekijöille yrityksen maksamien vuotuisten kokonaisansioiden
mediaanin välinen suhde: Lasketaan seuraavalla kaavalla:
Yrityksestä korkeinta ansiota saavan henkilön vuotuinen
kokonaisansio / työsuhteisten työntekijöiden vuotuisten
kokonaisansioiden mediaani (pois lukien korkeinta ansiota saava
henkilö).
Syrjintää koskevien valitusten ja syrjintätapausten, mukaan lukien
häirintä, lukumäärä sekä sakot, rangaistukset ja
vahingonkorvaukset: Lukujen tietolähde on Wärtsilän compliance-
toiminto.
Mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei
ole validoinut mittareiden mittauksia.
3.4. Työterveys ja -turvallisuus: arvoketjun työntekijät
(ESRS S2)
3.4.1. Arvoketjun työntekijöiden työterveyttä ja
-turvallisuutta koskeva politiikka (S2 -1)
Wärtsilän eettisten toimintaperiaatteiden mukaisesti ”
Wärtsilä on
sitoutunut tarjoamaan työntekijöilleen, urakoitsijoilleen ja muille
kumppaneille turvallisen ja terveellisen työympäristön kaikkialla,
jossa toimimme
.” Lisäksi toimintaperiaatteissa todetaan, että
Wärtsilä odottaa toimittajiltaan ja yhteistyökumppaneiltaan
vastaavien periaatteiden noudattamista. Siten Wärtsilän eettisten
toimintaperiaatteiden työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat
periaatteet ulottuvat myös yhtiön toimittajien ja muiden
yhteistyökumppaneiden työntekijöihin. Toimintaohjeet on
hyväksytty hallituksen toimesta ja ne ovat saatavilla Wärtsilän
verkkosivuilla.
Vuorovaikutuksesta arvoketjun työntekijöiden kanssa
toimintaperiaatteissa todetaan seuraavaa: ”
Rakennamme
luottamusta kaikkien sidosryhmiemme kanssa antamalla selkeää,
rehellistä ja tarkkaa tietoa. Edistämme avoimuutta ja läpinäkyvyyttä
sekä jatkuvaa vuoropuhelua sidosryhmiemme ja työntekijöidemme
kanssa
.” Toimintaperiaatteet ovat myös linjassa kansainvälisesti
tunnustettujen asiakirjojen kanssa seuraavasti:
”Olemme
sitoutuneet kunnioittamaan kansainvälisesti tunnustettuja
ihmisoikeuksia ja standardeja, jotka on määritelty ihmisoikeuksien
yleismaailmallisessa julistuksessa, Kansainvälisen työjärjestön
julistuksessa työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sekä
YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa periaatteissa.
Pyrimme tunnistamaan, ehkäisemään ja lieventämään haitallisia
ihmisoikeusvaikutuksia toiminnassamme ja liikesuhteissamme
.”
3.4.2. Vuorovaikutus arvoketjun työntekijöiden kanssa (S2-
2)
Vuorovaikusta Wärtsilän asiakkaiden ja toimittajien kanssa
kuvataan osassa 1.5 Sidosryhmävuorovaikutus. Toimittaja-
arviointien yhteydessä Wärtsilän toimitusketjunhallinnan henkilöstö
tekee läheistä yhteistyötä toimittajien edustajien kanssa.
Työsuojeluasiat kuuluvat keskusteluiden ja arviointien piiriin, mutta
käytössä ei ole muodollista prosessia, joka koskee suoraa
vuorovaikutusta arvoketjun työntekijöiden kanssa.
3.4.3. Prosessit epäkohtien korjaamiseksi tai korjaamisen
edistämiseksi (S2-3)
Wärtsilän anonyymi, ulkoisesti hallinnoitu verkkopohjainen
ilmoituskanava on myös toimittajien, konsulttien ja muiden
työssään Wärtsilän kanssa toimivien osapuolten käytettävissä.
Wärtsilä ei kuitenkaan pysty varmistamaan, että kanava on
arvoketjun työntekijöiden kaikilla työpaikoilla käytettävissä ilman
verkkoyhteyttä tai että he ovat tietoisia kanavasta ja luottavat siihen
tapana tuoda esiin huolenaiheita tai tarpeita ja saada ne
käsitellyksi. Ilmoituskanava löytyy Wärtsilän julkiselta
verkkosivustolta. Compliance-toiminto seuraa kanavaa jatkuvasti,
ja kaikki tapaukset tutkitaan sisäisten prosessiemme mukaisesti.
Prosessit vaihtelevat tapaustyypeittäin. Prosessin vaiheet ovat:
1. Raportin ottaminen vastaan ja arviointi
2. Tutkinta
3. Päätöksenteko
4. Korjaavat toimenpiteet
Wärtsilä edistää tapahtuneiden tapaturmien korjaamista vaatimalla
toimittajia suorittamaan heihin sovellettavan lain mukaiset korjaavat
toimenpiteet.
Tämän laajempia mahdollisuuksia arvioida korjaavien
toimenpiteiden tehokkuutta ei ole.
Arvoketjun työntekijöitä ei ole
ollut mukana kehittämässä ilmoituskanavaa tai seuraamassa sen
tehokkuutta. Koskien arvoketjun työntekijöiden ilmoituskanavan
käyttöä, vaikka ei ole politiikkaa mikä suojaisi heitä vastatoimilta,
suojaus on olemassa mahdollisuutena raportoida anonyymisti.
Taloudellinen katsaus
3.4.4. Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimet ja resurssit
(S2-4)
Toimitusketjun hallinnan kategoriatiimit vastaavat toimittajien
hallinnasta ja työ turvallisuusasioiden arvioinnista.
Työ turvallisuusarvioinneista vastaavat toimittajayhteistyön
kehitysinsinöörit, jotka ovat kategoriatiimien jäseniä. Tällä hetkellä
toimittajayhteistyön kehitysinsinöörejä on yli 60.
Liiketoimintayksiköiden ympäristö-, työterveys- ja
työturvallisuusasiantuntijat tukevat heitä tarvittaessa. Koska
Wärtsilän toimitusketjun hallintatoiminto suorittaa
työ turvallisuusarvioinnit osana toimittajavaatimusten noudattamisen
varmentamisprosessia (SCA), työturvallisuusarvioinnin
nimenomaisia kustannuksia on mahdoton määrittää.
Wärtsilän toimintamalli arvoketjun asianmukaisten työterveys- ja
työturvallisuusprosessien ja -käytäntöjen edistämisessä ja
ylläpidossa perustuu pääosin SCA-prosessiin, jonka avulla
vastuullinen kategoriahankintatiimi varmistaa, että Wärtsilän
toimittajavaatimuksia noudatetaan. Vuodesta 2024 lähtien
toimittajavaatimusten varmentamiskysely on sisältänyt tapaturma-
ja läheltä piti -tietoihin, työntekijöiden osaamiseen ja työterveys- ja
työturvallisuusasioiden johtamiseen liittyviä kysymyksiä. Wärtsilän
eettiset toimintaperiaatteet ohjaavat toimitusketjun
hallintahenkilöstöä kiinnittämään toimittajien luona vieraillessaan
erityistä huomiota toiminnan turvallisuuteen ja nostamaan
tekemänsä havainnot esille toimittajan johdon kanssa. Wärtsilän
jatkuva tavoite on, että 96% globaaleista suorista
hankintakustannuksista (joiden osuus kaikista materiaalit ja
palvelut menoista vuonna 2024 on 67%) kuuluu
toimittajavaatimusten varmentamisprosessin arvioinnin ja
luokittelun piiriin. Vuonna 2024
93%
hankintakustannuksista kuului
luokittelun piiriin.
Wärtsilän tavoitteena ja odotettuna lopputuloksena on varmistaa
asianmukainen työterveys- ja työturvallisuusasioiden (OHS)
johtaminen toimittajakannassa valitsemalla kriteerit täyttäviä
toimittajia ja jos tämä ei toteudu valintahetkellä, toimittajalle
annetaan mahdollisuus parantaa prosessejaan siten, että ne
täyttävät Wärtsilän vaatimukset. Siten toimittajia kannustetaan
myönteisiin muutoksiin OHS-asioiden johtamisessa. Toteutettavat
muutokset toimittajan OHS-prosesseissa ja -käytännöissä
vaihtelevat kulloinkin sen mukaan, mitä toimittajan on tehtävä
Wärtsilän vaatimusten täyttämiseksi. Toimittajavierailulla tai
-auditoinnissa ilmenneistä työterveyteen ja -turvallisuuteen
liittyvistä riskeistä viestitään viiveettä toimittajan johdolle, jolta
edellytetään korjaavia toimenpiteitä. Havainnot ja niiden
seurantatoimet kirjataan auditointi- tai arviointiraportteihin tai
WeCare-järjestelmään. Jos toimittaja ei tilaisuuden saatuaankaan
täytä Wärtsilän vaatimuksia, toimittajan yhteistyö Wärtsilän kanssa
lopulta katkaistaan. Wärtsilä ei kuitenkaan tällä hetkellä pysty
varmistamaan, että käytettävissä on aina prosesseja, joilla
toteutetaan tai mahdollistetaan työterveys- ja
työturvallisuustapausten korjaaminen sen arvoketjussa, ja että
prosessien täytäntöönpano ja tulokset ovat tehokkaita. Wärtsilä ei
toteuttanut vuonna 2024 toimia tarjotakseen tai mahdollistaakseen
korjaavia toimia, jotka liittyvät todelliseen työperäiseen
loukkaantumiseen tai sairauteen sen toimitusketjussa lukuun
ottamatta asianmukaisen hoidon järjestämistä kaikille Wärtsilän
hallinnoimilla työmailla tapahtuville urakoitsijoiden
loukkaantumisille. Muista kuin yrityksen urakoitsijoista Wärtsilällä ei
ole keinoja saada tietoa mahdollisista loukkaantumisista tai
kuolemantapauksista toimitusketjussaan.
Wärtsilän eettisiin toimintaperiaatteisiin viitataan yleisissä toimitus-
ja hankintaehdoissa, jotka sisältävät myös muita OHS-
velvollisuuksia. Ehdot sisältyvät jokaiseen ostotilaukseen. Lisäksi
Wärtsilän toimittajavaatimukset, jotka on pitkälti sisällytetty myös
toimittajasopimuksiin, ovat luettavissa Wärtsilän julkisilla
verkkosivuilla. Vaatimuksissa esitetään kaikki toimittajan
työterveys- ja työturvallisuusjohtamiselle asetettavat vaatimukset,
esimerkiksi seuraavat:
◾
Ihmisoikeuksien yleismaailmallisessa julistuksessa
määriteltyjä ihmisoikeuksia ja tuettava Kansainvälisen
työjärjestön määrittelemiä työntekijöiden perusoikeuksia.
◾
ja työturvallisuusjohtamisen järjestelmä, tai tämän
puuttuessa toimittajalla on oltava käytössään työterveys-
ja työturvallisuusjohtamista koskevat toimintaperiaatteet
ja menettelytavat, mukaan lukien ajantasainen,
toimeenpantu turvallisuussuunnitelma. Näiden
olemassaolo varmistetaan jokaisen toimittajan kohdalla.
◾
◾
käyttöönotto-ohjeet, joihin sisältyy selkeät
turvallisuusohjeet.
◾
toimintakunnossa olevat turvalaitteet työntekijöiden ja
omaisuuden suojelemiseksi.
◾
riittävä osaaminen, jotta he pystyvät suorittamaan
tehtävänsä turvallisesti ja toimia oikein hätätilanteissa.
◾
piti -tilanteet raportoidaan ja että raporttien pohjalta
ryhdytään asianmukaisiin toimiin.
◾
työturvallisuuslaeista ja -määräyksistä, seurattava niiden
kehitystä ja pystyttävä osoittamaan niiden
noudattaminen.
3.4.5. Arvoketjun työntekijöihin liittyvät tavoitteet (S2-5)
Wärtsilän jatkuva tavoite on, että 96% globaaleista suorista
hankintakustannuksista (joiden osuus kaikista materiaalit ja
palvelut menoista vuonna 2024
on 67%)
kuuluu
toimittajavaatimusten varmentamisprosessin arvioinnin ja
luokittelun piiriin. Vuonna 2024
93%
hankintakustannuksista kuului
luokittelun piiriin. Toimittajan luokittelu on voimassa kolme vuotta,
ellei sen suorituskyky laske tai tapahdu muita olennaisia
muutoksia. Keskitetty toimitusketjun hallintatiimi tekee tavoitteiden
asettamista varten ehdotuksen keskeisistä tulosindikaattoreista ja
tavoitteiden laskentalogiikasta konsernin
toimittajahallintatoimikunnan hyväksyttäväksi. Hyväksynnän jälkeen
keskeiset tulosindikaattorit annetaan tiedoksi koko toimitusketjun
hallintaorganisaatiolle, joka asettaa niiden pohjalta tavoitteet
tiimeille ja yksittäisille työntekijöille. Toimitusketjun tuloksia
seurataan kuukausittain useilla tasoilla: globaaleissa
kategoriatiimeissä, konsernin toimitusketjuhallinnan foorumissa,
paikallisissa kategoriatiimeissä ja liiketoimintayksiköiden
organisaatioissa. Kun Wärtsilän omissa toimitiloissa tai Wärtsilän
hallinnoimassa projektikohteessa, kuten avaimet käteen
-voimalatoimitusprojektissa, työskentelee ulkoista työvoimaa,
Wärtsilän työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen käytännöt
koskevat myös näitä työntekijöitä. Heidän on muun muassa
Taloudellinen katsaus
raportoitava WeCare-alustan kautta vaarallisista tilanteista, läheltä
piti -tilanteista ja poikkeamista.
Wärtsilä käynnisti vuonna 2023 nelivuotisen Success Through
Safety -turvallisuusohjelman, johon liittyvät toimenpiteet jakautuvat
neljään osa-alueeseen: omien työntekijöiden työturvallisuus,
urakoitsijoiden työturvallisuus, tuoteturvallisuus ja työterveys.
Vuonna 2024 otettiin käyttöön uusi urakoitsijoita koskeva kestävän
kehityksen tavoite: ”Nolla urakoitsijatapaturmaa: tavoitteenamme
on pienentää urakoitsijoiden tapaturmataajuutta (TRIF) vuosittain”.
Kyseessä on jatkuva, pitkän aikavälin tavoite. Tarkoituksena on
pienentää kokonaistapaturmataajuutta, jotta Wärtsilä voi täyttää
eettisten toimintaperiaatteidensa sitoumuksen tarjota
”työntekijöilleen, urakoitsijoilleen ja muille kumppaneille turvallisen
ja terveellisen työympäristön kaikkialla, jossa toimimme.”
Tavoitteen perusvuosi on 2024 ja perusarvo TRIF on 5.01 (34
kirjattavaa työtapaturmaa).
Arvoketjun työntekijöitä ei ollut mukana asettamassa tavoitetta eikä
heitä osallistu tavoitteen saavuttamisen seurantaan tai
kehityskohteiden tunnistamiseen saavutettujen tulosten
perusteella.
Urakoitsijan määritelmä on: ”Yritys tai henkilö, joka ei ole Wärtsilän
työntekijä ja joka suorittaa työtä Wärtsilän lukuun Wärtsilän
toimitiloissa tai Wärtsilän valvonnan alaisuudessa asiakkaan
tiloissa tai työmaalla”. Määritelmä käsittää myös muut kuin
työsuhteiset työntekijät, jotka täyttävät edellä annetut kriteerit.
Urakoitsijat suorittavat pääasiassa tuotanto- tai palvelutöitä
Wärtsilän tehtaissa, korjaamoissa ja varastoilla tai heidät on
määrätty projekteihin Wärtsilän asiakkaiden toimipaikoilla. Lisäksi
ulkopuoliset työntekijät toimittavat huoltopalveluita Wärtsilän
toimitiloissa tai esimerkiksi tiedonhallintaan, taloushallintaan,
tekniseen suunnitteluun tai projektinhallintaan liittyviä
asiantuntijapalveluita. Työntekijät palkataan vuokratyöyritysten
kautta tai he ovat Wärtsilän urakoitsijoiden työntekijöitä.
Työso pimukset voivat olla lyhyt- tai pitkäkestoisia.
Laskentaperiaatteet:
Urakoitsijoiden kirjattavien työtapaturmien lukumäärä
(urakoitsijoiden TRI): Urakoitsijalle tapahtuva työtapaturma, joka
johtaa johonkin seuraavista: kuolema, poissaolopäivät, rajoitettu
työskentely tai siirto toisiin työtehtäviin, lääketieteellinen hoito pois
lukien ensiapu. Työmatkan aikana sattuneet loukkaantumiset eivät
sisälly kirjattaviin työtapaturmiin. Wärtsilän edustaja raportoi
urakoitsijoiden vammat WeCare-työkalulla. Joillakin urakoitsijoilla
on pääsy työkaluun, ja he voivat raportoida tapauksista itse, mutta
Wärtsilä on aina vastuussa WeCare-työkalun kautta tapahtuvasta
raportoinnista.
Urakoitsijoiden kirjattavien työtapaturmien osuus (urakoitsijoiden
TRIF) ilmaisee urakoitsijoiden kaikkien kirjattavien tapaturmien
määrän miljoonaa työtuntia kohti. Työtunneiksi lasketaan
palkallinen työaika. Paikalliset tytäryhtiöt tai Energy-liiketoiminnan
projekteissa projektiorganisaatio vastaavat urakoitsijoiden
työtuntien kirjaamisesta. Urakoitsijoiden TRIF-lukua tarkastellaan
vuosittain edellisvuoden tuloksiin nähden.
Mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja ei
ole validoinut mittareiden mittauksia.
Taloudellinen katsaus
VIISIVUOTISKATSAUS
Wärtsilä esittää tiettyjä taloudellisia tunnuslukuja, joita ei ole määritelty IFRS-tilinpäätösstandardeissa.
Vaihtoehtoiset tunnusluvut, kuten vertailukelpoinen liiketulos, vertailukelpoinen oikaistu EBITA, liiketoiminnan
rahavirta ja nettovelkaantumisaste, ovat johdon seuraamia ja käyttämiä tunnuslukuja heidän arvioidessaan
yhtiön liiketoiminnan kehitystä ja taloudellisesta tilannetta. Tietyt vaihtoehtoiset tunnusluvut, kuten
vertailukelpoinen liiketulos ja nettovelkaantumisaste, ovat myös Wärtsilän taloudellisen tuloksen tavoitteita.
Vaihtoehtoiset tunnusluvut antavat hyödyllistä tietoa pääomamarkkinoille. Wärtsilän esittämiä vaihtoehtoisia
tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään tilinpäätösstandardien tunnusluvuista. Tunnuslukujen laskentakaavat
ovat luettavissa osiossa Tunnuslukujen laskentakaavat.
MEUR
2024
2023
2022
2021
2020
Liikevaihto
6 449
6 015
5 842
4 778
4 604
josta Suomen ulkopuolella
%
98,4
98,3
99,2
98,5
97,9
Vienti Suomesta
2 466
2 060
1 975
1 845
1 702
Henkilöstö keskimäärin
18 110
17 666
17 482
17 461
18 307
josta Suomessa
4 187
3 957
3 808
3 687
3 706
Tilauskanta
8 366
6 694
5 906
5 859
5 057
Tietoja konsernin tuloslaskelmasta
Poistot ja arvonalentumiset
131
193
263
162
174
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista
12
9
6
3
3
Vertailukelpoinen liiketulos
694
497
325
357
275
prosentteina liikevaihdosta
%
10,8
8,3
5,6
7,5
6,0
Liiketulos
716
402
-26
314
234
prosentteina liikevaihdosta
%
11,1
6,7
-0,4
6,6
5,1
Vertailukelpoinen oikaistu EBITA
712
518
349
388
308
prosentteina liikevaihdosta
%
11,0
8,6
6,0
8,1
6,7
Rahoitustuotot ja -kulut
-29
-37
-6
-18
-43
Tulos ennen veroja
687
364
-32
296
191
prosentteina liikevaihdosta
%
10,7
6,1
-0,5
6,2
4,2
Tilikauden tulos
507
269
-58
193
133
prosentteina liikevaihdosta
%
7,9
4,5
-1,0
4,0
2,9
Tietoja konsernin taseesta
Pitkäaikaiset varat
2 581
2 551
2 558
2 539
2 427
Lyhytaikaiset varat
4 928
4 247
3 997
3 982
3 706
Myytävänä olevat omaisuuserät
184
5
54
2
99
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
2 525
2 225
2 136
2 315
2 177
Määräysvallattomien omistajien osuus
6
8
12
8
11
Korolliset velat
766
858
949
973
1 327
Korottomat velat
4 264
3 713
3 489
3 227
2 648
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat
132
22
68
Oma pääoma ja velat yhteensä
7 694
6 803
6 608
6 523
6 232
Tietoja konsernin rahavirtalaskelmasta
Liiketoiminnan rahavirta
1 208
822
-62
731
681
Investointien rahavirta
-149
-138
-151
-128
-55
Rahoituksen rahavirta
-323
-308
-289
-580
-44
Bruttoinvestoinnit
170
149
161
143
117
prosentteina liikevaihdosta
%
2,6
2,5
2,8
3,0
2,5
Tutkimus - ja kehitysmenot
296
258
241
196*
153
prosentteina liikevaihdosta
%
4,6
4,3
4,1
4.1*
3,3
Osingonjako
259**
188
153
142
118
Tunnuslukuja
Tulos/osake (EPS), laimentamaton
EUR
0,85
0,44
-0,11
0,33
0,23
Tulos/osake (EPS), laimennettu
EUR
0,85
0,44
-0,11
0,33
-
Osinko/osake
EUR
0,44**
0.32
0,26
0,24
0,20
Osinko/tulos
%
51,5**
73.2
-234,9
73,2
88,2
Korkokate
12,3
9,2
7,3
15,0
7,1
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)
%
23,7
13,9
0,1
9,7
7,1
Oman pääoman tuotto (ROE)
%
21,3
12,3
-2,6
8,6
5,8
Omavaraisuusaste
%
37,4
37,0
35,3
38,6
38,1
Nettovelkaantumisaste
-0,31
0,02
0,23
0,00
0,18
Oma pääoma/osake
EUR
4,29
3,78
3,62
3,92
3,68
Nettokäyttöpääoma (WCAP)
MEUR
-787
-169
179
-100
257
Tunnusluvut sisältävät myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät varat ja velat.
* Vertailukauden 2021 luku on oikaistu vastaamaan muutosta tutkimus- ja kehitysmenojen määrittelyssä.
** Hallituksen esitys.
Taloudellinen katsaus
KVARTAALITUNNUSLUKUJA
MEUR
10–12
/2024
7–9
/2024
4–6
/2024
1–3
/2024
10–12
/2023
7–9
/2023
4–6
/2023
1–3
/2023
10–12
/2022
Tilauskertymä
Marine
918
902
901
916
844
902
771
744
Marine Power
693
Marine Systems
126
Energy
1 335
553
705
774
868
679
750
744
646
Portfolio Business
239
348
248
234
144
207
166
252
173
Yhteensä
2 491
1 803
1 854
1 924
1 856
1 787
1 687
1 739
1 638
Tilauskanta tilikauden lopussa
Marine
3 409
3 289
3 155
3 008
2 808
2 751
2 535
2 493
Marine Power
2 273
Marine Systems
434
Energy
3 413
2 803
3 120
3 033
2 693
2 620
2 548
2 483
2 376
Portfolio Business
1 544
1 491
1 332
1 252
1 192
1 222
1 165
1 177
823
Yhteensä
8 366
7 583
7 607
7 294
6 694
6 594
6 249
6 153
5 906
Liikevaihto
Marine
847
739
759
708
759
671
701
669
Marine Power
589
Marine Systems
207
Energy
817
804
617
452
720
613
633
645
856
Portfolio Business
190
175
179
162
165
168
120
151
118
Yhteensä
1 854
1 718
1 556
1 321
1 644
1 452
1 454
1 465
1 770
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten
tuloksista
3
4
3
2
2
2
3
1
3
Vertailukelpoinen oikaistu EBITA
214
181
180
137
182
130
113
93
99
prosentteina liikevaihdosta
11,5
10,6
11,6
10,4
11,1
8,9
7,8
6,4
5,6
Poistot ja arvonalentumiset
-21
-38
-37
-35
-45
-34
-81
-33
-56
hankintamenojen allokointeihin liittyvät
poistot
-5
-5
-5
-5
-5
-5
-5
-5
-5
Vertailukelpoinen liiketulos
209
177
176
132
177
125
108
88
93
prosentteina liikevaihdosta
11,3
10,3
11,3
10,0
10,8
8,6
7,4
6,0
5,3
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
yhteensä
20
15
-8
-5
-49
-8
-42
4
-56
Liiketulos
229
192
168
127
128
117
66
92
37
prosentteina liikevaihdosta
12,4
11,2
10,8
9,6
7,8
8,0
4,5
6,3
2,1
Rahoitustuotot ja -kulut
-11
-2
-8
-9
-8
-9
-12
-8
-2
Tulos ennen veroja
219
190
160
118
120
107
53
84
35
Tuloverot
-58
-47
-43
-32
-24
-25
-24
-23
-7
Tilikauden tulos
161
144
117
86
96
82
30
61
28
Tulos/osake (EPS), laimentamaton ja
laimennettu, euroa
0,27
0,24
0,20
0,14
0,16
0,14
0,05
0,09
0,05
Bruttoinvestoinnit
59
37
39
36
51
31
35
32
49
osakkeet ja yrityshankinnat
1
Liiketoiminnan rahavirta
437
296
216
258
389
213
75
145
51
Nettokäyttöpääoma (WCAP) tilikauden
lopussa
-787
-501
-420
-329
-169
43
134
105
179
Henkilöstö tilikauden lopussa
Marine
10 794
10 702
10 817
10 657
10 602
10 530
10 441
10 369
Marine Power
9 157
Marine Systems
1 584
Energy
5 669
5 639
5 571
5 460
5 430
5 416
5 380
5 342
5 320
Portfolio Business
1 875
1 830
1 835
1 792
1 774
1 750
1 732
2 002
1 520
Yhteensä
18 338
18 171
18 224
17 909
17 807
17 696
17 553
17 713
17 581
Vertailukauden 2023 segmenttiluvut on oikaistu vastaamaan nykyistä organisaatiorakennetta.
Taloudellinen katsaus
TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT
Liiketulos
Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot – kulut +/– tuotot nettopositioiden suojista – poistot ja arvonalentumiset
+/– osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista
Tulos/osake (EPS), laimentamaton
emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos
ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana
Tulos/osake (EPS), laimennettu
emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos
ulkona olevien osakkeiden lukumäärä keskimäärin tilikauden aikana + laimennusvaikutteisten potentiaalisten
kantaosakkeiden lukumäärä
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Tietyt tuotot ja kulut esitetään vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä, kun niillä on merkittävä vaikutus
konsernin tuloslaskelmaan. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät muodostuvat uudelleenjärjestelyistä
johtuvista tuotoista ja kuluista, jotka tähtäävät konsernin toiminnan kapasiteetin sopeuttamiseen. Niihin voi
sisältyä myös muita tavanomaisen liiketoiminnan ulkopuolella syntyneitä tuottoja ja kuluja, kuten
arvonalentumisia, yrityshankintaan liittyviä kustannuksia, kolmansien osapuolten oikeudenkäynteihin liittyviä
kirjattuja suorituksia tai aikaisemmin lopetettuihin liiketoimintoihin liittyviä ennakoimattomia velvoitteita.
Vertailukelpoinen liiketulos
liiketulos – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen oikaistu EBITA
liiketulos – vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät – hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot
Bruttoinvestoinnit
sijoitukset osakkeisiin ja yrityshankintoihin + sijoitukset aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin
Korolliset nettovelat
pitkä- ja lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat + pitkä- ja lyhytaikaiset muut korolliset velat – korolliset saamiset –
rahavarat
Oma pääoma/osake
emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Omavaraisuusaste
oma pääoma yhteensä
oma pääoma ja velat yhteensä – saadut ennakkomaksut
Nettovelkaantumisaste
korolliset velat – rahavarat
oma pääoma yhteensä
Sijoitetun pääoman tuotto (ROI)
tulos ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut
oma pääoma ja velat yhteensä – korottomat velat – varaukset, keskimäärin tilikauden aikana
Oman pääoman tuotto (ROE)
tilikauden tulos
oma pääoma yhteensä, keskimäärin tilikauden aikana
Tilauskertymä
Tilikauden aikana vastaanotettujen tilausten kokonaismäärä, jotka toimitetaan joko kuluvana tilikautena tai sen
jälkeen.
Tilauskanta
Asiakkaiden tekemien, mutta vielä toimittamattomien tilausten arvo. Palvelusopimusten osalta vain seuraavan
24 kuukauden odotettu liikevaihto sisältyy tilauskantaan.
Nettokäyttöpääoma (WCAP)
(vaihto-omaisuus + myyntisaamiset + verosaamiset + muut korottomat saamiset)
– (ostovelat + saadut ennakot + eläkevelvoitteet + varaukset + verovelat + muut korottomat velat –
osingonmaksuvelka)
Taloudellinen katsaus
Korkokate
tulos ennen veroja + poistot ja arvonalentumiset + korko- ja muut rahoituskulut
korko- ja muut rahoituskulut
Osinko/osake
tilikaudelta jaettu osinko
ulkona olevien osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko/tulos
osinko/osake
tulos/osake (EPS), laimentamaton
Efektiivinen osinkotuotto
osinko/osake
oikaistu osakekurssi tilikauden lopussa
Hinta/voitto (P/E)
oikaistu osakekurssi tilikauden lopussa
tulos/osake (EPS), laimentamaton
Hinta/osakekohtainen oma pääoma (P/BV)
oikaistu osakekurssi tilikauden lopussa
oma pääoma/osake
Taloudellinen katsaus
TILINPÄÄTÖS
KONSERNITILINPÄÄTÖS
Konsernin tuloslaskelma
MEUR
2024
2023
Liite
Liikevaihto
2.1., 2.2.
Liiketoiminnan muut tuotot
2.3.
Materiaalit ja palvelut
-3 474
-3 419
2.4.
Työsuhde -etuuksista aiheutuvat kulut
-1 493
-1 456
2.5.
Tuotot nettopositioiden suojista
-9
Poistot ja arvonalentumiset
-131
-193
3.5.
Liiketoiminnan muut kulut
-720
-641
2.3.
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista
6.5.
Liiketulos
prosentteina liikevaihdosta
Rahoitustuotot
5.1.
Rahoituskulut
-73
-68
5.1.
Tulos ennen veroja
Tuloverot
-180
-95
2.6.
Tilikauden tulos
Jakautuminen:
emoyhtiön osakkeenomistajat
määräysvallattomat omistajat
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osakekohtainen tulos:
Tulos/osake (EPS), laimentamaton ja laimennettu, euroa
2.7.
Liitetiedot ovat osa tätä tilinpäätöstä.
Taloudellinen katsaus
Laaja tuloslaskelma
MEUR
2024
2023
Liite
Tilikauden tulos
Muut laajan tuloksen erät:
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät
-9
4.7.
Verot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi, yhteensä
-7
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot
emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus
-25
määräysvallattomien omistajien osuus
-2
siirretty tuloslaskelmaan
-11
Osakkuus- ja yhteisyritysten osuus laajasta tuloksesta
-2
Rahavirran suojaukset
arvonmuutokset
-80
5.5.
siirretty tuloslaskelmaan
Verot eristä, jotka saatetaan myöhemmin siirtää
tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaukset
arvonmuutokset
-2
siirretty tuloslaskelmaan
-3
-1
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi,
yhteensä
-22
-19
Tilikauden muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen
-29
-17
Tilikauden laaja tulos yhteensä
Laajan tuloksen jakautuminen:
emoyhtiön osakkeenomistajat
määräysvallattomat omistajat
Liitetiedot ovat osa tätä tilinpäätöstä.
Taloudellinen katsaus
Konsernin tase
MEUR
31.12.2024
31.12.2023
Liite
Varat
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo
3.1.
Muut aineettomat hyödykkeet
3.2.
Aineelliset hyödykkeet
3.3.
Käyttöoikeusomaisuuserät
3.4.
Osuudet osakkuus - ja yhteisyrityksissä
6.5.
Muut sijoitukset
5.2.
Korolliset sijoitukset
5.2.
Laskennalliset verosaamiset
4.6.
Myyntisaamiset
4.2., 5.2.
Muut saamiset
4.3.
Pitkäaikaiset varat yhteensä
Lyhytaikaiset varat
Vaihto -omaisuus
4.1.
Myyntisaamiset
4.2., 5.2.
Verosaamiset
Sopimukseen perustuvat varat
4.2.
Muut saamiset
4.3.
Rahavarat
5.3., 5.4.
Lyhytaikaiset varat yhteensä
Myytävänä olevat omaisuuserät
6.4.
Varat yhteensä
Oma pääoma ja velat
Oma pääoma
Osakepääoma
5.5.
Ylikurssirahasto
5.5.
Muuntoerot
-156
-188
5.5.
Arvonmuutosrahasto
-23
5.5.
Etuuspohjaisen nettovelan uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät
-29
-4
4.7.
Kertyneet voittovarat
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Määräysvallattomien omistajien osuus
Oma pääoma yhteensä
Velat
Pitkäaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat
3.4., 5.4.
Muut korolliset velat
5.2., 5.4., 5.6.
Laskennalliset verovelat
4.6.
Eläkevelvoitteet
4.7.
Varaukset
4.5.
Sopimukseen perustuvat velat
4.2.
Muut velat
3.4., 4.4.
Pitkäaikaiset velat yhteensä
Lyhytaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat
3.4., 5.4.
Muut korolliset velat
5.2., 5.4., 5.6.
Varaukset
4.5.
Ostovelat
4.4., 5.2., 5.6.
Verovelat
Sopimukseen perustuvat velat
4.2.
Muut velat
3.4., 4.4.
Lyhytaikaiset velat yhteensä
Velat yhteensä
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat
6.4.
Oma pääoma ja velat yhteensä
Liitetiedot ovat osa tätä tilinpäätöstä.
Taloudellinen katsaus
Konsernin rahavirtalaskelma
MEUR
2024
2023
Liite
Liiketoiminnan rahavirta:
Tilikauden tulos
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset
3.5.
Rahoitustuotot ja -kulut
5.1.
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -
tappiot ja muut oikaisut
-1
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista
-12
-9
6.5.
Tuloverot
2.6.
Muut oikaisut, joihin ei liity maksutapahtumaa
-4
Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
Käyttöpääoman muutos:
Korottomien saamisten lisäys (-) / vähennys (+)
Vaihto -omaisuuden lisäys (-) / vähennys (+)
-71
-134
4.1.
Korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)
Käyttöpääoman muutos
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
Rahoituserät ja verot:
Korkotuotot
Korkokulut
-29
-23
Muut rahoitustuotot ja -kulut
-25
-17
Maksetut verot
-128
-82
Rahoituserät ja verot
-149
-109
Liiketoiminnan rahavirta
Investointien rahavirta:
Yrityshankinnat
-1
6.2.
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-170
-148
3.2., 3.3.
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit
3.2., 3.3.
Tytäryhtiöosakkeiden myynnit
6.3.
Muiden investointien myynnit
Lainasaamisten lisäys (-) / vähennys (+) ja muut muutokset
Investointien rahavirta
-149
-138
Rahavirta investointien jälkeen
Rahoituksen rahavirta:
Takaisinmaksut määräysvallattomille omistajille
-5
Omien osakkeiden takaisinosto
-10
Pitkäaikaisten lainojen nostot
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut ja muut muutokset
-124
-321
5.6.
Lainasaamisten lisäys (-) / vähennys (+)
-4
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-)
-1
Maksetut osingot
-194
-156
Rahoituksen rahavirta
-323
-308
Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-)
Rahavarat tilikauden alussa*
Valuuttakurssien muutosten vaikutus
-19
Rahavarat tilikauden lopussa*
* Rahavarat sisältävät myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät rahavarat.
Liitetiedot ovat osa tätä tilinpäätöstä.
Taloudellinen katsaus
Laskelma oman pääoman muutoksista
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Määräysval -
lattomien
omistajien
osuus
Oma pääoma
yhteensä
MEUR
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto
Muunto -
erot
Arvonmuu -
tosrahasto
Etuuspohaisen
nettovelan
uudelleenmää -
rittämisestä
johtuvat erät
Kertyneet
voittovarat
Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024
-188
-4
Tilikauden tulos
Laajan tuloksen erät
Muuntoerot
Rahavirran suojaukset
käyvän arvon nettomuutos verojen jälkeen
-67
-67
-67
siirretty tuloslaskelmaan, veroilla vähennettynä
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
-7
-7
-7
Muut muutokset
-18
Laajan tuloksen erät yhteensä
-54
-25
-29
-29
Tilikauden laaja tulos yhteensä
-54
-25
Liiketoimet emoyhtiön osakkeenomistajien ja määräysvallattomien
omistajien kanssa
Maksetut osingot
-188
-188
-6
-194
Osakeperusteiset maksut
Oma pääoma 31.12.2024
-156
-23
-29
Taloudellinen katsaus
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Määräysval -
lattomien
omistajien
osuus
Oma pääoma
yhteensä
MEUR
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto
Muunto -
erot
Arvonmuu -
tosrahasto
Etuuspohaisen
nettovelan
uudelleenmää -
rittämisestä
johtuvat erät
Kertyneet
voittovarat
Yhteensä
Oma pääoma 31.12.2022
-156
-5
Oikaisu IAS 12:n mukaisesti
Oma pääoma 1.1.2023
-156
-5
Tilikauden tulos
Laajan tuloksen erät
Muuntoerot
-27
-27
-2
-29
Muuntoerot, siirretty tuloslaskelmaan
-6
-6
-5
-11
Rahavirran suojaukset
käyvän arvon nettomuutos verojen jälkeen
siirretty tuloslaskelmaan, veroilla vähennettynä
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
Laajan tuloksen erät yhteensä
-33
-10
-7
-17
Tilikauden laaja tulos yhteensä
-33
Liiketoimet emoyhtiön osakkeenomistajien ja määräysvallattomien
omistajien kanssa
Maksetut osingot
-153
-153
-3
-156
Omien osakkeiden takaisinosto
-10
-10
-10
Osakeperusteiset maksut
Muut muutokset
-5
-5
Oma pääoma 31.12.2023
-188
-4
Lisätietoja osakepääomasta, ylikurssirahastosta, muuntoeroista ja arvonmuutosrahastosta esitetään liitetiedossa 5.5. Oma pääoma.
Liitetiedot ovat osa tätä tilinpäätöstä.
Taloudellinen katsaus
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1. Laadintaperiaatteet ja muut esitettävät tiedot
Osion sisältö:
1.1. YHTEISÖN TIEDOT
1.2. LAATIMISPERUSTEET
1.3. UUDET JA MUUTETUT IFRS-TILINPÄÄTÖSSTANDARDIT
1.4. JOHDON HARKINTAAN PERUSTUVAT RATKAISUT JA ARVIOIDEN KÄYTTÖ
Jotta lukija saisi paremman kokonaiskuvan tilinpäätöksestä, suurin osa konsernitilinpäätöksen
laadintaperiaatteista sekä johdon harkintaan perustuvat ratkaisut, arviot ja oletukset esitetään asiaankuuluvan
liitetiedon yhteydessä.
1.1. YHTEISÖN TIEDOT
, jonka kotipaikka
on
.
emoyhtiö.
Vuonna 2024 Wärtsilän liikevaihto oli 6,4 miljardia euroa ja henkilöstömäärä 18 338. Yrityksellä on yli 230
toimipistettä 77 maassa eri puolilla maailmaa.
n osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä.
:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 4.2.2025 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.
Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on oikeus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen
jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus tehdä päätös tilinpäätöksen
muuttamisesta.
Taloudellinen katsaus
1.2. LAATIMISPERUSTEET
Konsernitilinpäätös on laadittu 31.12.2024 voimassa olleiden kansainvälisten tilinpäätösstandardien
mukaisesti. Kansainväliset tilinpäätösstandardit on määritelty EU:n asetuksessa (EY) N:o 1606/2002 sekä
otettu osaksi Suomen kirjanpitoa koskevaan säädäntöön. Ne viittaavat International Accounting Standards
Boardin (IASB) kehittämiin IFRS®-tilinpäätösstandardeihin, IAS®-standardeihin, SIC®-tulkintoihin sekä
IFRIC®-tulkintoihin. Konsernitilinpäätös on myös Suomen yhteisölainsäädännön mukainen.
Konsernin sisäiset liiketapahtumat, voitonjako, saamiset ja velat sekä realisoitumattomat katteet eliminoidaan
konsernitilinpäätöksessä. Määräysvallattomien omistajien osuus erotetaan tilikauden tuloksesta sekä laajasta
tuloksesta. Konsernin taseessa määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta esitetään omana
eränään omassa pääomassa.
Konsernitilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavia rahoitusvaroja ja -velkoja, eläkejärjestelyistä aiheutuvia varoja ja velkoja, käyvän
arvon suojaukseen tarkoitettuja suojauskohteita ja
käteisvaroina tai osakkeina
suoritettavia osakeperusteisia
liiketoimia, jotka on arvostettu käypään arvoon, ja myytävänä olevia omaisuuseriä, jotka on arvostettu joko
kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon myyntikuluilla vähennettynä, siihen kumpi näistä on alempi. Luvut ovat
miljoonia euroja lukuun ottamatta liitetietoa 7.2. Lähipiiritapahtumat, joka on esitetty tuhansissa euroissa.
1.3. UUDET JA MUUTETUT IFRS-TILINPÄÄTÖSSTANDARDIT
Konserni otti vuonna 2024 käyttöön seuraavat IASB:n julkaisemat muutetut tilinpäätösstandardit.
Muutoksilla IAS 1:een Tilinpäätöksen esittäminen (sovellettava 1.1.2024 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla)
selvennetään velkojen luokittelua joko lyhytaikaisiksi tai pitkäaikaisiksi tilikauden lopussa olevien oikeuksien
mukaan. Yhtiön odotuksilla tai tilinpäätöspäivän jälkeisillä tapahtumilla ei ole vaikutusta luokitteluun.
Muutoksilla ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Muutos IFRS 16:een Vuokrasopimusvelat myynti- ja takaisinvuokraustilanteessa (sovellettava 1.1.2024 tai sen
jälkeen alkavilla tilikausilla) tarkentaa vuokrasopimusvelan määrittelyvaatimuksia myynti- ja
takaisinvuokraustilanteessa. Muutoksella ei ole vaikutusta konsernitilinpäätökseen.
Muutokset IAS 7:ään Rahavirtalaskelmat ja IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
lisäävät läpinäkyvyyttä tavarantoimittajien kanssa sovittuihin rahoitusjärjestelyihin sekä niiden vaikutuksista
velkoihin, rahavirtoihin ja maksuvalmiusriskeille altistumiselle. Muutokset ainoastaan lisäävät tilinpäätöksessä
esitettävien tietojen määrää.
Muilla jo voimassa olevilla uusilla tai muutetuilla tilinpäätösstandardeilla ei ole merkittävää vaikutusta
konsernitilinpäätökseen tai muihin esitettäviin tietoihin.
Konserni ottaa vuonna 2025 tai myöhemmin käyttöön seuraavat IASB:n julkaisemat uudet tai muutetut
tilinpäätösstandardit.
Muutokset IAS 21:een Valuuttakurssien muutosten vaikutukset (sovellettava 1.1.2025 tai sen jälkeen alkavilla
tilikausilla) tarkentavat sitä miten yhteisön tulee arvioida valuutan vaihdettavuutta sekä miten sen tulee
määritellä avistakurssi vaihdettavuuden puuttuessa. Jos valuutta ei ole vaihdettavissa toiseen valuuttaan,
yhteisön edellytetään arvioivan avistakurssin arvostuspäivänä. Muutoksella ei tule olemaan vaikutusta
konsernitilinpäätökseen.
Muutokset* IFRS 9:ään Rahoitusinstrumentit ja IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät
tiedot (sovellettava 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) selventävät, että rahoitusvarat tai -velat
kirjataan tai poiskirjataan selvittämispäivänä ja mahdollistavat tietyin edellytyksin sähköisellä
maksujärjestelmällä maksettujen rahoitusvelkojen poiskirjaamisen aikaisemmin. Muutokset selventävät myös
tiettyjen rahoitusvarojen rahavirtaominaisuuksien arvioimista, esimerkiksi ESG:hen liittyvien, sekä vaikuttavat
tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin. Muutoksilla ei odoteta olevan merkittävää vaikutusta
konsernitilinpäätökseen.
Uusi tilinpäätösstandardi IFRS 18* (Presentation and Disclosure in Financial Statements, sovellettava 1.1.2027
tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla) parantaa taloudellisen raportoinnin laatua edellyttämällä määriteltyjä
välisummia tuloslaskelmaan ja johdon tunnuslukujen esittämistä sekä lisäämällä uusia periaatteita tiedon
yhdistelyyn ja erittelyyn. Tilinpäätösstandardi ainoastaan muuttaa tilinpäätöksessä esitettävien tietojen
esittämistapaa sekä lisää tilinpäätöksessä esitettävien tietojen määrää.
Muilla uusilla tai muutetuilla tilinpäätösstandardeilla, jotka eivät ole vielä voimassa, ei odoteta olevan
merkittävää vaikutusta konsernitilinpäätökseen tai muihin esitettäviin tietoihin.
* Euroopan komissio ei ole vielä hyväksynyt sovellettavaksi EU:ssa
31.12.2024.
1.4. JOHDON
Tilinpäätöksen laatiminen IFRS-tilinpäätösstandardien mukaan edellyttää yrityksen johdolta harkintaan
perustuvia ratkaisuja sekä arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat taseen varoihin ja velkoihin sekä muihin
tietoihin, kuten ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määriin. Vaikka nämä
jatkuvan arvioinnin alla olevat harkintaan perustuvat ratkaisut ja arviot pohjautuvat johdon kokemukseen
menneestä sekä parhaaseen näkemykseen nykyhetken tapahtumista ja tulevasta, lopputulemat saattavat
erota arvioista.
Taloudellinen katsaus
Olennaisimmat Wärtsilän johdon harkintaan perustuvia arvioita ja oletuksia edellyttävät erät on listattu alla.
Lisätietoa saatavilla vastaavista liitetiedoista.
-
Myyntituottojen tuloutus),
-
-
-
aineettomat hyödykkeet ja 3.3. Aineelliset hyödykkeet),
-
-
-
-
-
4.6. Laskennalliset verot), ja
-
Lisäksi liiketoimintojen yhdistämisten kirjanpitokäsittely voi vaatia merkittävää johdon harkintaa (liitetieto 6.2.
Yrityshankinnat).
Taloudellinen katsaus
2. Konsernin taloudellinen tulos
Osion sisältö:
2.1. SEGMENTTI-INFORMAATIO
2.2. MYYNTITUOTTOJEN TULOUTUS
2.3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT
2.4. MATERIAALIT JA PALVELUT
2.5. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT
2.6. TULOVEROT
2.7. OSAKEKOHTAINEN TULOS
2.1. SEGMENTTI-INFORMAATIO
Wärtsilän raportoitavat segmentit ovat Wärtsilä Marine ja Wärtsilä Energy. Lisäksi Wärtsilä Portfolio Business
raportoidaan muina liiketoimintoina. Segmentit ja muut liiketoiminnot kattavat sekä laitemyynnin että
huoltotoiminnan omissa liiketoiminnoissaan.
Wärtsilässä toimintasegmentit ovat myös raportoitavia
segmenttejä.
1. tammikuuta 2024 alkaen liiketoimintayksiköt Exhaust Treatment ja Shaft Line Solutions on siirretty Wärtsilä
Marine Systemsistä Wärtsilä Marine Poweriin sekä liiketoimintayksikkö Gas Solutions on siirretty Marine
Systemsistä Wärtsilä Portfolio Businessiin. Tämän seurauksena Wärtsilä Marine Systems on lakannut
liiketoimintayksikkönä ja raportointisegmenttinä ja Marine Powerin nimi on muutettu Marineksi. Vertailukauden
2023 segmenttiluvut on oikaistu vastaamaan nykyistä organisaatiorakennetta.
Wärtsilän ylin operatiivinen päätöksentekijä (CODM, Chief Operating Decision Maker) on yhtiön toimitusjohtaja,
joka on samalla konsernijohtaja. Häntä tukee johtoryhmä ja joissain tapauksissa myös yhtiön hallitus.
Marinella, Energyllä ja Portfolio Businessillä on kullakin oma johtajansa. Liiketoiminnat toimittavat erilliset
taloustietonsa CODM:lle päätöksenteon tueksi. Wärtsilän esittämä segmentti-informaatio vastaa sisäistä
raportointia johdolle. Segmentti-informaatio raportoidaan liiketuloksen tasolle, sillä liiketuloksen jälkeisiä eriä ei
kohdisteta liiketoiminnoille.
Segmenttien ja muiden liiketoimintojen välistä sisäistä myyntiä ei raportoida johdolle, vaan liikevaihto ja
myynnin kustannukset kirjataan suoraan asiaankuuluvalle asiakkaalle, projektille ja tilaukselle. Epäsuorat
kustannukset ja hallintokulut kohdistetaan asiaankuuluvalle segmentille tai muille liiketoiminnoille pääasiassa
Taloudellinen katsaus
liikevaihdon ja henkilöstömäärän mukaan. Konsernin johdon näkemyksen mukaan nämä kohdistusperiaatteet
heijastavat parhaiten kunkin segmentin ja muiden liiketoimintojen todellisia kustannuksia. Kohdistusperiaatteet
tarkistetaan säännöllisin väliajoin.
Wärtsilä Marine
Wärtsilällä on merenkulkuasiakkaita kaikilla suurimmilla alussegmenteillä, kuten perinteiset kauppalaivat,
kaasutankkerit, risteilyalukset ja matkustajalautat, laivastot ja erikoisalukset. Öljy- ja kaasuteollisuudessa
Wärtsilä palvelee aktiivisesti offshore-laitoksia ja niihin liittyviä aluksia sekä maalla sijaitsevia kaasulaitoksia.
Wärtsilän asiakaskunta koostuu laivanvarustamoista, telakoista ja laivojen liikennöitsijöistä.
Marinella on seitsemän liiketoimintayksikköä: Power Supply, Propulsion, Parts ja Field Service, Performance
Services, Voyage Services, Project Services ja Shaft Line Solutions. Marine on suunniteltu tukemaan
asiakkaita koko aluksen elinkaaren ajan. Se suunnittelee, kehittää ja toimittaa korkealaatuisia tuotteita ja
ratkaisuja, jotka takaavat erinomaisen suorituskyvyn ja kykenevät vastaamaan muuttuviin
ympäristövaatimuksiin, sekä tukee asiakkaita laajalla huoltoverkostolla, joka tarjoaa varaosia, pätevää
kenttähuoltohenkilöstöä sekä tuote- ja ratkaisupäivityksiä ja vähentää operatiivista riskiä.
Marinen toiminta keskittyy Wärtsilän kattavaan moottori- ja propulsiovalikoimaan. Sen tarjooma – sisältäen
moottorit, generaattorit, vaihdelaatikot, propulsiolaitteet sekä LNG-polttoainekäsittelyn, energianhallinnan ja
typen oksidien vähentämisen teknologiat – tekee Marinesta asiakkaiden johtavan kumppanin meriteollisuuden
hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä etenkin polttoainejoustavuuden ja hybridiratkaisujen avulla.
Wärtsilä Energy
Wärtsilä Energy johtaa muutosta kohti tulevaisuutta, jossa sähkö tuotetaan sataprosenttisesti uusiutuvalla
energialla. Wärtsilä kehittää markkinoiden johtavia teknologioita, kuten joustavia voimalaitosratkaisuja,
energian hallinta- ja varastointijärjestelmiä sekä koko elinkaaren kattavia palveluita, jotka parantavat
tehokkuutta ja varmistavat suorituskyvyn.
Wärtsilän kolme tärkeintä asiakassegmenttiä energiamarkkinoilla ovat sähkölaitokset, itsenäiset
voimantuottajat ja teollisuusasiakkaat. Yhtiön energiaratkaisut soveltuvat hyvin monenlaisiin tarkoituksiin,
esimerkiksi perusvoiman tuotantoon, kantaverkon vakautta varmistavaan tuotantoon, kuormitushuippujen
tasaamiseen, kuormaa seuraavaan tuotantoon sekä tuuli- ja aurinkovoiman laajemman integroinnin
tukemiseen. Wärtsilä tarjoaa asiakkailleen kattavaa energiajärjestelmäosaamista, mukaan lukien täysin
integroidut laitteet ja ohjelmistot sekä lisäarvoa tuottavat elinkaaripalvelut.
Wärtsilä Portfolio Business
Portfolio Business raportoidaan muina liiketoimintoina. Wärtsilä Portfolio Business koostuu itsenäisesti
johdetusta yksiköistä, jotka ovat Water & Waste , Marine Electrical Systems, Gas Solutions ja Automation,
Navigation and Control Systems. Tavoitteena on nopeuttaa yksiköiden tuloksentekokyvyn kasvua ja vapauttaa
niiden koko potentiaali yritysmyyntien tai muiden strategisten vaihtoehtojen kautta.
2024
MEUR
Marine
Energy
Portfolio
Business
Yh-
teen-
sä
Liikevaihto
3 053
2 690
706
6 449
Poistot
-101
-37
-14
-151
Arvonalentumiset
-1
20
19
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista
12
12
Liiketulos
364
300
52
716
prosentteina liikevaihdosta (%)
11,9
11,1
7,4
11,1
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
4
-2
20
23
Vertailukelpoinen liiketulos
360
302
32
694
prosentteina liikevaihdosta (%)
11,8
11,2
4,5
10,8
2023
MEUR
Marine
Energy
Portfolio
Business
Yh-
teen-
sä
Liikevaihto
2 800
2 610
604
6 015
Poistot
-90
-33
-15
-137
Arvonalentumiset
-10
-45
-56
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista
9
9
Liiketulos
276
209
-83
402
prosentteina liikevaihdosta (%)
9,9
8,0
-13,8
6,7
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
-36
-10
-49
-95
Vertailukelpoinen liiketulos
312
219
-34
497
prosentteina liikevaihdosta (%)
11,2
8,4
-5,7
8,3
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Wärtsilä esittää tiettyjä taloudellisia tunnuslukuja, joita ei ole määritelty tilinpäätösstandardeissa. Vaihtoehtoiset
tunnusluvut ovat johdon seuraamia ja käyttämiä tunnuslukuja heidän arvioidessaan yhtiön liiketoiminnan
kehitystä ja taloudellisesta tilannetta. Vaihtoehtoiset tunnusluvut antavat hyödyllistä tietoa myös
pääomamarkkinoille. Wärtsilän esittämiä vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään
tilinpäätösstandardin tunnusluvuista. Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat ovat luettavissa osiossa
Tunnuslukujen laskentakaavat.
Taloudellinen katsaus
Wärtsilä julkistaa tiettyjä vertailukelpoisia tunnuslukuja kausien vertailtavuuden parantamiseksi. Tietyt tuotot ja
kulut esitetään vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä, kun niillä on merkittävä vaikutus konsernin
tuloslaskelmaan. Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät koostuvat tuloista ja kuluista, jotka johtuvat Wärtsilän
toiminnan kapasiteetin sopeuttamiseen tähtäävistä uudelleenjärjestelytoimista. Ne voivat myös sisältää muita
tuottoja ja kuluja, jotka eivät liity Wärtsilän normaaliin liiketoimintaan, kuten arvonalentumistappiota,
yrityshankintoihin liittyviä kuluja, kolmansien osapuolten kanssa käydyn oikeudenkäynnin seurauksena
kirjattuja kuluja tai lopetettuihin toimintoihin liittyviä odottamattomia velvoitteita.
Täsmäytyslaskelma vertailukelpoisesta liiketuloksesta liiketulokseen on esitetty seuraavassa taulukossa.
Tuloksen määreet ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
MEUR
2024
2023
Vertailukelpoinen oikaistu EBITA
712
518
Hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot
-19
-20
Vertailukelpoinen liiketulos
694
497
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät:
Henkilöstön vähentämiseen liittyvät kulut
35
-42
Arvonalentumiset ja alaskirjaukset
19
-43
Voitot ja tappiot yritysmyynneistä
2
11
Muut kulut
-35
-21
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä
23
-95
Liiketulos
716
402
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältää 20 miljoonaa euroa Portfolio Businessin pitkäaikaisiin varoihin
kohdistuvien arvon alentumisten peruutuksia, 8 miljoonaa euroa nettotuottoja liittyen moottorituotannon
uudelleenjärjestelyyn Euroopassa ja -6 miljoonaa euroa muita tuottoja ja muita kuluja.
Konsernitason tiedot
Segmentti-informaation lisäksi Wärtsilä raportoi segmenttien sekä muiden liiketoimintojen yhteenlasketun
palveluiden liikevaihdon.
Wärtsilän maantieteelliset raportointialueet ovat Suomi, muu Eurooppa, Aasia, Amerikka ja muut.
Maantieteellinen informaatio määräytyy liikevaihdon osalta asiakkaan kotimaan mukaan sekä pitkäaikaisten
varojen osalta sen mukaan, missä ne sijaitsevat. Pitkäaikaiset varat koostuvat liikearvosta, muista
aineettomista hyödykkeistä, aineellisista hyödykkeistä, käyttöoikeusomaisuuseristä sekä sijoituksista
osakkuus- ja yhteisyrityksiin.
Maantieteellinen informaatio
Tilikausilla 1.1.–31.12.2024 ja 1.1.–31.12.2023 Wärtsilällä ei ole ollut yksittäisiä merkittäviä asiakkaita. Myynti
Yhdysvaltoihin oli 19% (17) ja myynti Kiinaan 9% (9) kokonaisliikevaihdosta.
MEUR
2024
2023
Liikevaihto
Suomi
100
100
Muu Eurooppa
1 998
1 854
Aasia
1 698
1 678
Amerikka
1 835
1 757
Muut
818
627
Yhteensä
6 449
6 015
Pitkäaikaiset varat
Suomi
641
604
Muu Eurooppa
1 302
1 317
Aasia
119
108
Amerikka
277
235
Muut
4
5
Yhteensä
2 343
2 270
Palveluiden liikevaihto
MEUR
2024
2023
Liikevaihto
Marine, palvelut
2 050
1 862
Energy, palvelut
1 173
1 095
Portfolio Business, palvelut
198
191
Yhteensä
3 422
3 148
Taloudellinen katsaus
2.2. MYYNTITUOTTOJEN TULOUTUS
Laadintaperiaatteet
Tuloutus periaatteiden mukaisesti tuotot kirjataan, kun tavaroiden hallinta tai palvelu luovutetaan
asiakkaalle, siihen määrään, jonka konserni arvioi olevansa oikeutettu saamaan kyseisten tavaroiden ja
palveluiden luovutuksesta. Konserni kirjaa myyntituottoa sitä mukaa kuin yksilöidyn suoritevelvoitteen
mukaista tavaraa tai palvelua luovutetaan asiakkaalle. Määräysvalta siirtyy joko yhtenä ajankohtana tai ajan
kuluessa. Raportointipäivään mennessä kirjattu tuotto kuvastaa Wärtsilän tuottaman palvelun arvoa
asiakkaalle. Tuotot on esitetty nettona, josta on vähennetty välilliset verot, sopimussakot ja alennukset.
Ajan kuluessa kirjattavat tuotot arvostetaan panokseen perustuvalla menetelmällä (syntyneiden menojen
perusteella arvioitu edistyminen), kun sopimuksen lopputulos voidaan luotettavasti arvioida. Kun
lopputulosta ei pystytä luotettavasti määrittämään, aiheutuneet kulut rasittavat sen raportointikauden
tulosta, jolloin ne syntyvät, mutta tulot kirjataan vain siltä osin kuin yhtiö saa todellisten kustannusten
määrää vastaavia tuloja. Kaikki tappiot kirjataan kuluiksi välittömästi. Jos tavaroiden ja palveluiden tuotot
kirjataan tiettynä ajankohtana, tämä hetki määräytyy sen mukaan, milloin hallinta luovutetaan asiakkaalle.
Hallinnan luovutus perustuu pääasiassa riskien ja etujen siirtymiseen toimitusehdon mukaisesti.
Suurin osa Wärtsilän asiakkaiden kanssa solmimista sopimuksista sisältää yhden suoritevelvoitteen.
Tietyissä tilanteissa, jos sopimus sisältää useita toimituksia tai installaatioita, niitä voidaan pitää erillisinä
suoritevelvoitteina.
Asiakassopimusten transaktiohintaan saattaa usein sisältyä erilaisia muuttuvan vastikkeen elementtejä,
kuten sopimussakkoja, suoritusbonuksia ja alennuksia. Pitkäaikaisissa huoltosopimuksissa erilaiset
muuttuvat vastikkeet ovat yleisiä, kuten voimalaitosten käyttöaikoihin tai megawattitunteihin perustuvat
vastikkeet Energyssä ja aluksien käyttöaikoihin Marinessa. Nämä muuttuvat vastikkeet perustuvat
asiakkaiden tulevaisuuden kuormitussuunnitelmiin tai muihin parametreihin kuten historiallisiin
kysyntätrendeihin. Muuttuva vastike sisällytetään tuottoihin vain siihen määrään, johon ei erittäin
todennäköisesti kohdistu merkittävää peruutusta. Transaktiohinta arvioidaan uudelleen jokaisena
raportointipäivänä.
Wärtsilä edellyttää asiakkailtaan ennakkomaksuja tai laskutus perustuu maksuposteihin.
Asiakassopimuksiin perustuvat varat ja velat eivät sisällä merkittävää rahoituskomponenttia, sillä
maksuaikataulujen katsotaan seuraavan suoritevelvoitteen täyttämistä.
Wärtsilä keskittyy merenkulku- ja energiamarkkinoille laitteiden, ratkaisujen ja palvelujen toimittajana.
Asiakassopimuksista saadut tuotot ovat peräisin neljästä eri tulotyypistä: tuotteista, tuotteista ja palveluista,
projekteista sekä pitkäaikaisista sopimuksista. Kaikkia tulotyyppejä esiintyy kaikissa
raportointisegmenteissä ja muissa liiketoiminnoissa: Marinessa, Energyssä ja Portfolio Businessissä.
Tuotemyynnit koostuvat varaosien ja standardilaitteistojen myynneistä, joista tuotot kirjataan sillä hetkellä,
kun tuotteiden hallinta luovutetaan asiakkaalle, yleensä tavaroiden toimittamisen yhteydessä.
Tuotteet ja palvelut -tyyppiset tulot liittyvät lyhytaikaisiin palvelusuorituksiin, joihin sisältyy palvelun ja
laitteiden yhdistelmän toimittaminen. Tuotto kirjataan sillä hetkellä, kun palvelu suoritetaan.
Projekteja on sekä lyhyt- että pitkäaikaisia. Sopimusehdoista ja sopimuksen kestosta riippuen tuloutus
tapahtuu joko yhtenä ajankohtana tai ajan kuluessa. Räätälöidyt laitetoimitusprojektit tuloutetaan yhtenä
ajankohtana kun määräysvalta siirtyy asiakkaalle, yleensä toimituksen yhteydessä. Räätälöityä laitemyyntiä
on pääasiassa Marinessa, esimerkiksi moottori- ja propulsiolaitteiden myynti sekä rikkipesurijärjestelmien
myynti.
Pitkäaikaisissa projekteissa kuten laajamittaisissa, insinööritekniikkaa vaativissa järjestelmä- tai
laitetoimituksissa, kuten Energyn voimaloissa ja energian varastointijärjestelmissä sekä Portfolio Businessin
kaasuratkaisujen toimitussopimuksissa, tuloutus tapahtuu ajan kuluessa, koska konsernilla ei ole siihen asti
tuotetulle omaisuuserälle vaihtoehtoista käyttöä ja konsernilla on oikeus saada siitä maksu. Täyttämisaste
määritellään kulupohjaisen menetelmän avulla (cost-to-cost), jossa myynnit ja tuotot kirjataan kunkin
sopimuksen osalta sen perusteella paljonko on toteutuneiden kulujen suhde arvioituihin kokonaiskuluihin.
Palvelutoimintaan liittyvistä projekteista, kuten modernisointi- ja parannusprojekteista, myyntituotot kirjataan
ajan kuluessa, koska asiakkaalla yleensä on määräysvalta paranneltavaan omaisuuserään.
Pitkäaikaiset sopimukset sisältävät pitkäaikaiset käyttö- ja huoltosopimukset, jotka tuloutetaan ajan
kuluessa, koska asiakas samanaikaisesti saa ja kuluttaa saamaansa palvelua. Täyttämisaste määritellään
kulupohjaisen menetelmän avulla (cost-to-cost), jossa myynnit ja tuotot kirjataan kunkin sopimuksen osalta
sen perusteella paljonko on toteutuneiden kulujen suhde arvioituihin kokonaiskuluihin.
Asiakassopimukset sisältävät usein Wärtsilän yleisten ehtojen mukaisia takuita, joita pidetään osana
asiakkaalle annettua lupausta. Tavallisesti takuuaika on vuodesta kolmeen vuotta toimituksesta.
Konserni soveltaa myös IFRS 15.94:ssä esitettyä käytännön apukeinoa, jonka mukaan yritys voi kirjata
kuluiksi sopimuksen hankkimisesta syntyvät lisäkustannukset, jos kirjattavan omaisuuserän poistoaika olisi
korkeintaan yksi vuosi. Wärtsilälle ei ole syntynyt mitään sellaisia sopimuksen hankkimiseen liittyviä kuluja,
jotka olisi kirjattava omaisuuseräksi.
Tietoa sopimukseen perustuvista varoista ja veloista on saatavilla liitetiedossa 4.2. Myyntisaamiset ja
sopimukseen perustuvat varat ja velat.
Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat
Myyntituotot tietyistä projekteista ja pitkäaikaisista sopimuksista kirjataan ajan kuluessa panokseen
perustuvalla menetelmällä, kun tulos pystytään luotettavasti määrittämään. Edistyminen ja kannattavuus
Taloudellinen katsaus
perustuvat johdon arvioihin, jotka edellyttävät merkittävää harkintaa valmiusasteesta,
kokonaiskustannuksista ja hankkeen valmistumisajankohdasta. Näitä arvioita tarkistetaan säännöllisesti.
Kirjattuja myyntituottoja ja kustannuksia oikaistaan projektin aikana, kun oletuksia koko projektin
lopputulemasta päivitetään. Muutokset oletuksissa johtuvat ensisijaisesti projektin tai sopimuksen
aikataulujen, toimitusten laajuuden, teknologian, kustannusten sekä mahdollisten muiden tekijöiden
muutoksista.
Sopimuksiin sisältyvien erotettavissa olevien tavaroiden ja palveluiden yksilöinti erillisiksi suoritevelvoitteiksi
edellyttää harkintaa, millä voi olla vaikutusta tuottojen kirjaamisen ajankohtaan ja määrään.
Projektisopimuksiin liittyy yleensä erilaisia harkinnanvaraisia elementtejä. Johto arvioi uudelleen kunakin
raportointikauden päättymispäivänä transaktion hinnan, mikä edellyttää merkittävää harkintaa, koska tämä
vaikuttaa tuoton kirjaamisajankohtaan. Myös saamisten arvostamiseen liittyy arvioita, jotka liittyvät lähinnä
saamisten todennäköisyyteen.
Jos erilliset sopimukset saman asiakkaan kanssa on neuvoteltu yhdessä tai ne liittyvät jollain muulla tavoin
toisiinsa, ne pitää käsitellä yhtenä sopimuksena. Tämän määrittely edellyttää harkintaa. Tuoton kirjaamisen
ajankohta ja määrä voivat vaihdella riippuen siitä, käsitelläänkö erillisiä sopimuksia useana vai yhtenä
sopimuksena.
Takuuvaraus kirjataan kun tavarat ja palvelut on luovutettu asiakkaalle. Varaus perustuu kokemusperäiseen
tietoon tulevien ja nykyisten vaateiden hoitamiseen tarvittavan takuuvarauksen tasosta. Tuotteisiin voi
sisältyä uutta, monimutkaista teknologiaa, mikä osaltaan vaikuttaa kyseisiin arvioihin ja voi johtaa siihen,
etteivät aiemmin tehdyt varaukset aina ole riittäviä.
Liikevaihto tulotyypeittäin ja suoritevelvoitteiden täyttämisen ajankohta
2024
MEUR
Marine
Energy
Portfolio
Business
Yhteen-
sä
Yhtenä ajankohtana
Tuotteet
1 005
490
122
1 616
Tuotteet ja palvelut
528
110
92
730
Projektit
1 171
490
100
1 762
Yhteensä
2 703
1 090
314
4 107
Ajan kuluessa
Projektit
63
1 154
380
1 597
Pitkäaikaiset sopimukset
286
447
11
744
Yhteensä
349
1 600
391
2 341
Yhteensä
3 053
2 690
706
6 449
2023
MEUR
Marine
Energy
Portfolio
Business
Yhteen-
sä
Yhtenä ajankohtana
Tuotteet
962
427
86
1 475
Tuotteet ja palvelut
486
122
88
697
Projektit
1 023
330
97
1 450
Yhteensä
2 472
879
271
3 622
Ajan kuluessa
Projektit
65
1 297
326
1 688
Pitkäaikaiset sopimukset
264
434
7
705
Yhteensä
329
1 731
333
2 393
Yhteensä
2 800
2 610
604
6 015
Vertailukauden 2023 segmenttiluvut on oikaistu vastaamaan nykyistä organisaatiorakennetta.
2.3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT JA KULUT
Laadintaperiaatteet
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut eivät suoraan liity konsernin operatiiviseen toimintaan.
Liiketoiminnan muut tuotot pitää sisällään esimerkiksi omaisuuserien myyntivoitot ja säännöllisiä tuottoja,
kuten vuokratulot ja liiketoimintojen yhdistymisestä syntyvät tuotot, jotka eivät liity suoraan konsernin
ensisijaiseen liiketoimintaan. Liiketoiminnan muut tuotot sisältää myös avustukset, jotka kirjataan
tuloslaskelmalle systemaattisella tavalla niille kausille, joiden aikana kuluja on syntynyt.
Taloudellinen katsaus
Liiketoiminnan muut kulut pitää sisällään esimerkiksi matkakulut, laki- ja konsultointikulut, vuokrakulut,
vapaaehtoiset henkilöstökulut ja hallinnolliset kustannukset. Liiketoiminnan muihin kuluihin kirjataan myös
kulut sekä lyhytaikaisista että vähäarvoisia omaisuuseriä koskevista vuokrasopimuksista. Myös
omaisuuserien myyntitappiot ja vuokrasopimusten muutoksiin ja päättämisiin liittyvät kulut kirjataan
liiketoiminnan muihin kuluihin.
Liiketoiminnan muut tuotot
MEUR
2024
2023
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot
7
1
Julkiset avustukset
20
15
Romun myyntituotot
2
2
Sivutuotteiden myyntituotot
2
3
Vuokratulot
2
2
Vakuutuskorvaukset
3
5
Suojauslaskennan ulkopuolella olevien johdannaisten voitot sekä suojauslaskennan
tehoton osuus*
11
24
Muut**
28
45
Yhteensä
75
96
* Suojauslaskennan tehottomuus on 2 miljoonaa euroa (3).
** Vuonna 2023, muut sisältää 11 miljoonaa euroa tuottoja liittyen konsernin tytäryhtiön, Wärtsilä-CME
Zhenjiang Propeller Co. Ltd.:n likvidointiin.
Liiketoiminnan muut kulut
MEUR
2024
2023
Matkakulut
180
159
Vuokrakulut
45
49
Laki- ja konsultointikulut
109
99
IT-kulut
87
79
Muut henkilöstöön liittyvät kulut
73
68
Hallinnolliset kustannukset
43
44
Vuokratyövoima
43
38
Suojauslaskennan ulkopuolella olevien johdannaisten tappiot sekä suojauslaskennan
tehoton osuus*
17
23
Muut**
123
82
Yhteensä
720
641
* Suojauslaskennan tehottomuus on 2 miljoonaa euroa (8).
** Vuonna 2024, muut sisältää käyttöomaisuuden myyntitappioita 12 miljoonaa euroa.
2.4. MATERIAALIT JA PALVELUT
Laadintaperiaatteet
Materiaalit ja palvelut sisältävät kulut tavarantoimittajilta tuotantoa varten ostetuista tarvikkeista ja
hyödykkeistä. Alennukset ja ostoihin liittyvien verojen hyvitykset on huomioitu kuluja vähentäen. Myös
ostovelkoihin liittyvät kurssivoitot ja -tappiot ovat mukana materiaaleissa ja palveluissa.
MEUR
2024
2023
Ostot tilikauden aikana
-2 215
-2 194
Varastojen muutos
-46
3
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos
17
98
Valmistus omaan käyttöön
27
31
Ulkopuoliset palvelut
-1 257
-1 356
Yhteensä
-3 474
-3 419
2.5. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT
Laadintaperiaatteet
Työsuhde -etuuksia ovat työsuorituksista tai työsuhteen päättämisestä eri muodoissa maksettavat
vastikkeet. Konsernilla on myös osakeperusteisia maksuja sekä muita henkilöstökuluja.
Osakeperusteisten pitkäaikaisten palkitsemisjärjestelmien arvostaminen riippuu kunkin järjestelmän
ehdoista. Yhtiön osakkeina suoritettavat palkkio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon myöntämispäivän
mukaisesti. Käteisenä suoritettavat palkkio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon raportointipäivän
mukaisesti, ja käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Markkinaperusteiset oikeuden syntymisehdot, kuten osakehinnan kehitys, huomioidaan palkkio-oikeuden
käypää arvoa määrittäessä. Oikeuden syntymisehdot, jotka eivät ole markkinaperusteisia, kuten yhtiön
tuottama taloudellinen lisäarvo (EVA ) tai edellytetty palvelusaika, huomioidaan arvioitaessa niiden
Taloudellinen katsaus
osakkeiden lukumäärää, joihin oikeus syntyy. Arvioita niiden osakkeiden lukumäärästä, joihin oikeus syntyy,
tarkistetaan kunkin raportointikauden lopussa, ja muutos kirjataan tuloslaskelmaan.
Osakeperusteisten pitkäaikaisten palkitsemisjärjestelmien kulut kirjataan tuloslaskelmaan työsuhde-
etuuksista aiheutuviin kuluihin järjestelmän edellyttämän palvelusajan aikana. Kulut yhtiön osakkeina
suoritettavista palkkio-oikeuksista kirjataan omaa pääomaa vastaan, ja kulut käteisenä suoritettavista
palkkio-oikeuksista kirjataan velkoja vastaan.
Kun yhtiö on velvollinen pidättämään ja suorittamaan veroviranomaiselle käteisenä työntekijän
verovelvoitteen niihin osakkeisiin liittyen, joihin hänelle on syntynyt oikeus, tämä osuus huomioidaan
samalla tavalla kuin osakkeina suoritettava osuus.
Konserniyhtiöillä on eri maissa useita eläkejärjestelyjä ja työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia, jotka
perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai
etuuspohjaisiksi järjestelyiksi.
Maksupohjaisista järjestelyistä suoritettavat kiinteät maksut maksetaan erilliselle yhtiölle, kuten
vakuutusyhtiölle, ja kirjataan tuloslaskelmalla työsuhde-etuuksista aiheutuvaksi kuluksi sillä kaudella, johon
ne kohdistuvat. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen,
mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten eläke-etuuksien maksamisesta.
Laadintaperiaatteet etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyen on esitetty liitetiedossa 4.7. Eläkevelvoitteet.
MEUR
2024
2023
Palkat ja palkkiot
1 271
1 187
Eläkekulut
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
9
8
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt
97
93
Muut henkilösivukulut
116
168
Yhteensä
1 493
1 456
Lisätietoja johdon palkitsemisesta liitetiedossa 7.2. Lähipiiritapahtumat.
Pitkäaikaiset palkitsemisjärjestelmät
Palkkoihin ja palkkioihin sisältyy 20 miljoonaa euroa (6) kulua osakeperusteisista pitkäaikaisista
palkitsemisjärjestelmistä. Tilikauden 2024 lopussa Wärtsilällä oli voimassa neljä pitkäaikaista
palkitsemisjärjestelmää.
Pitkäaikainen palkitsemisjärjestelmä vuosille 2022–2024 on suoritusperusteinen osakepalkkio-ohjelma. Sen
mukaan ohjelmaan osallisille annetaan yhtiön osakkeita, jos etukäteen määritelty minimitaso yhtiön tuottamalle
taloudelliselle lisäarvolle (painotus 85%) ja kestävän kehityksen tavoitteet (painotus 15%) saavutetaan sekä
työssäoloehto täyttyy. Annettavien osakkeiden lukumäärä perustuu saavutettuun EVA -tasoon, jonka yläraja on
asetettu 175%:iin tavoitetasosta. Myös maksuille on asetettu yläraja, joka on suhteessa yksittäisten
henkilöiden myöntämispäivän mukaiseen peruspalkkaan. Tavoitetason saavuttaminen oikeuttaisi ohjelmaan
osallisille palkkioina suoritettavaksi yhteensä 991 716 osaketta. Joissakin maissa paikallinen lainsäädäntö
edellyttäisi kyseisen palkkion suorittamista käteisenä. Järjestelmän myöntämispäivän mukaisesti määritetty
käypä arvo kirjanpitoa varten on 9,53 euroa.
Pitkäaikainen palkitsemisjärjestelmä vuosille 2023–2025 on suoritusperusteinen osakepalkkio-ohjelma. Sen
mukaan ohjelmaan osallisille annetaan yhtiön osakkeita, jos etukäteen määritelty minimitaso yhtiön tuottamalle
taloudelliselle lisäarvolle (painotus 85%) ja kestävän kehityksen tavoitteet (painotus 15%) saavutetaan sekä
työssäoloehto täyttyy. Annettavien osakkeiden lukumäärä perustuu saavutettuun EVA -tasoon, jonka yläraja on
asetettu 175%:iin tavoitetasosta. Myös maksuille on asetettu yläraja, joka on suhteessa yksittäisten
henkilöiden myöntämispäivän mukaiseen peruspalkkaan. Tavoitetason saavuttaminen oikeuttaisi ohjelmaan
osallisille palkkioina suoritettavaksi yhteensä 1 636 801 osaketta. Joissakin maissa paikallinen lainsäädäntö
edellyttäisi kyseisen palkkion suorittamista käteisenä. Järjestelmän myöntämispäivän mukaisesti määritetty
käypä arvo kirjanpitoa varten on 7,82 euroa.
Pitkäaikainen palkitsemisjärjestelmä vuosille 2024–2026 on suoritusperusteinen osakepalkkio-ohjelma. Sen
mukaan ohjelmaan osallisille annetaan yhtiön osakkeita, jos etukäteen määritelty minimitaso yhtiön tuottamalle
taloudelliselle lisäarvolle (painotus 85%) ja kestävän kehityksen tavoitteet (painotus 15%) saavutetaan sekä
työssäoloehto täyttyy. Annettavien osakkeiden lukumäärä perustuu saavutettuun EVA -tasoon, jonka yläraja on
asetettu 175%:iin tavoitetasosta. Myös maksuille on asetettu yläraja, joka on suhteessa yksittäisten
henkilöiden myöntämispäivän mukaiseen peruspalkkaan. Tavoitetason saavuttaminen oikeuttaisi ohjelmaan
osallisille palkkioina suoritettavaksi yhteensä 1 086 233 osaketta. Joissakin maissa paikallinen lainsäädäntö
edellyttäisi kyseisen palkkion suorittamista käteisenä. Järjestelmän myöntämispäivän mukaisesti määritetty
käypä arvo kirjanpitoa varten on 13,31 euroa.
Lisäksi Wärtsilällä on ehdollinen osakepalkkio-ohjelma erikseen valituille avainhenkilöille erityistilanteissa.
Ehdollinen osakepalkkio-ohjelma vuosille 2023–2025 oikeuttaa ohjelmaan osallisille palkkioina suoritettavaksi
yhteensä 630 035 osaketta. Palkkio maksetaan kolmen vuoden pituisen rajoitusjakson jälkeen. Jos
avainhenkilön työsuhde Wärtsilään päättyy ennen palkkion maksua, hän ei ole oikeutettu saamaan palkkiota
ollenkaan kyseisen vuoden ohjelmasta. Joissakin maissa paikallinen lainsäädäntö edellyttää kyseisen palkkion
suorittamista käteisenä. Järjestelmän myöntämispäivän mukaisesti määritetty käypä arvo kirjanpitoa varten on
9,32 euroa.
-
2024
2023
Henkilöstö keskimäärin, kokoaikavastaava
18 110
17 666
Henkilöstö tilikauden lopussa, kokoaikavastaava
18 338
17 807
Taloudellinen katsaus
2.6. TULOVEROT
Laadintaperiaatteet
Tuloslaskelman verokulu sisältää konserniyhtiöiden tilikauden verotettavasta tuloksesta paikallisten
säännösten mukaan maksettavaksi tulevat verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä
laskennallisten verojen muutoksen. Tulosvaikutteisesti kirjattaviin liiketoimiin ja muihin tapahtumiin liittyvät
verovaikutukset kirjataan tuloslaskelmaan. Muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan
kirjattaviin liiketoimiin tai muihin tapahtumiin liittyvät verovaikutukset kirjataan myös vastaavasti joko muihin
laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.
Kauden verokulu on laskettu tilinpäätöspäivänä voimassa olevien tai jo hyväksyttyjen, mutta ei vielä
lainvoimaisten verolakien perusteella niissä maissa, joissa konserniyhtiöt operoivat ja joissa niillä on
verotettavaa tuloa.
Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat
Konserni on velvollinen maksamaan tuloveroja usean toimivallan alueella, joten tuloverojen ja verovelkojen
laskenta edellyttää harkintaa ja arviointia. Johto pyrkii tuloveropositioiden säännöllisellä arvioinnilla
tunnistamaan tilanteet, joihin liittyy verosäännösten tulkintaan liittyvää epävarmuutta. Epävarmoihin
veropositioihin liittyvät varaukset kirjataan, kun pidetään todennäköisenä, että veroviranomaiset eivät tule
hyväksymään positioita. Kirjattu varaus perustuu arvioon veroviranomaisille maksettavien lopullisten
verojen määrästä.
MEUR
2024
2023
Tuloverot
tilikaudelta
-128
-105
edellisiltä tilikausilta
-13
-10
Laskennallisten verojen muutos
syntyneet ja purkautuneet väliaikaiset erot
-38
19
verokantojen muutoksen vaikutus
-2
-1
Yhteensä
-180
-95
Efektiivisen verokannan täsmäytyslaskelma:
Tulos ennen veroja
687
364
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla 20,0%
-137
-73
Verokannan muutoksen vaikutus
-2
-1
Ulkomaisten tytäryhtiöiden eriävien verokantojen vaikutus
-10
-4
Verovapaiden tulojen ja vähennyskelvottomien kulujen vaikutus
-5
7
Osakkuus- ja yhteisyritysten tulosten vaikutus
2
2
Kirjaamattomien verotappioiden hyödyntäminen
3
2
Käyttämättömät tilikauden tappiot
-4
-6
Muut verot*
-9
-11
Muut jaksotuserot
-5
-2
Tuloverot edellisiltä tilikausilta
-13
-10
Konsernin tuloslaskelmaan kirjatut verot
-180
-95
Efektiivinen verokanta (%)
26,2
26,1
* Muut verot koostuvat pääosin hyödyntämättä jääneistä lähdeveroista ja muista kuin suoraan verotettavaan
tuloon perustuvista veroista.
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot esitetään Laajassa tuloslaskelmassa. Laskennallisten
verosaamisten ja -velkojen muutokset esitetään liitetiedossa 4.6. Laskennalliset verot.
Wärtsilässä on vireillä verotarkastuksia joissakin maissa, mistä voi aiheutua jälkiveropäätöksiä ja niistä johtuvia
veroja liitännäismaksuineen.
Wärtsilä on OECD:n Pilari 2:n mallisääntöjen piirissä 1.1.2024 alkaen. Wärtsilä on soveltanut pakollista
poikkeusta pilari 2:n tuloveroihin liittyvien laskennallisten verosaamisten ja -velkojen kirjaamisesta ja niistä
esitettävistä tiedoista. Wärtsilä on arvioinut veroriskinsä pilari 2:n mallisäännöt huomioiden niissä maissa tai
oikeudenkäyttöalueissa, joissa konserni operoi. Konsernin efektiivinen veroaste on yli 15% kaikissa
toimipaikoissa lukuunottamatta niitä tytäryhtiöitä, jotka sijaitsevat Yhdistyneissä Arabiemiirikunnissa, Puerto
Ricossa ja Saudi-Arabiassa. Konsernin mukaan täydennysverojen määrä ei ole olennainen eikä sillä ole
olennaista verovaikutusta vuodelle 2024.
2.7. OSAKEKOHTAINEN TULOS
Osakekohtainen tulos (EPS) lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos
ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla kauden aikana.
Taloudellinen katsaus
Omana pääomana maksettavat osakeperusteiset maksut
Wärtsilällä on pitkäaikaisia palkitsemisjärjestelmiä, jotka voidaan suorittaa osakkeina. Nämä ehdollisesti
liikkeeseen laskettavat osakkeet ja osakkeet, joihin ei ole vielä syntynyt oikeutta, lasketaan liikkeeseen, kun
tietyt ennaltamääritellyt ehdot palkitsemisjärjestelmässä täyttyvät palkitsemisjärjestelmän ehdoissa asetetun
aikaikkunan puitteissa. Jos suoritus tapahtuisi raportointipäivänä, siitä seuraisi 1 883 981 osakkeen
liikkeeseenlasku. Näitä osakkeita pidetään potentiaalisina kantaosakkeina, joilla on laimentava vaikutus
EPS:iin.
MEUR
2024
2023
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos
503
258
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo kauden aikana
589 071 715
589 343 965
Laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo kauden
aikana
1 883 981
280 427
Laimennetun EPS:in laskennassa käytettävä ulkona olevien osakkeiden lukumäärän
painotettu keskiarvo kauden aikana
590 955 696
589 624 392
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osakekohtainen tulos:
Tulos/osake (EPS), laimentamaton ja laimennettu, euroa
0,85
0,44
Lisätietoja osakkeiden lukumäärästä esitetään liitetiedossa 5.5. Oma pääoma.
Taloudellinen katsaus
3. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Osion sisältö:
3.1. LIIKEARVO
3.2. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
3.3. AINEELLISET HYÖDYKKEET
3.4. VUOKRASOPIMUKSET
3.5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
3.1. LIIKEARVO
Laadintaperiaatteet
Liiketoimintojen yhdistämisissä muodostuva liikearvo on jäännöserä, joka syntyy vähennettäessä
hankintamenosta hankkijaosapuolen osuus hankitun kohteen käypään arvoon arvostetusta
nettovarallisuudesta hankintapäivänä. Hankintameno arvostetaan kokonaisuudessaan käypään arvoon
sisältäen myös mahdollisen aikaisemman omistuksen hankinnan kohteessa.
Liikearvon kohdistaminen
Yrityshankinnoissa syntyvä liikearvo on kohdistettu toimintasegmenteille ja muille liiketoiminnoille, jotka ovat
myös konsernin rahavirtaa tuottavat yksiköt (RTY) liikearvon arvonalentumistestauksessa. Nämä ovat
Marine, Energy ja useita yksittäisiä pienempiä RTY:itä , joiden tiedot on yhdistetty Portfolio Businessiin.
Liikearvon arvonalentumiset
Rahavirtaa tuottaviin yksiköihin kohdistuvan liikearvon tasearvoa tarkastellaan vähintään vuosittain tai
useammin, jos arvonalentumisesta on viitteitä. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan liikearvosta kerrytettävissä
oleva rahamäärä. Mahdollisen arvonalentumisen määrittämiseksi konsernin omaisuus jaetaan pienimpiin
mahdollisiin rahavirtaa tuottaviin yksiköihin, jotka ovat pääosin riippumattomia muista yksiköistä ja joiden
rahavirrat ovat erotettavissa ja pitkälle riippumattomia muiden vastaavien yksiköiden rahavirroista.
Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo ylittää siitä kerrytettävissä olevan
rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä
aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Liikearvon käyttöarvo perustuu
kyseisestä omaisuuserästä tai rahavirtaa tuottavasta yksiköstä saatavissa oleviin arvioituihin tuleviin
diskontattuihin nettorahavirtoihin.
Taloudellinen katsaus
Diskonttauskorkona käytetään ennen veroa määritettyä korkoa, joka kuvastaa markkinoiden näkemystä
rahan aika-arvosta ja omaisuuserään liittyvistä riskeistä.
Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmalla poistoihin ja arvonalentumisiin. Liikearvosta
kirjattua arvonalentumistappiota ei peruta missään tilanteessa.
Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat
Liikearvon kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään käyttöarvon muodossa kaikille rahavirtaa tuottaville
yksiköille vähintään vuosittain tai useammin, jos arvonalentumisesta on viitteitä. Käyttöarvon
määrittämisessä käytetään arvioita tulevista rahavirroista, joihin vaikuttaa tuleva markkinakehitys, kuten
kasvu ja kannattavuus sekä muut olennaiset tekijät. Vaikutuksiltaan merkittävimpiä arvioiden perustana
olevia tekijöitä ovat myynnin kasvu markkina-alueella, liiketulos, omaisuuserien taloudellinen vaikutusaika,
tulevat investointitarpeet sekä diskonttokorko. Näiden oletusten muutokset voivat olennaisesti vaikuttaa
arvioituihin tulevaisuudessa kertyviin rahavirtoihin.
Liikearvo 2024
MEUR
2024
Wärtsilä-konserni
Wärtsilä 1.1.
1 273
Muutokset valuuttakursseissa
5
Wärtsilä 31.3.
1 277
Muutokset valuuttakursseissa
22
Wärtsilä 31.12.
1 299
Liikearvon kohdistaminen sekä y
limääräinen liikearvon arvonalentumistestaus vuoden 2024
ensimmäisellä neljänneksellä
1.1 2024 alkaen liiketoimintayksiköt Exhaust Treatment ja Shaft Line Solutions on siirretty Wärtsilä Marine
Systemsistä Wärtsilä Marine Poweriin sekä liiketoimintayksikkö Gas Solutions on siirretty Marine Systemsistä
Wärtsilä Portfolio Businessiin. Tämän seurauksena Wärtsilä Marine Systems on lakannut
liiketoimintayksikkönä ja raportointisegmenttinä ja Marine Powerin nimi on muutettu Marineksi.
Uuden organisaatiorakenteen vuoksi Wärtsilä suoritti liikearvon arvonalentumistestauksen vuoden 2024
ensimmäisellä neljänneksellä rahavirtaa tuottavalle yksikölle (RTY) Marine Systems. Liikearvon
arvonalentumistestauksen tuloksena arvonalentumistappiota ei tunnistettu RTY:lle raportointikaudella, joka
päättyi 31.3.2024.
Vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen aikana RTY:n Marine Systems liikearvo on kohdistettu RTY:ille
Marine ja Gas Solutions (jälkimmäinen yhdistetty Portfolio Businessiin).
Liikearvon uudelleenkohdistaminen on
tehty käyttämällä arvojen suhteeseen perustuvaa lähestymistapaa, jossa liikearvo kohdistetaan liiketoiminnoille
uudelleenallokointihetken käypien arvojen perusteella.
MEUR
Marine
Marine
Power
Marine
Systems
Energy
Portfolio
Business
Yhteensä
Wärtsilä 31.12.2023
588
160
511
13
1 273
Wärtsilä 31.3.2024
723
513
42
1 277
Wärtsilä 31.12.2024
735
522
43
1 299
Vuosittainen liikearvon arvonalentumistestaus
Konserni teki vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen kolmannen neljänneksen aikana.
Määrittääkseen sen, onko mitään viitteitä liikearvon arvonalentumisesta, Wärtsilä vertasi kunkin RTY:n
kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon.
Marinelle sekä Energylle kerrytettävissä olevat rahamäärät määritettiin diskontattujen rahavirtojen
menetelmällä, joka perustuu tilauskantaan ja strategisten suunnitelmien mukaisiin viiden vuoden ennakoituihin
rahavirtoihin. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden ennakoidut rahavirrat perustuivat olemassa olevien aineellisten
hyödykkeiden käyttämiseen niiden nykyisessä kunnossaan tavanomaisilla ylläpitokustannuksilla, pois lukien
mahdolliset tulevat yrityshankinnat. Viiden vuoden ennustejakson jälkeen saatavat rahavirrat on laskettu
käyttäen loppuarvomenetelmää.
Myöskin Portfolio Businessin RTY: iden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritettiin perustuen diskontattujen
rahavirtojen menetelmään. Viiden vuoden ennustejakson jälkeen saatavat rahavirrat on laskettu käyttäen
loppuarvomenetelmää. Loppuarvon kasvun määrittelemisessä on käytetty johdon konservatiivista arviota
kassavirran pitkän aikavälin kasvusta. Loppuarvon kasvutekijänä laskelmassa käytettiin seuraavia prosentteja:
Loppuarvon kasvuvauhti, %
2024
Marine
1,5
Energy
2,0
Portfolio Business (RTY:iden keskiarvo)
1,3
Arvonmäärityksessä avaintekijöitä ovat maailman talouden kasvu ja erityisesti globaalien energiamarkkinoiden
kehitys, globaali laivanrakennusteollisuus sekä niihin liittyvien palveluiden kysyntä. Markkinoiden
kokonaiskustannusten arvioidun kehityksen nähdään vaikuttavan kannattavuustasoon, kun taas yksittäisten
kuluerien hintakehityksellä ei ole olennaista merkitystä laskelmiin. Avaintekijä tuotteiden ja laitteiden
uusmyynnin arvonmäärityksessä on maailman talouden kasvu, kun taas avaintekijät palveluiden osalta liittyvät
myös vastaavien palveluiden kysyntään ja arvioihin työkustannusten kehityksestä markkinoilla.
Taloudellinen katsaus
Diskonttauskorkona käytetään Wärtsilän määrittelemää painotettua pääomakustannusta ennen veroja
(WACC). WACC:n osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, teollisuuskohtainen beta,
lainakustannus sekä oman ja vieraan pääoman suhde. Wärtsilä on käyttänyt seuraavia WACC -prosentteja
laskelmissaan:
Painotettu pääomakustannus (WACC), %
2024
Marine
11,0
Energy
10,4
Portfolio Business (RTY:iden keskiarvo)
11,2
Arvonalentumistestauksen tuloksena arvonalentumistappiota ei tunnistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille
raportointikaudella. Kerrytettävissä oleva rahamäärä RTY:ille Marine sekä Energy ylitti huomattavasti
kummankin kirjanpitoarvon. Myös Portfolio Businessin RTY: iden kerryttämät rahamäärät ylittivät niiden
kirjanpitoarvot. Vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen jälkeen ei ole ilmennyt viitteitä liikearvon
arvonalentumisesta.
Herkkyysanalyysi
Johto on arvioinut, ettei mikään kohtuullinen muutos keskeisissä oletuksissa saisi aikaan tilannetta, jossa
RTY:iden Marine tai Energy kirjanpitoarvo ylittäisi RTY:istä kerrytettävissä olevan rahamäärän.
Porfolio Businessin kullekin RTY:lle on tehty herkkyysanalyysit muuttamalla laskentaoletuksia. Seuraavassa
taulukossa on esitetty vaadittava muutos oletuksessa, jolla lähimpänä kriittistä pistettä olevalla RTY:llä
kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo vastaisi kirjanpitoarvoa.
-
Muutos
Portfolio Business
Diskonttauskorko, ennen veroja
kasvu yli 15 prosenttiyksikköä
Loppuarvon kasvuvauhti
lasku yli 19 prosenttiyksikköä
Kannattavuus
lasku yli 53 prosenttia
Portfolio Businessin RTY: ille määritettiin kerrytettävissä oleva rahamäärä, jotka myöskin ylittivät niiden
kirjanpitoarvot vuosittaisessa liikearvon arvonalentumistestauksessa.
Portfolio Businessin RTY: itä koskevat keskeiset oletukset liittyvät kunkin yksikön loppuarvon kasvuvauhtiin
sekä kunkin yksikön loppuarvon kannattavuuteen. Testauksessa käytetyt keskeiset olettamat koskien
loppuarvomenetelmää ovat käytetty keskimääräinen loppuarvon kasvutekijä 1,3% sekä keskimääräinen
4,6%:n kannattavuus eli vertailukelpoinen liiketulos prosentteina liikevaihdosta.
Epäsuotuisat muutokset näihin
olettamiin aiheuttaisivat negatiivisen vaikutuksen liiketoiminnan arvostamiseen. Kun tulevaisuudessa Portfolio
Businessin RTY: itä luokitellaan myytävänä oleviksi omaisuuseriksi, mahdollinen arvonalentuminen on
riippuvainen kunkin yksikön käteisvapaasta velattomasta myyntihinnasta.
Johdon näkemyksen mukaan perusoletusten muutoksia ei tule tulkita osoituksena niiden toteutumisen
todennäköisyydestä. Herkkyysanalyysit ovat hypoteettisia ja siksi niihin tulee suhtautua varauksella.
Liikearvo 2023
MEUR
2023
Wärtsilä-konserni
Wärtsilä 1.1.
1 288
Muutokset valuuttakursseissa
-7
Wärtsilä 31.3.
1 281
Muutokset valuuttakursseissa
8
Arvonalentumiset
-15
Wärtsilä 30.6.
1 273
Muutokset valuuttakursseissa
-1
Wärtsilä 31.12.
1 273
Liikearvon arvonalentuminen liittyy liikearvon ylimääräiseen arvonalentumistestaukseen vuoden 2023 toisella
neljänneksellä RTY:lle Portfolio Business. Ylimääräinen arvonalentumistestaus tehtiin uuden
organisaatiorakenteen johdosta. Liikearvon arvonalentumistestauksen tuloksena kirjattiin 45 miljoonaa euroa
arvonalentumisia, josta 15 miljoonaa euroa liittyi liikearvoon ja loput muihin pitkäaikaisiin varoihin.
Liikearvon kohdistaminen
Vuoden 2023 ensimmäisen neljänneksen aikana RTY:n Voyage liikearvo on kohdistettu RTY:lle Marine Power,
koska Voyage -liiketoiminta integroitiin osaksi Marine Power -liiketoimintaa 1.1.2023 alkaen.
Vuoden 2023 toisen neljänneksen aikana osa Marine Powerista ja osa Marine Systemsistä on siirretty Portfolio
Businessiin. Liikearvon uudelleenkohdistaminen on tehty käyttämällä arvojen suhteeseen perustuvaa
lähestymistapaa, jossa liikearvo kohdistetaan liiketoiminnoille uudelleenallokointihetken käypien arvojen
perusteella.
MEUR
Marine
Power
Marine
Systems
Voyage
Energy
Portfolio
Business
Yhteensä
Wärtsilä 31.12.2022
544
168
59
511
5
1 288
Wärtsilä 31.3.2023
600
168
509
5
1 281
Taloudellinen katsaus
Wärtsilä 30.6.2023
588
160
511
13
1 273
Wärtsilä 31.12.2023
588
160
511
13
1 273
Ylimääräiset liikearvon arvonalentumistestaukset vuoden ensimmäisen puoliskon aikana
1.1.2023 alkaen Voyage -liiketoiminta on integroitu osaksi Marine Power -liiketoimintaa. Uuden
organisaatiorakenteen vuoksi Wärtsilä suoritti liikearvon arvonalentumistestauksen vuoden 2023
ensimmäisellä neljänneksellä RTY :lle Voyage. Liikearvon testauksen tuloksena arvonalentumistappiota ei
tunnistettu RTY:lle raportointikaudella, joka päättyi 31.3.2023.
Vuoden 2023 toisen neljänneksen aikana osa Marine Power -liiketoiminnasta (NACOS Navigation, NACOS
Automation, Dynamic Positioning and sensors) sulautettiin uudeksi, erilliseksi liiketoimintayksiköksi, joka
siirrettiin Portfolio Business -liiketoimintaan. Lisäksi Marine Electrical Systems -liiketoimintayksikkö siirrettiin
Marine Systems -liiketoiminnasta Portfolio Business -liiketoimintaan, koska sillä on vähäinen strateginen
yhteys muun organisaation kanssa. Uuden organisaatiorakenteen vuoksi Wärtsilä suoritti liikearvon
arvonalentumistestauksen myös vuoden 2023 toisella neljänneksellä RTY:lle Portfolio Business. Liikearvon
arvonalentumistestauksen tuloksena kirjattiin 45 miljoonaa euroa arvonalentumisia, joista 15 miljoonaa euroa
liittyi liikearvoon ja loput muihin pitkäaikaisiin varoihin.
Vuosittainen liikearvon arvonalentumistestaus
Konserni teki vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen kolmannen neljänneksen aikana.
Määrittääkseen sen, onko mitään viitteitä liikearvon arvonalentumisesta, Wärtsilä vertasi kunkin liiketoiminnan
kerrytettävissä olevaa rahamäärää sen kirjanpitoarvoon.
Marine Powerille, Marine Systemsille ja Energylle kerrytettävissä olevat rahamäärät määritettiin diskontattujen
rahavirtojen menetelmällä, joka perustuu tilauskantaan ja strategisten suunnitelmien mukaisiin viiden vuoden
ennakoituihin rahavirtoihin. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden ennakoidut rahavirrat perustuivat olemassa
olevien aineellisten hyödykkeiden käyttämiseen niiden nykyisessä kunnossaan tavanomaisilla
ylläpitokustannuksilla, pois lukien mahdolliset tulevat yrityshankinnat. Viiden vuoden ennustejakson jälkeen
saatavat rahavirrat on laskettu käyttäen loppuarvomenetelmää.
Myöskin Portfolio Businessin RTY: iden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritettiin perustuen diskontattujen
rahavirtojen menetelmään. Viiden vuoden ennustejakson jälkeen saatavat rahavirrat on laskettu käyttäen
loppuarvomenetelmää. Loppuarvon kasvun määrittelemisessä on käytetty johdon konservatiivista arviota
kassavirran pitkän aikavälin kasvusta. Loppuarvon kasvutekijänä laskelmassa käytettiin seuraavia prosentteja:
Loppuarvon kasvuvauhti, %
2023
Marine Power
1,5
Marine Systems
1,5
Energy
2,0
Portfolio Business (RTY:iden keskiarvo)
1,5
Arvonmäärityksessä avaintekijöitä ovat maailman talouden kasvu ja erityisesti globaalien energiamarkkinoiden
kehitys, globaali laivanrakennusteollisuus sekä niihin liittyvien palveluiden kysyntä. Markkinoiden
kokonaiskustannusten arvioidun kehityksen nähdään vaikuttavan kannattavuustasoon, kun taas yksittäisten
kuluerien hintakehityksellä ei ole olennaista merkitystä laskelmiin. Avaintekijä tuotteiden ja laitteiden
uusmyynnin arvonmäärityksessä on maailman talouden kasvu, kun taas avaintekijät palveluiden osalta liittyvät
myös vastaavien palveluiden kysyntään ja arvioihin työkustannusten kehityksestä markkinoilla.
Diskonttauskorkona käytetään Wärtsilän määrittelemää painotettua pääomakustannusta ennen veroja
(WACC). WACC:n osatekijät ovat riskitön korko, markkinariskipreemio, teollisuuskohtainen beta,
lainakustannus sekä oman ja vieraan pääoman suhde. Wärtsilä on käyttänyt seuraavia WACC -prosentteja
laskelmissaan:
Painotettu pääomakustannus (WACC), %
2023
Marine Power
12,1
Marine Systems
12,6
Energy
12,5
Portfolio Business (RTY:iden keskiarvo)
12,2
Arvonalentumistestauksen tuloksena arvonalentumistappiota ei tunnistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille
raportointikaudella. Kerrytettävissä oleva rahamäärä RTY:ille Marine Power, Marine Systems ja Energy ylitti
huomattavasti kunkin kirjanpitoarvon. Myös Portfolio Businessin RTY:iden kerryttämät rahamäärät ylittivät
niiden kirjanpitoarvot.
Herkkyysanalyysi
Johto on arvioinut, ettei mikään kohtuullinen muutos keskeisissä oletuksissa saisi aikaan tilannetta, jossa
RTY: iden Marine Power, Marine Systems tai Energy kirjanpitoarvo ylittäisi RTY: istä kerrytettävissä olevan
rahamäärän.
Porfolio Businessin kullekin RTY:lle on tehty herkkyysanalyysit muuttamalla laskentaoletuksia. Seuraavassa
taulukossa on esitetty vaadittava muutos oletuksessa, jolla lähimpänä kriittistä pistettä olevalla RTY:llä
kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo vastaisi kirjanpitoarvoa.
-
Muutos
Portfolio Business
Diskonttauskorko, ennen veroja
kasvu yli 2 prosenttiyksikköä
Loppuarvon kasvuvauhti
lasku yli 3 prosenttiyksikköä
Taloudellinen katsaus
Kannattavuus
lasku yli 20 prosenttia
Portfolio Businessin RTY:ille määritettiin kerrytettävissä oleva rahamäärä, jotka myöskin ylittivät niiden
kirjanpitoarvon vuosittaisessa liikearvon arvonalentumistestauksessa.
Arvonalentumista ei ole kirjattu vuoden
2023 toisen neljänneksen aikana tehdyn arvonalentumistestauksen jälkeen.
Portfolio Businessin RTY: itä koskevat keskeiset oletukset liittyvät kunkin yksikön loppuarvon kasvuvauhtiin
sekä kunkin yksikön loppuarvon kannattavuuteen. Testauksessa käytetyt keskeiset olettamat koskien
loppuarvomenetelmää ovat käytetty keskimääräinen loppuarvon kasvutekijä 1,5% sekä keskimääräinen
4,5%:n kannattavuus eli vertailukelpoinen liiketulos prosentteina liikevaihdosta.
Epäsuotuisat muutokset näihin
olettamiin aiheuttaisivat negatiivisen vaikutuksen liiketoiminnan arvostamiseen. Kun tulevaisuudessa Portfolio
Businessin RTY: itä luokitellaan myytävänä oleviksi omaisuuseriksi, mahdollinen arvonalentuminen on
riippuvainen kunkin yksikön käteisvapaasta velattomasta myyntihinnasta.
Johdon näkemyksen mukaan perusoletusten muutoksia ei tule tulkita osoituksena niiden toteutumisen
todennäköisyydestä. Herkkyysanalyysit ovat hypoteettisia ja siksi niihin tulee suhtautua varauksella.
Ylimääräinen liikearvon arvonalentumistestaus vuosittaisen liikearvon arvonalentumistestauksen
jälkeen
Marraskuussa 2023 Wärtsilä ilmoitti suunnitelmastaan yksinkertaistaa organisaatio- ja raportointirakennettaan.
Marine Systems lakkaa olemasta raportoitava segmentti. 1.1.2024 voimaan tulevan uuden
organisaatiorakenteen vuoksi Wärtsilä suoritti liikearvon arvonalentumistestauksen myös vuoden 2023
viimeisellä neljänneksellä RTY:lle Marine Systems. Liikearvon testauksen tuloksena arvonalentumistappiota ei
tunnistettu RTY:lle raportointikaudella, joka
päättyi 31.12.2023. Tämän lisäksi vuosittaisen liikearvon
arvonalentumistestauksen jälkeen ei ole ilmennyt muita viitteitä liikearvon arvonalentumisesta.
3.2. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET
Laadintaperiaatteet
Tutkimus - ja kehittämismenot
Tutkimusmenot kirjataan sen raportointikauden kuluksi, jonka aikana ne syntyvät. Kehittämismenot
aktivoidaan silloin, kun on todennäköistä, että kehitysprojekti tuottaa konsernille taloudellista hyötyä
tulevaisuudessa ja täyttää kirjaamiskriteerit, mukaan lukien tekninen ja taloudellinen käyttökelpoisuus.
Tällaiset projektit liittyvät uusien tai olennaisesti parannettujen tuotteiden tai tuotantoprosessien
kehittämiseen. Aiemmin kuluiksi kirjattuja kehittämismenoja ei aktivoida enää myöhemmin.
Aktivoidut kehittämismenot arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen jälkeen hankintamenoon kertyneillä
poistoilla ja arvonalentumistappioilla vähennettyinä. Aktivoidut kehittämismenot sekä kehitystoiminnan
koneet ja laitteet kirjataan tasapoistoina kuluiksi vaikutusaikanaan, joka on 5–10 vuotta. Poistojen
kirjaaminen aloitetaan, kun omaisuuserä on valmis käytettäväksi. Aineeton hyödyke, joka ei ole vielä valmis
käytettäväksi, testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Tutkimus- ja kehitystoimintaan saadut julkiset
avustukset kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin. Aktivoituihin tuotekehitysmenoihin liittyvät tuet
netotetaan hankintamenoon.
Muut aineettomat hyödykkeet
Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon siinä tapauksessa, että hankintameno
on määritettävissä luotettavasti, ja on todennäköistä, että omaisuuserästä johtuva odotettavissa oleva
taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi. Wärtsilän muita aineettomia hyödykkeitä ovat patentit,
lisenssit, ohjelmistot, asiakassuhteet ja muut siirrettävissä olevat teollisoikeudet. Nämä arvostetaan
hankintamenoon, poikkeuksena liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut yksilöidyt aineettomat hyödykkeet,
jotka arvostetaan käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintameno muodostuu ostohinnasta ja kaikista
niistä menoista, jotka välittömästi johtuvat hyödykkeen saattamisesta valmiiksi käyttötarkoitustaan varten.
Muut aineettomat hyödykkeet kirjataan tasapoistoina kuluiksi niiden tunnetun tai arvioidun taloudellisen
vaikutusajan kuluessa. Määräaikaan sidotuista aineettomista hyödykkeistä kirjataan poistot sopimuskauden
kuluessa. Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut yksilöidyt aineettomat hyödykkeet poistetaan niiden
oletetun toimitusajan tai taloudellisen vaikutusajan kuluessa.
Muiden aineettomien hyödykkeiden ohjeelliset poistoajat ovat:
• ohjelmistot 3–7 vuotta
• tutkimus- ja kehittämismenot 5–10 vuotta
• muut aineettomat hyödykkeet 5–20 vuotta.
Hankintamenon jaksotukset on lopetettava, kun omaisuuserä luokitellaan myytävänä olevaksi.
Aineettomien hyödykkeiden luovutuksista syntyvät voitot tai tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin
tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin.
Omaisuuserien arvonalentumiset
Omaisuuserien tasearvoa tarkastellaan vähintään vuosittain tai useammin, jos arvonalentumisesta on
viitteitä. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä, jota
verrataan omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo
ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä
arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi.
Taloudellinen katsaus
Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmalla poistoihin ja arvonalentumisiin.
Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen
vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Omaisuuserästä kirjattu aiempi arvonalentumistappio peruutetaan,
mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei
kuitenkaan peruta enempää kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion
kirjaamista.
Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat
Sen arviointi, onko odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty todennäköistä tai sen, mikä on
aineettoman hyödykkeen taloudellinen vaikutusaika, edellyttää johdon harkintaa. Arvioidut taloudelliset
vaikutusajat ja jäännösarvot tarkistetaan vähintään kunkin raportointikauden päättyessä, ja jos ne eroavat
merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikaa muutetaan vastaavasti. Myös sen arviointi, onko
arvonalentumisesta viitteitä, edellyttää johdon harkintaa.
2024
MEUR
Tuote -
kehitys-
kulut
Kesken -
eräiset
hankinnat
ja ennakot
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024
282
209
796
1 287
Valuuttakurssimuutokset
0
1
7
8
Lisäykset
9
92
6
106
Vähennykset ja muut muutokset
-4
0
-8
-12
Uudelleenryhmittely myytävänä oleviin omaisuuseriin
-17
-11
-3
-30
Muut uudelleenryhmittelyt
78
-90
11
0
Hankintameno 31.12.2024
349
201
808
1 359
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024
-175
-15
-695
-885
Valuuttakurssimuutokset
0
0
-6
-6
Uudelleenryhmittely myytävänä oleviin omaisuuseriin
3
1
1
5
Vähennysten kertyneet poistot ja muut muutokset
4
0
7
11
Tilikauden poisto
-26
0
-27
-54
Arvonalentumiset
10
3
1
14
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024
-185
-10
-718
-913
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
165
191
91
446
Tilikaudella aktivoitiin tuotekehitysmenoja sisäisesti tuotetuille omaisuuserille 79 miljoonaa euroa (70). Niihin
liittyvät poistot oli 26 miljoonaa euroa (18) ja kirjanpitoarvo oli 318 miljoonaa euroa (272). Sisäisesti tuotetut
omaisuuserät sisältyvät tuotekehityskuluihin sekä keskeneräisiin hankintoihin osana niitä.
Hankintamenojen allokointeihin liittyvät aineettomien hyödykkeiden poistot olivat 19 miljoonaa euroa (20) ja
niiden kirjanpitoarvo oli 49 miljoonaa euroa (67).
Vuonna 2024 peruttiin 17 miljoonaa euroa arvon alentumisia Portfolio Businessin muihin aineellisiin
hyödykkeisiin liittyen.
2023
MEUR
Tuote -
kehitys-
kulut
Kesken -
eräiset
hankinnat
ja ennakot
Muut
aineettomat
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023
245
176
829
1 249
Valuuttakurssimuutokset
-1
-4
-6
Lisäykset
17
74
4
95
Vähennykset ja muut muutokset
-15
1
-39
-54
Uudelleenryhmittelyt
36
-41
7
2
Hankintameno 31.12.2023
282
209
796
1 287
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023
-153
-1
-704
-857
Valuuttakurssimuutokset
3
3
Vähennysten kertyneet poistot ja muut muutokset
14
38
51
Tilikauden poisto
-18
-28
-46
Arvonalentumiset
-18
-14
-4
-36
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2023
-175
-15
-695
-885
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
107
194
101
402
Taloudellinen katsaus
3.3. AINEELLISET HYÖDYKKEET
Laadintaperiaatteet
Konserniyhtiöiden aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan hankintamenoon vähennettynä
kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Hankintameno sisältää ne menot, jotka johtuvat välittömästi
kyseisen hyödykkeen hankinnasta. Saadut avustukset kirjataan hankintamenon vähennyksinä.
Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan hankintahetken
käypään arvoon. Ne vieraan pääoman menot, jotka johtuvat välittömästi ehdot täyttävän omaisuuserän
hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta, aktivoidaan taseeseen osana kyseisen hyödykkeen
hankintamenoa. Ehdot täyttävä hyödyke on omaisuuserä, jonka valmiiksi saattaminen sen aiottua
käyttötarkoitusta tai myyntiä varten vaatii välttämättä huomattavan pitkän ajan. Muut vieraan pääoman
menot kirjataan kuluksi sillä kaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.
Myöhemmin syntyvät menot sisällytetään aineellisen käyttöomaisuushyödykkeen kirjanpitoarvoon vain,
mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi, ja
hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Säännöllisin määräajoin suoritettavista suurista
ja perinpohjaisista tarkastuksista tai kunnossapidosta johtuvat menot käsitellään investointeina, ja ne
kirjataan poistoina kuluiksi erikseen arvioituna vaikutusaikanaan. Tavanomaiset kunnossapito- ja
korjauskustannukset kirjataan kuluiksi, kun ne toteutuvat.
Konsernin soveltamat poistoajat perustuvat seuraaviin arvioituihin taloudellisiin vaikutusaikoihin:
• rakennukset 10–40 vuotta
• koneet ja laitteet 5–20 vuotta
• muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta.
Varallisuuserät poistetaan tasapoistoina niiden arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Maa-alueista
ei tehdä poistoja, koska niillä katsotaan olevan rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika. Arvioidut
taloudelliset vaikutusajat ja jäännösarvot tarkistetaan vähintään jokaisen raportointikauden
päättymispäivänä, ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan
vastaavasti. Poistot on lopetettava, kun omaisuuserä luokitellaan myytävänä olevaksi.
Aineellisten hyödykkeiden luovutuksista syntyvät myyntivoitot sisältyvät tuloslaskelmalla liiketoiminnan
muihin tuottoihin ja myyntitappiot liiketoiminnan muihin kuluihin.
Omaisuuserien arvonalentumiset
Omaisuuserien tasearvoa tarkastellaan vähintään vuosittain tai useammin, jos arvonalentumisesta on
viitteitä. Jos viitteitä ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä, jota
verrataan omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo
ylittää siitä kerrytettävissä olevan rahamäärän. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä
arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi.
Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmalla poistoihin ja arvonalentumisiin.
Arvonalentumistappion kirjaamisen yhteydessä poistojen kohteena olevan omaisuuserän taloudellinen
vaikutusaika arvioidaan uudelleen. Omaisuuserästä kirjattu aiempi arvonalentumistappio peruutetaan,
mikäli kerrytettävissä olevan tulon määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat. Arvonalentumistappiota ei
kuitenkaan peruta enempää kuin mikä omaisuuserän kirjanpitoarvo olisi ilman arvonalentumistappion
kirjaamista.
Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat
Sen arviointi, onko odotettavissa oleva vastainen taloudellinen hyöty todennäköistä tai sen, mikä on
aineellisen hyödykkeen taloudellinen vaikutusaika, edellyttää johdon harkintaa. Arvioidut taloudelliset
vaikutusajat ja jäännösarvot tarkistetaan vähintään kunkin raportointikauden päättyessä, ja jos ne eroavat
merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikaa muutetaan vastaavasti. Myös sen arviointi, onko
arvonalentumisesta viitteitä, edellyttää johdon harkintaa.
2024
MEUR
Maa- ja
vesi-
alueet
Raken-
nukset
ja raken -
nelmat
Koneet
ja ka-
lusto
Kesken -
eräiset
hankin-
nat ja
ennakot
Muut
aineelli-
set hyö-
dykkeet
Yh-
teensä
Hankintameno 1.1.2024
22
256
810
57
33
1 177
Valuuttakurssimuutokset
0
1
-1
0
0
0
Lisäykset
0
2
30
30
2
64
Vähennykset
-2
-66
-178
0
-2
-247
Uudelleenryhmittely myytävänä oleviin
omaisuuseriin
0
-1
-5
0
0
-6
Muut uudelleenryhmittelyt
0
2
35
-32
0
5
Hankintameno 31.12.2024
20
193
691
54
32
991
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024
-1
-198
-644
-27
-870
Valuuttakurssimuutokset
0
0
1
0
0
1
Vähennysten ja yritysmyyntien kertyneet poistot
0
56
164
0
1
221
Tilikauden poisto
0
-7
-37
0
-2
-47
Arvonalentumiset
0
3
2
0
0
5
Uudelleenryhmittely myytävänä oleviin
omaisuuseriin
0
0
3
0
0
4
Muut uudelleenryhmittelyt
0
0
0
0
1
0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.2024
-1
-146
-511
0
-27
-685
Taloudellinen katsaus
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
20
47
180
54
5
306
Vuonna 2024 peruttiin arvon alentumisia 3 miljoonaa euroa liittyen Portfolio Businessin aineellisiin
hyödykkeisiin sekä 3 miljoonaa euroa liittyen moottorituotannon uudelleenjärjestelyyn Euroopassa.
2023
MEUR
Maa- ja
vesi-
alueet
Raken-
nukset
ja raken -
nelmat
Koneet
ja ka-
lusto
Kesken -
eräiset
hankin-
nat ja
ennakot
Muut
aineelli-
set hyö-
dykkeet
Yh-
teensä
Hankintameno 1.1.2023
22
235
758
90
31
1 136
Valuuttakurssimuutokset
-3
-8
-11
Lisäykset
1
20
31
2
54
Vähennykset
-1
-1
-41
-43
Uudelleenryhmittelyt
24
80
-64
41
Hankintameno 31.12.2023
22
256
810
57
33
1 177
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2023
-1
-170
-636
-25
-832
Valuuttakurssimuutokset
2
7
9
Vähennysten ja yritysmyyntien kertyneet poistot
1
41
43
Tilikauden poisto
-8
-32
-2
-42
Arvonalentumiset
-1
-3
-4
Muut uudelleenryhmittelyt
-23
-21
-44
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset
31.12.2023
-1
-198
-644
-27
-870
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
21
58
166
57
5
307
3.4. VUOKRASOPIMUKSET
Laadintaperiaatteet
Konsernin aktivoidut vuokrasopimukset koskevat lähinnä maa-alueita, toimistokäytössä olevia rakennuksia,
tehtaita, työpajoja, ajoneuvoja sekä tuotannon koneita ja laitteita. Rakennuksia koskevien
vuokrasopimusten kesto on keskimäärin noin 8 vuotta ja koneita ja laitteita koskevien vuokrasopimusten
keskimäärin noin 4 vuotta. Konserni kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimusvelan
vuokrasopimuksen alkaessa. Sopimuksen määrittely vuokrasopimukseksi riippuu siitä, onko Wärtsilällä
oikeus kontrolloida vuokraamansa hyödykkeen käyttöä sopimuksen voimassaoloaikana.
Standardin IFRS 16 mukaisesti määritelty käyttöoikeusomaisuuserä arvostetaan hankintamenoon sen
alkamisajankohtana. Käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenoon sisällytetään vuokrasopimusvelan
alkuperäisen arvostuksen mukainen määrä, sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä suoritetut
vuokranmaksut (vähennettyinä mahdollisilla saaduilla vuokrasopimukseen liittyvillä kannustimilla),
mahdolliset vuokralle ottajalle syntyneet alkuvaiheen välittömät menot sekä arvio menoista, jotka aiheutuvat
kohdeomaisuuserän purkamisesta ja poistamisesta, sen sijaintipaikan ennallistamisesta tai
kohdeomaisuuserän ennallistamisesta vuokrasopimuksen ehtojen mukaiseen kuntoon, elleivät kyseiset
kustannukset aiheudu vaihto-omaisuuden valmistamisesta.
Vuokrasopimusvelan alkuperäinen nimellisarvo on vuokrakautena suoritettavien maksujen nykyarvo.
Vuokranmaksuihin sisältyvät kiinteät vuokrat, jäännösarvotakuiden perusteella todennäköisesti maksettavat
määrät, kohtuullisen varmasti käytettävien jatkamisoptioiden hinta sekä vuokrasopimuksen irtisanomisesta
johtuvat sanktiot, jos vuokrakaudessa on otettu huomioon, että vuokralle ottaja käyttää vuokrasopimuksen
päättämisoption. Vuokranmaksut diskontataan vuokrasopimuksen sisäisellä korolla, jos kyseinen korko on
määriteltävissä. Muussa tapauksessa käytetään vuokralle ottajan lisäluoton korkoa. Lisäluoton korkoina
käytetään asiaankuuluvien pankkienvälisten korkojen ja konsernin lainasalkun keskimarginaalin summaa, ja
ne ovat valuuttakohtaisia.
Vuokranmaksut eivät sisällä mahdollisia muuttuvia vuokria. Muuttuvat vuokrat, joita ei sisällytetä
vuokrasopimusvelan alkuperäiseen arvoon, kirjataan suoraan tuloslaskelmalla liiketoiminnan muihin
kuluihin.
Vuokrakausi on vuokrasopimuksen ei-peruutettavissa oleva kausi sekä lisäksi jatkamis- tai
irtisanomisoption kattama kausi, jos vuokralle ottaja tulee kohtuullisen todennäköisesti käyttämään kyse
istä
optiota.
Alkuperäisen arvostuksen jälkeen käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan alkuperäiseen arvoon
vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla. Käyttöoikeusomaisuuseristä tehdyt poistot
kirjataan tuloslaskelmaan. Tuloslaskelman rahoituskuluihin kirjataan myös vuokrasopimusvelasta
aiheutuvat korkokulut. Vuokrasopimusvelat arvostetaan alkuperäisiin arvoihin vähennettynä
vuokranmaksujen pääoman osuudella.
Vuokranmaksut esitetään velkojen takaisinmaksuina ja niihin liittyvinä korkokuluina. Vuokranmaksut
esitetään rahoituksen rahavirrassa ja vuokriin liittyvät korot liiketoiminnan rahavirrassa. Lyhytaikaisiin ja
arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokranmaksut sekä muuttuvat
vuokrat esitetään liiketoiminnan rahavirrassa.
Taloudellinen katsaus
Sopimuksissa voi yhdistyä toimittajaosapuolen erilaisia velvoitteita, jotka saattavat olla
vuokrasopimuskomponenteista koostuva yhdistelmä tai vuokrasopimuskomponenteista ja muista kuin
vuokrasopimuskomponenteista koostuva yhdistelmä. Vuokrasopimuskomponentit ja muut komponentit
kirjataan erikseen, ja vastike kohdistetaan eri komponenteille suhteellisten erillishintojen perusteella.
Valintaa siitä, erotetaanko vuokrasopimukseen kuulumaton komponentti vai ei, sovelletaan koko
omaisuuserään, eli
rakennuksiin ja koneisiin ja kalustoihin.
Vuokrasopimusten muutokset voivat johtaa olemassa olevien käyttöoikeusomaisuuserien ja
vuokrasopimusvelkojen oikaisuun. Vuokrasopimuksen muutoksesta tai irtisanomisesta syntyvät voitot tai
tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin.
Myynti ja takaisinvuokraus -tilanteessa myyjä-vuokralle antaja myy omaisuuserän ostaja-vuokralle ottajalle
ja vuokraa kyseisen omaisuuserän takaisin. Omaisuuserä kirjataan pois taseesta ja vuokralle ottajalle
syntyvä käyttöomaisuuserä arvostetaan siten, että se on myyjä-vuokralle ottajan pitämään käyttöoikeuteen
liittyvä suhteellinen osuus omaisuuserän kirjanpitoarvosta. Tuloslaskelmaan kirjataan ainoastaan
transaktiossa syntynyt oikeuksien siirtoon liittyvä voitto tai tappio. Myynti ja takaisinvuokraus -tilanteessa
kirjattaviin vuokrasopimusvelkoihin sekä näihin myöhemmin kohdistuviin muutoksiin soveltuvat yllä mainitut
laadintaperiaatteet.
Konserni soveltaa kahta käytettävissä olevaa helpotusta. Nämä liittyvät joko lyhytaikaisiin
vuokrasopimuksiin, joiden vuokrakausi on korkeintaan 12 kuukautta, tai vähäarvoisiin omaisuuseriin, jotka
kirjataan kuluiksi muihin liiketoiminnan kuluihin.
Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat
Johdon pitää arvioida vuokra-aika, jos siihen liittyy jatkamis-, päättämis- tai osto-optio sekä määrittää
vuokra-aika sopimuksille, joissa vuokra-aika on rajoittamaton. Option käyttämisen todennäköisyyttä sekä
näin ollen myös vuokra-aikaa arvioitaessa johto ottaa huomioon kaikki tiedossa olevat seikat ja olosuhteet,
esimerkiksi liiketoimintojen lyhyt- ja pitkäaikaiset strategiat, jotka luovat taloudellisia kannustimia optioiden
käyttämiseen tai käyttämättä jättämiseen.
MEUR
2024
2023
Maa-alueet ja rakennukset, käyttöoikeusomaisuuserät
Kirjanpitoarvo 1.1.
246
248
Valuuttakurssimuutokset
0
-3
Lisäykset
58
50
Poistot ja arvonalentumiset
-44
-45
Vähennykset ja uudelleenryhmittelyt
-21
-5
Kirjanpitoarvo 31.12.
240
246
Koneet ja kalusto, käyttöoikeusomaisuuserät
Kirjanpitoarvo 1.1.
9
10
Lisäykset
9
6
Poistot ja arvonalentumiset
-6
-6
Vähennykset ja uudelleenryhmittelyt
-1
-1
Kirjanpitoarvo 31.12.
11
9
Vuokrasopimusvelat
Kirjanpitoarvo 1.1.
268
266
Valuuttakurssimuutokset
0
-2
Lisäykset
62
56
Korkokulut
0
2
Maksut
-49
-48
Muut oikaisut
-8
-6
Uudelleenryhmittely myytävänä oleviin omaisuuseriin
-15
Kirjanpitoarvo 31.12.
258
268
Vuokrasopimusvelat yhteensä
Pitkäaikaiset
215
224
Lyhytaikaiset
43
44
MEUR
2024
2023
Tuloslaskelmaan kirjatut määrät
Poistot ja arvonalentumiset, käyttöoikeusomaisuuserät
-50
-51
Korkokulut
-10
-8
Kulut - lyhytaikaiset vuokrasopimukset
-28
-31
Kulut - arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskevat vuokrasopimukset
-6
-6
Muuttuvat vuokrakulut
-8
-9
Vaasan Sustainable Technology Hubin vaihtuvakorkoisiin vuokrasopimuksiin liittyvät vuokrasopimusvelat
arvostetaan uudelleen jokaisena koron määräytymisajanjaksona. Vaihtuva korko on osittain suojattu.
Vaasan Sustainable Technology Hubiin liittyvät jäännösarvotakuut, joita ei huomioida aktivoiduissa
vuokrasopimusveloissa, esitetään liitetiedossa 7.1. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut.
Taloudellinen katsaus
3.5. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
MEUR
2024
2023
Tuotekehityskulut
26
18
Hankintamenojen allokointeihin liittyvät poistot
19
20
Muut aineettomat hyödykkeet
9
7
Rakennukset ja rakennelmat
7
8
Maa-alueet ja rakennukset, käyttöoikeusomaisuuserät
45
44
Koneet ja kalusto
37
32
Koneet ja kalusto, käyttöoikeusomaisuuserät
6
6
Muut aineelliset hyödykkeet
2
2
Arvonalentumiset
-20
56
Yhteensä
131
193
Taloudellinen katsaus
4. Nettokäyttöpääoma ja muut tase-erät
Osion sisältö:
4.1. VAIHTO -OMAISUUS
4.2. MYYNTISAAMISET JA SOPIMUKSEEN PERUSTUVAT VARAT JA VELAT
4.3. MUUT SAAMISET
4.4. OSTOVELAT JA MUUT VELAT
4.5. VARAUKSET
4.6. LASKENNALLISET VEROT
4.7. ELÄKEVELVOITTEET
4.1. VAIHTO -OMAISUUS
Laadintaperiaatteet
Vaihto -omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi näistä on
alempi. Nettorealisointiarvo on liiketoiminnan tavanomainen arvioitu myyntihinta, josta vähennetään
myynnin välttämättömät kustannukset sekä myynnin toteuttamiseen liittyvät kustannukset.
Aineet ja tarvikkeet arvostetaan painotettua keskihintaa
tai liukuvaa keskihintaa
käyttäen. Valmiiden
tuotteiden hankintamenoon sisältyy välittömien hankinta- ja valmistuskustannusten lisäksi osuus hankinnan
ja valmistuksen yleiskustannuksista. Keskeneräisten tuotteiden hankintamenoon sisältyvät välittömät
työvoima- ja materiaalikustannukset sekä osuus valmistuksen ja hankinnan yleiskustannuksista, kun
tuotteiden hallinta ei ole vielä siirtynyt asiakkaalle. Vaihto -omaisuuden arvosta on vähennetty
arvonalentumisvaraus.
Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat
Vaihto -omaisuuden arvostus edellyttää johdon harkintaa, erityisesti vaihto-omaisuuden epäkuranttiuden
sekä tulevaisuuden myyntihintojen arvioimisen osalta. Epäkurantista ja liiallisesta varastosta johtuva vaihto-
omaisuuden arvonalentumisen määrä perustuu johdon parhaaseen arvioon raportointikauden lopussa.
Arvioinnissa huomioidaan liiketoiminta- ja markkinakohtaisia olosuhteita sekä tulevaisuuden näkymiä. Arvio
pohjautuu järjestelmälliseen ja jatkuvaan analyysiin vaihto-omaisuuden vanhentumisesta, kiertonopeudesta
ja rakenteesta verrattuna ennakoituun tulevaan käyttöön.
Taloudellinen katsaus
MEUR
2024
2023
Aineet ja tarvikkeet
665
708
Keskeneräiset tuotteet
673
656
Valmiit tuotteet ja tavarat
42
40
Maksetut ennakot
102
81
Yhteensä
1 483
1 485
Konsernin tuloslaskelmaan on 2024 kirjattu 4 miljoonan euron (6) alaskirjaus liittyen vanhentuneeseen vaihto-
omaisuuteen. Vuonna 2024, myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvän vaihto-omaisuuden arvo oli 77 miljoonaa
euroa.
4.2. MYYNTISAAMISET JA SOPIMUKSEEN PERUSTUVAT VARAT JA VELAT
Laadintaperiaatteet
Myyntisaaminen kirjataan, kun oikeus vastikkeeseen on ehdoton. Konsernin myyntisaamiset kirjataan
jaksotettuun hankintamenoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo vähennettynä arvon alentumisesta
johtuvalla vähennyserällä. Luottoriskin kohoamista arvioidaan jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien
sijoitusten ja muiden saamisten osalta tilinpäätöspäivänä. Sovellettava menetelmä määritetään luottoriskin
mahdollisen kohoamisen perusteella. Kun merkittävää luottoriskin kohoamista havaitaan, arvioidaan
tappiota koskeva vähennyserä raportointipäivänä siihen määrään, joka vastaa koko voimassaoloajalta
odotettavissa olevia luottotappioita.
Myyntisaamisten ja sopimukseen perustuvien varojen osalta käytetään yksinkertaistettua mallia, jossa
luottotappioiden arvioitu määrä perustuu saamisista niiden voimassaoloaikana odotettuihin luottotappioihin.
Odotettujen luottotappioiden määrittelyyn konserni käyttää varausmatriisia, jossa saatavat on eroteltu
ikäjakauman ja alkuperän perusteella. Konsernilla on tehokas perintäprosessi, mikä alentaa mahdollisten
luottotappioiden riskiä. Riskiä pienentävät myös käytössä olevat ennakkomaksut ja maksusitoumukset.
Luottotappioasteen määrää arvioitaessa konserni huomioi kunkin kategorian osalta kokemuksensa
aikaisemmin toteutuneista luottotappioista sekä oikaisee niitä tulevaisuuteen suuntautuvan
makrotaloudellisen datan perusteella. Tämän analyysin pohjalta erääntymättömille ja enintään 359 päivää
erääntyneille myyntisaataville tehdään 0,1%–2,0%:n arvonalentuminen. Lisäksi yli 360 päivää
erääntyneiden myyntisaatavien arvonalentuminen arvioidaan saatavakohtaisesti. Esimerkkejä
arvonalentumiseen johtavista tapahtumista ovat velallisen vakavat taloudelliset ongelmat ja velallisen
todennäköinen konkurssi tai muu taloudellinen järjestely.
Myyntisaatavat alaskirjataan pysyvästi, kun niitä ei kohtuudella odoteta saatavan.
Konserni voi myydä myyntisaamisten jakamattomia osuuksia sekä jatkuvasti että kertaluonteisesti
rahoitusyhtiöille. Myydyt myyntisaamiset kirjataan pois taseesta, kun ostaja on suorittanut maksun
myyntisaamisista ja kun kaikki omistamiseen liittyvät olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet ostajalle. Jos
myyntisaamiseen liittyvä omistajuus, riski ja hallintaoikeus eivät ole siirtyneet, kirjataan tällaiset saamiset
takaisin taseeseen kauden lopussa.
Sopimukseen perustuvat varat ja velat liittyvät asiakassopimuksiin.
Kun tavaroiden tai palveluiden hallinta siirretään asiakkaalle ennen kuin asiakas maksaa vastikkeen,
saaminen kirjataan sopimukseen perustuvaksi varaksi, joka käsittää oikeuden tulevaisuudessa saatavaan
vastikkeeseen. Sopimukseen perustuvat varat liittyvät ensisijaisesti konsernin oikeuteen saada vastike jo
luovutetuista tavaroista ja palveluista, joita ei kuitenkaan ole vielä raportointipäivänä laskutettu.
Sopimukseen perustuvat varat siirretään myyntisaamisiin, kun oikeus vastikkeeseen on ehdoton.
Sopimuksiin perustuvat velat sisältävät saadut ennakot (ennakkoon saadut maksut) sekä jaksotetut tuotot
(laskutusmäärät suurempia kuin myyntituotot). Sopimukseen perustuvat velat tuloutetaan, kun konserni
suorittaa sopimuksen mukaisen suoritteen.
Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat
Arvioidut luottotappiovaraukset perustuvat johdon parhaaseen näkemykseen, mikä kattaa kokemuksen
menneestä sekä tulevaisuuteen suuntautuvan ymmärryksen asiakkaiden maksukäyttäytymisestä ja
taloudellisesta tilanteesta. Asiakassopimuksiin liittyvien maksujen saamisen todennäköisyyden arvioiminen
edellyttää harkintaa, ja se voi vaikuttaa tulojen kirjaamisen ajankohtaan ja määrään.
Sopimukseen perustuvat varat ja velat
MEUR
2024
2023
Myyntisaamiset
1 025
993
Sopimukseen perustuvat varat
571
630
Sopimukseen perustuvat velat
Saadut ennakot
898
774
Jaksotetut tuotot
1 048
886
Myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat varat
Pitkäaikaiset
6
2
Lyhytaikaiset
1 590
1 622
Taloudellinen katsaus
Sopimukseen perustuvat velat
Pitkäaikaiset
121
126
Lyhytaikaiset
1 825
1 534
Tilikauden aikana tuloutetut myyntituotot, jotka olivat mukana sopimukseen perustuvissa
veloissa 1.1.
1 534
1 145
Täyttämättömät suoritevelvoitteet, kaikki tulotyypit
10 365
8 487
josta keskeneräisiin projekteihin ja sopimuksiin liittyvät jäljellä olevat
suoritevelvoitteet
5 440
5 126
Sopimukseen perustuvat varat ja velat liittyvät muun muassa pitkäaikaisiin huoltosopimuksiin ja ajan kuluessa
tuloutettaviin projekteihin, kuten kaasuratkaisujen toimitussopimuksiin, integroituihin ratkaisuihin sekä
voimalaratkaisuihin.
5 075 miljoonaa euroa (4 208) täyttämättömistä suoritevelvoitteista odotetaan kirjattavaksi seuraavan vuoden
aikana ja loput myöhemmin.
Myyntisaamisten ikäjakauma
-
2024
2023
MEUR
Myynti-
saamiset
joista
alaskirjattu
Myynti-
saamiset
joista
alaskirjattu
Erääntymättömät saamiset
783
1
706
3
1–30 päivää erääntyneet
123
0
139
31–180 päivää erääntyneet
113
9
129
1
181–360 päivää erääntyneet
18
5
15
1
Yli vuoden erääntyneet
54
51
62
53
Yhteensä
1 091
66
1 050
57
Vuonna 2024 tappioksi kirjattujen alaskirjausten tulosvaikutus oli -2 miljoonaa euroa (-6).
Arvonalentumiset
MEUR
2024
2023
Arvonalentumiset 1.1.
57
87
Saadut maksut
-8
-33
Kirjattujen tappiovarausten lisäykset
19
10
Tilikauden aikana alaskirjatut perintäkelvottomat saamiset
-2
-6
Arvonalentumiset 31.12.
66
57
Konsernin myymien myyntisaamisten määrä on tällä hetkellä myyntisaamisten kokonaismäärään verrattuna
merkityksetön. Myydyt myyntisaamiset on kirjattu pois taseesta.
4.3. MUUT SAAMISET
Laadintaperiaatteet
Muut saamiset arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon lukuunottamatta etuuspohjaisiin
eläkejärjestelyihin liittyviä saamisia sekä johdannaisia. Johdannaisten arvostukseen liittyvät
laadintaperiaatteet esitetään liitetiedossa 5.2. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin ja etuuspohjaisiin
eläkejärjestelyihin liittyvien saamisten laadintaperiaatteet liitetiedossa 4.7. Eläkevelvoitteet.
MEUR
2024
2023
Johdannaiset
15
49
Korot ja muut rahoituserät
3
3
Vakuutusmaksut
3
3
Vuokrajaksotukset
2
4
Jaksotetut kustannukset
3
2
Muut siirtosaamiset
42
34
Lainasaamiset
1
1
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt
14
16
Arvonlisäverosaamiset
156
160
Muut*
68
62
Yhteensä
308
332
Pitkäaikaiset
39
46
Lyhytaikaiset
269
287
* Sisältää henkilöstökustannuksiin liittyviä verosaamisia Brasiliassa 7 miljoonaa euroa (8), joita ei välttämättä
pystytä hyödyntämään vuoden kuluessa.
Taloudellinen katsaus
4.4. OSTOVELAT JA MUUT VELAT
Laadintaperiaatteet
Ostovelat arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon.
Johdannaisten arvostukseen liittyvät laadintaperiaatteet esitetään liitetiedossa 5.2. Rahoitusvarat ja -velat
arvostusryhmittäin. Muut velat arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin jaksotettuun
hankintamenoon.
MEUR
2024
2023
Ostovelat
793
686
Jaksotetut kulut
410
334
Henkilöstökulut
263
232
Johdannaiset
72
16
Korot ja muut rahoituserät
8
9
Muut siirtovelat
59
46
Arvonlisäverovelat
49
38
Muut
89
93
Yhteensä
1 743
1 454
Pitkäaikaiset
12
16
Lyhytaikaiset
1 731
1 437
Wärtsilällä on useita toimittajarahoitusohjelmia, joiden puitteissa pankit hankkivat oikeudet myyntisaataviin
toimittajilta. Toimittajarahoitusohjelmiin osallistuvat toimittajat hyötyvät maksun aikaistuksesta diskontatessaan
pankille siirtämänsä saamiset. Wärtsilä maksaa saamiset pankeille niiden alkuperäisiin eräpäiviin mennessä.
Wärtsilän toimittajarahoitusohjelmiin liittyvien ostovelkojen maksuehtoihin eivät vaikuta toimittajien päätökset
myydä järjestelyjen piirissä olevia saatavia. Wärtsilä ei ole osapuolena pankkien ja toimittajien välisissä
saamisten ostosopimuksissa, eikä siten voi valvoa rahoitusehtoja tai pankkien toimittajille suorittamien
maksujen ajankohtaa.
31.12.2024
Tavarantoimittajien kanssa sovittuihin rahoitusjärjestelyihin sisältyvien ostovelkojen kirjanpitoarvo, MEUR
350
Vaihteluväli maksuajoissa, päivää
Tavarantoimittajien kanssa sovittuihin rahoitusjärjestelyihin sisältyvät ostovelat
90
‒
180
Vertailukohtana olevat, tavarantoimittajien kanssa sovittuihin rahoitusjärjestelyihin sisältymättömät
ostovelat
0
‒
150
Wärtsilä arvioi pitkäaikaisten yhteistyöpankkiensa tarjoamien toimittajarahoitusohjelmien aiheuttaman
likviditeettiriskin erittäin vähäiseksi. Lisätietoa toimittajien rahoitusjärjestelyjen likviditeettiriskistä esitetään
liitetiedossa 5.8. Rahoitusriskit.
4.5. VARAUKSET
Laadintaperiaatteet
Varaus merkitään taseeseen silloin, kun konsernilla on jonkin aikaisemman tapahtuman seurauksena
oikeudellinen tai tosiasiallinen olemassa oleva velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen
edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen, ja velvoitteen määrä on
luotettavasti arvioitavissa. Varaukset voivat liittyä muun muassa takuukustannuksiin, ympäristövelvoitteisiin,
oikeudenkäynteihin, projektien ennakoituihin tappioihin ja uudelleenjärjestelyihin. Varauksena kirjattava
määrä vastaa johdon parasta arviota menoista, joita olemassa olevan velvoitteen täyttäminen edellyttää
raportointikauden päättymispäivänä.
Toimitettuihin tuotteisiin liittyvät arvioidut takuukustannukset käsitellään varauksena. Takuukausi kattaa
yleensä 1
‒
3 vuotta toimituksesta eteenpäin.
Tappiolliset sopimukset ovat sopimuksia, jossa velvollisuuksien täyttämisestä johtuvat välttämättömät
kustannukset ylittävät sopimuksen odotetun taloudellisen hyödyn. Sopimuksesta johtuva velvollisuus
lasketaan ja tappiovaraus kirjataan vastaamaan odotettua tappiota.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun uudelleenjärjestelysuunnitelma on hyväksytty ja toimeenpano
aloitettu tai asianosaiselle henkilöstölle on kerrottu järjestelyn ehdoista. Suunnitelmassa tulee olla yksilöity
mitä toimintoja ja henkilöstöä se koskee sekä mikä on sen toteuttamisaikataulu ja -kustannukset.
Konserniyhtiöt ovat vastaajina eräissä oikeusjutuissa, jotka liittyvät konsernin normaaliin liiketoimintaan.
Kyseiset oikeusjutut koskevat muun muassa sopimus- ja muita vastuita, työsuhdeasioita,
omaisuusvahinkoja sekä hallintoasioita. Konserni saa ajoittain erisuuruisia ja vaihtelevassa määrin
perusteltuja korvausvaatimuksia. Konsernin periaatteisiin kuuluu varausten tekeminen vaatimusten sekä
oikeudenkäyntien ja välimiesmenettelyjen varalta silloin kun epäsuotuisa lopputulos on todennäköinen ja
kulujen suuruus voidaan kohtuullisella varmuudella arvioida.
Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat
Varaukset kirjataan tietyn tilanteen aiheuttamista tulevista kustannuksista johdon parhaan arvion mukaan.
Kertynyt historiallinen kokemus, tilannekohtaiset olosuhteet, arvioidut riskit, epävarmuudet sekä tulevat
tapahtumat, kuten lakimuutokset tai teknologian kehitys, otetaan harkinnassa huomioon. Takuuvaraukset
perustuvat johdon parhaaseen arvioon tulevaisuuden takuukustannuksista. Kyseinen arvio perustuu
Taloudellinen katsaus
kertyneeseen kokemukseen vastaavista toimituksista ja niistä syntyneistä takuukustannuksista. Johdon
harkintaa käytetään myös oikeudenkäynteihin liittyvien varausten arvioinnissa. Oikeudenkäyntiin liittyvä
varaus kirjataan, mikäli epäsuotuisa tulos on todennäköinen ja tappio voidaan määrittää kohtuullisella
varmuudella. Konserni on vastaajana eräissä oikeudenkäynneissä, jotka liittyvät sen liiketoimintaan.
Lopullinen tulos voi poiketa näistä arvioista.
2024
MEUR
Oikeu-
den-
käynnit
Takuu -
varaukset
Tappio -
varaukset
Uudel-
leen-
järjestely-
varaukset
Muut
varaukset
Yhteensä
Varaukset 1.1.2024
5
144
66
62
96
373
Kurssierot
0
0
0
0
1
0
Lisäykset
4
74
62
2
33
175
Käytetyt varaukset
-1
-69
-40
-15
-15
-140
Käyttämättömien varausten peruutukset
0
-3
-46
-6
-55
Varaukset 31.12.2024
7
149
85
2
109
352
Pitkäaikainen
144
Lyhytaikainen
207
Vuonna 2023 uudelleenjärjestelyvaraukseen sisältyi 58 miljoonaa euroa liittyen tuotannon alasajoon
Triestessä, Italiassa. Vuonna 2024 näistä on peruutettu 46 miljoonaa euroa ja käytetty 11 miljoonaa euroa.
Eräs saaduista vaatimuksista on erityisen suuri, mutta sen toteutumista pidetään erittäin epätodennäköisenä.
2023
MEUR
Oikeu-
den-
käynnit
Takuu -
varaukset
Tappio -
varaukset
Uudel-
leen-
järjestely-
varaukset
Muut
varaukset
Yhteensä
Varaukset 1.1.2023
12
155
88
62
80
397
Kurssierot
-2
-1
-1
-3
Lisäykset
3
53
79
18
46
199
Käytetyt varaukset
-4
-62
-87
-17
-19
-188
Käyttämättömien varausten peruutukset
-6
-13
-1
-11
-32
Varaukset 31.12.2023
5
144
66
62
96
373
Pitkäaikainen
126
Lyhytaikainen
246
Takuuvarauksiin liittyvät vertailukauden luvut on oikaistu vastaamaan kategorisointia pitkäaikaisiin ja
lyhytaikaisiin varauksiin.
4.6. LASKENNALLISET VEROT
Laadintaperiaatteet
Laskennalliset verovelat ja -saamiset kirjataan pääsääntöisesti kaikista omaisuus- ja velkaerien
verotuksellisten arvojen sekä kirjanpitoarvojen välisistä väliaikaisista eroista käyttäen raportointikauden
päättymispäivänä voimassaolevia tai jo hyväksyttyjä, mutta ei vielä lainvoimaisia verokantoja.
Laskennalliset verovelat kirjataan taseeseen täysimääräisinä ja laskennalliset verosaamiset arvioidun
todennäköisen verohyödyn suuruisena.
Laskennalliset verovelat ja -saamiset kirjataan nettona, kun ne liittyvät saman veroviranomaisen
määräämiin tuloveroihin, jotka peritään joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, jotka aikovat
käsitellä veroeriä nettomääräisesti.
Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat
Arviot veroveloista ja -saamisista liittyvät pääasiassa käynnissä olevien verotarkastusten arvioituihin
lopputuloksiin sekä verotuksen tappioihin liittyvien laskennallisten verosaamisten arvostamiseen.
Käyttämättömistä verotuksen tappioista ja muista väliaikaisista eroista kirjataan laskennallinen
verosaaminen vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että syntyy verotettavaa tuloa. Verosaamisia
ei kirjata sellaisista verotuksen tappioista, joiden käyttämiseen liittyy epävarmuutta.
Taloudellinen katsaus
Laskennallisten verojen muutos tilikauden 2024 aikana
MEUR
1.1.2024
Konser-
nin tulos-
laskel-
maan
kirjatut
erät
Laajaan
tulos-
laskel-
maan
kirjatut
erät
Konser-
nin tasee -
seen
kirjatut
erät
Muunto -
erot
Yritys-
hankin-
nat ja
-myynnit
31.12.
2024
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut verotappiot
41
-20
20
Eläkevelvoitteet
17
-2
2
17
Varaukset
49
-6
-1
43
Vaihto -omaisuuden sisäisen
katteen eliminointi
9
1
10
Arvonmuutosrahasto
1
2
3
Vuokrasopimusvelat
59
-1
1
60
Muut väliaikaiset erot
92
-10
1
83
Uudelleenryhmittely myytävänä
oleviin omaisuuseriin
-3
Vuokrasopimusvelkoihin liittyvien
laskennallisten verosaamisten
kuittaus
-56
-57
Yhteensä
212
-37
3
1
175
Laskennalliset verovelat
Aineelliset ja aineettomat
hyödykkeet
32
-2
30
Arvonmuutosrahasto
7
-7
Käyttöoikeusomaisuuserät
56
1
59
Muut väliaikaiset erot
30
4
33
Uudelleenryhmittely myytävänä
oleviin omaisuuseriin
-7
Käyttöoikeusomaisuuseriin
liittyvien laskennallisten
verovelkojen kuittaus
-56
-57
Yhteensä
69
3
-7
1
57
Laskennallinen
nettoverosaaminen/
-velka
143
-40
10
118
31.12.2024 konsernilla oli kirjaamatta 96 miljoonaa euroa (87) laskennallista verosaamista, koska niiden
toteutumiseen liittyy epävarmuutta. Pääosa kirjaamattomista laskennallisista verosaamisista liittyy kertyneisiin
verotuksen tappioihin. Näistä 11 miljoonaa euroa (8) vanhenee seuraavien viiden vuoden aikana ja loput
myöhemmin tai ei koskaan. Pääosa verotuksen tappioista, joihin liittyen on kirjattu laskennallista verosaamista,
eivät vanhene koskaan.
Laskennallisten verojen muutos tilikauden 2023 aikana
MEUR
1.1.2023
Konser-
nin tulos-
laskel-
maan
kirjatut
erät
Laajaan
tulos-
laskel-
maan
kirjatut
erät
Konser-
nin tasee -
seen
kirjatut
erät
Muunto -
erot
Yritys-
hankin-
nat ja
-myynnit
31.12.
2023
Laskennalliset verosaamiset
Vahvistetut verotappiot
41
1
-1
41
Eläkevelvoitteet
10
7
17
Varaukset
62
-12
-1
49
Vaihto -omaisuuden sisäisen
katteen eliminointi
8
1
9
Arvonmuutosrahasto
1
1
Vuokrasopimusvelat
60
-10
9
-1
59
Muut väliaikaiset erot
73
23
-5
92
Vuokrasopimusvelkoihin liittyvien
laskennallisten verosaamisten
kuittaus
-58
-56
Yhteensä
197
11
1
9
-8
212
Laskennalliset verovelat
Aineelliset ja aineettomat
hyödykkeet
32
2
-1
32
Arvonmuutosrahasto
4
3
7
Käyttöoikeusomaisuuserät
58
-11
9
56
Muut väliaikaiset erot
29
2
-1
30
Käyttöoikeusomaisuuseriin
liittyvien laskennallisten
verovelkojen kuittaus
-58
-56
Yhteensä
65
-10
3
9
-2
-1
69
Laskennallinen
nettoverosaaminen/
-velka
132
21
-2
-6
1
143
Taloudellinen katsaus
4.7. ELÄKEVELVOITTEET
Laadintaperiaatteet
Konserniyhtiöillä on eri maissa useita eläkejärjestelyjä, jotka perustuvat paikallisiin olosuhteisiin ja
käytäntöihin. Nämä eläkejärjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi.
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt rahoitetaan suorituksina eläkesäätiöille tai eläkevakuutusyhtiöille.
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt voivat olla rahastoimattomia tai kokonaan tai osittain rahastoituja.
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteiden nykyarvo on määritetty kustakin järjestelystä erikseen
ennakoituun etuoikeusyksikköön perustuvalla vakuutusmatemaattisella menetelmällä. Etuuspohjaisiin
eläkejärjestelyihin kuuluvat velvoitteet kirjataan vähennettynä niihin liittyvien varojen käyvillä arvoilla
tilikauden viimeisenä päivänä.
Vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden osuus sekä muut uudelleenarvostukset kirjataan muihin
laajan tuloslaskelman eriin sillä kaudella, jonka aikana ne syntyvät. Työsuoritukseen perustuvana menona
kirjataan tilikauden työsuorituksella ansaitun etuuspohjaisen eläkejärjestelyn nykyarvo. Etuuspohjaisesta
eläkejärjestelystä syntyvä korkokustannus perustuu arvostuksessa käytettyyn diskonttokorkoon.
Työsuoritukseen perustuva kustannus raportoidaan työsuhde-etuuksista aiheutuvissa kuluissa ja
korkokustannukset rahoituskuluissa. Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen laskennan suorittavat hyväksytyt
vakuutusmatemaatikot.
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen lisäksi Wärtsilällä on muita pitkäaikaisia työsuhde-etuuksia, jotka
esitetään erillään etuuspohjaisista eläkkeistä. Velvoitteet kaikista muista pitkäaikaisista työsuhde-etuuksista
kirjataan kuten etuuspohjaiset eläkkeet, vähennettynä niihin liittyvien varojen käyvällä arvolla. Pitkäaikaisten
työsuhde-etuuksien muutokset on esitetty tuloslaskelmalla.
Laadintaperiaatteet maksupohjaisiin järjestelmiin liittyen on esitetty liitetiedossa 2.5. Työsuhde -etuuksista
aiheutuvat kulut.
Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat
Jokaisen etuuspohjaisen eläkejärjestelyn velvoitteiden määrän arvioiminen perustuu
vakuutusmatemaattisiin arvioihin koskien muun muassa tulevia palkankorotuksia, diskonttauskorkoja ja
rahastoitujen varojen tuottoja. Näiden oletusten muutokset voivat olennaisesti vaikuttaa eläkevelvoitteisiin ja
eläkekuluihin.
MEUR
2024
2023
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen nettovarat 31.12.
14
16
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen nettovelka 31.12.
82
83
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet 31.12.
46
43
Wärtsilällä on etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä pääasiassa Euroopassa ja Aasiassa. Merkittävimmät niistä
sijaitsevat Sveitsissä, Saksassa, Yhdistyneissä kuningaskunnissa ja Ruotsissa. Sveitsin etuuspohjaisen
eläkejärjestelyn osuus konsernin velvoitteiden kokonaismäärästä on 41% ja varojen kokonaismäärästä 65%.
Suurin osa järjestelyistä tarjoaa työntekijöille elinikäisen eläkkeen tavanomaisen eläkeiän saavuttamisen
jälkeen, mutta on myös järjestelyjä, jotka tarjoavat kertakorvauksen työntekijän saavuttaessa eläkeiän. Suurin
osa etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä on eläkesäätiöiden hallussa, ja niiden varat eivät sisälly konsernin
varoihin. Järjestelyn varat on yleensä sijoitettu kunkin eläkesäätion hallituksen hyväksymiin kohteisiin, mutta
joissain tapauksissa niitä hallinnoivat kokonaisuudessaan vakuutusyhtiöt. Konserniyhtiöiden maksut
eläkesäätiöille suoritetaan kunkin maan lainsäädännön ja käytännön mukaisesti. Valtuutetut aktuaarit ovat
kussakin maassa suorittaneet etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvät vakuutuslaskelmat.
Sveitsin järjestely
Wärtsilällä on Sveitsissä paikallisten eläkelakien ja -säännösten mukainen etuuspohjainen eläkejärjestely,
johon osallistuville maksetaan eläkettä eläkkeelle jäämisen jälkeen. Eläke-etuus määräytyy kertyneen
eläkepääoman mukaan ja se koostuu järjestelyyn työssäoloaikana maksetuista pääomista sekä niihin liittyvistä
korkoeristä. Järjestelyä hoitaa eläkerahasto, jota johtaa yrityksen ulkopuolinen säätiön hallitus.
Sekä työntekijä että työnantaja maksavat eläkejärjestelyyn säätiön säännöissä määritellyn prosenttiosuuden
vakuutetusta palkasta. Työnantajan maksama eläkemaksu vaihtelee työntekijän iän mukaan ja se kattaa
keskimäärin kaksi kolmasosaa kokonaismaksusta.
Eläkesäätiön investointistrategiasta vastaa säätiön hallitus ja varat sijoitetaan tämän strategian sekä
paikallisen lainsäädännön ja käytännön mukaisesti. Järjestelyn
muita riskejä valitun investointistrategian lisäksi
ovat pidennys eliniän odotteessa sekä ennenaikainen kuolema tai vammautuminen. Eläkejärjestelyt on
vakuutettu kuoleman ja vammautumisriskin osalta 31.12.2024. Inflaatiosta johtuva mahdollinen maksettavien
eläkkeiden nousu on säätiön hallituksen harkintavallassa, kun maksettavan eläkkeen määrä ylittää
lainsäädännössä määritetyn minimieläkkeen.
Saksan järjestelyt
Wärtsilällä on Saksassa paikallisten eläkelakien ja -säännösten mukaisia etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä,
joihin osallistuville maksetaan eläkettä eläkkeelle jäämisen jälkeen. Eläke-etuus määräytyy kertyneen
eläkepääoman mukaan ja se koostuu järjestelyyn työssäoloaikana maksetuista pääomista sekä niihin liittyvistä
korkoeristä. Järjestelyjä on erilaisia, rahastoimattomista eläkerahaston hoitamaan järjestelyyn.
Joissain järjestelyissä sekä työntekijä että työnantaja maksavat eläkejärjestelyyn säätiön säännöissä
määritellyn prosenttiosuuden palkasta, mutta osassa järjestelyitä vain työnantaja on maksuvelvollinen.
Työnantajan maksama eläkemaksu voi vaihdella työntekijän iän, työsuhteen keston ja työntekijän aseman
mukaan.
Taloudellinen katsaus
Järjestelyjen riskejä ovat pidennys eliniän odotteessa, ennenaikainen kuolema tai vammautuminen sekä
mahdollisen eläkesäätiön varojen hallinnoimiseksi valittu investointistrategia. Inflaatiosta johtuva maksettavien
eläkkeiden nousu tarkastetaan vuosittain.
MEUR
2024
2023
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo
71
71
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo
153
146
Varojen käypä arvo
-157
-151
Nettovelka taseessa
67
66
%
Etuus-
pohjaisen
velvoitteen
nykyarvo
Järjestelyyn
kuuluvien
varojen
käypä arvo
Sveitsi
41
65
Saksa
16
Muu Eurooppa
29
20
Aasia
13
15
Yhteensä
100
100
MEUR
Etuus-
pohjaisen
velvoitteen
nykyarvo
Järjestelyyn
kuuluvien
varojen
käypä arvo
Etuus-
pohjainen
nettovelka
yhteensä
Velvoitteiden ja varojen arvo 1.1.2023
210
-142
71
Valuuttakurssimuutokset
4
-5
-1
Kirjattu tuloslaskelmaan:
Kauden työsuoritukseen perustuva meno
7
7
Aiempaan työsuoritukseen perustuva meno
1
1
Voitot (-) / tappiot (+) velvoitteen täyttämisestä
-1
-2
-2
Korkokulu (+) / korkotuotto (-)
7
-4
2
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät muissa laajan tuloslaskelman
erissä:
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, pois lukien korkotuotto
-3
-3
Kokemusperusteiset oikaisut
1
1
Taloudellisten oletusten muutokset
3
3
Järjestelyyn osallisten maksusuoritukset
2
-2
Työnantajan maksusuoritukset
-4
-4
Maksetut etuudet
-13
8
-5
Velvoitteiden ja varojen arvo 31.12.2023
220
-151
66
Velvoitteiden ja varojen arvo 1.1.2024
220
-151
66
Valuuttakurssimuutokset
-1
1
Muut muutokset
-3
-3
Kirjattu tuloslaskelmaan:
Kauden työsuoritukseen perustuva meno
8
8
Voitot (-) / tappiot (+) velvoitteen täyttämisestä
1
1
Korkokulu (+) / korkotuotto (-)
7
-4
3
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät muissa laajan tuloslaskelman
erissä:
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, pois lukien korkotuotto
-5
-5
Kokemusperusteiset oikaisut
1
1
Taloudellisten oletusten muutokset
12
12
Järjestelyyn osallisten maksusuoritukset
2
-2
Työnantajan maksusuoritukset
-6
-6
Maksetut etuudet
-15
9
-6
Uudelleenryhmittely myytävänä oleviin omaisuuseriin
-4
-4
Velvoitteiden ja varojen arvo 31.12.2024
228
-158
67
Järjestelyyn kuuluvien varojen jakautuminen omaisuusryhmittäin:
%
2024
2023
Oman pääoman ehtoiset instrumentit
17
16
Joukkovelkakirjat ja muut rahoitusinstrumentit
43
44
Kiinteistöt
20
19
Muut saamiset
20
21
Tärkeimmät vakuutusmatemaattiset oletukset tilikauden lopussa ovat (ilmoitettu painotettuna
keskiarvona):
%
2024
2023
Diskonttauskorko
2,88
3,45
Palkkojen nousu
2,22
2,18
Eläkkeiden nousu
0,98
0,92
Taloudellinen katsaus
31.12.2024 etuuspohjaisten velvoitteiden duraation painotettu keskiarvo oli 8 vuotta (8). Konserni odottaa
maksavansa 3 miljoonaa euroa (3) etuuspohjaisiin järjestelyihin seuraavan tilikauden aikana.
Tulevaisuuden kuolleisuusolettama perustuu aktuaarien laskelmiin, jotka pohjautuvat kussakin maassa
julkaistuihin tilastoihin ja kokemuksiin. Näiden perusteella arvioitu painotettu keskimääräinen jäljellä oleva
elinikä eläkeiän saavuttamisen jälkeen on seuraava:
-
2024
2023
Järjestelyyn kuuluvien henkilöiden eläkeikä tilikauden lopussa:
miehet
17,2
17,4
naiset
19,2
19,6
Järjestelyyn kuuluvien henkilöiden eläkeikä 20 vuoden kuluttua tilikauden
päättymisestä:
miehet
16,1
17,2
naiset
18,5
19,2
Jokaiselle merkittävälle vakuutusmatemaattiselle oletukselle tehdyt herkkyysanalyysit on esitetty alla olevassa
taulukossa. Taulukosta käy ilmi miten muutokset vakuutusmatemaattisissa oletuksissa, jotka olisivat olleet
kohtuullisissa määrin mahdollisia tilikauden lopussa, olisivat vaikuttaneet etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen
velvoitteisiin. Tehdyt herkkyysanalyysit soveltuvat vain etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteisiin eikä
etuuspohjaisiin eläkevelkoihin kokonaisuudessaan.
Herkkyysanalyysi
-
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen
nettovelvoitteet, MEUR
Muutokset oletuksissa
2024
2023
Diskonttauskorko
kasvu 1%
-25
-22
Diskonttauskorko
lasku 1%
24
29
Palkkojen nousu
kasvu 1%
7
8
Palkkojen nousu
lasku 1%
-6
-8
Eläkkeiden nousu
kasvu 1%
18
14
Eläkkeiden nousu
lasku 1%
-8
-7
Taloudellinen katsaus
5. Pääomarakenne ja rahoituserät
Osion sisältö:
5.1. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
5.2. RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN
5.3. RAHAVARAT
5.4. NETTOVELAN TÄSMÄYTYS
5.5. OMA PÄÄOMA
5.6. RAHOITUSVELKOJEN MATURITEETTIANALYYSI
5.7. JOHDANNAISINSTRUMENTIT
5.8. RAHOITUSRISKIT
5.1. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT
Laadintaperiaatteet
Eläkevelvoitteiden korkokustannukset raportoidaan tuloslaskelmalla rahoituskuluissa. Rahoitustuottoihin
ja -kuluihin sisältyy myös liiketoimintaan liittymättömien osakeomistusten käyvän arvon muutoksista ja
myynnistä aiheutuvat voitot ja tappiot sekä arvonalentumistappiot.
Muutokset Wärtsilä-konsernin lainaportfoliota vastaan otettujen korkosuojien käyvissä arvoissa kirjataan
välittömästi tuloslaskelman rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Koronvaihtosopimusten käyvät arvot lasketaan
diskonttaamalla tulevaisuuden rahavirrat.
Rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät kurssierot esitetään tuloslaskelman rahoituserissä pois lukien
sellaisista pitkäaikaisista lainoista syntyvät kurssierot, jotka ovat osa konsernin tytäryhtiöön tekemää
nettosijoitusta.
MEUR
2024
2023
Korkotuotot lainoista ja saamisista
1
4
Korkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusvaroista
14
15
Korkotuotot jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista eristä
33
10
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja
-velkojen arvonmuutokset
-5
-3
Taloudellinen katsaus
Valuuttakurssierot*
0
2
Muut rahoitustuotot
1
3
Rahoitustuotot yhteensä
44
31
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista rahoitusveloista
-17
-18
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjattavista vuokrasopimusveloista
-10
-8
Korkokulut käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista rahoitusveloista
-33
-32
Nettokorot etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä
-3
-2
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen
arvonmuutokset
-1
Valuuttakurssierot*
-2
Lainojen palkkiokulut
-1
-2
Muut rahoituskulut
-4
-5
Rahoituskulut yhteensä
-73
-68
Yhteensä
-29
-37
* Vuonna 2024 kurssieroihin sisältyi -2 miljoonaa euroa (-3) kurssieroa suojaamattomista sisäisistä lainoista.
5.2. RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN
Laadintaperiaatteet
Rahoitusinstrumentit
Rahoitusinstrumentit kirjataan alun perin taseeseen käypään arvoon. Myöhemmin rahoitusvarat luokitellaan
ja arvostetaan joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Rahoitusvarojen
luokittelu riippuu liiketoimintamallista ja omaisuuserän rahavirtaominaisuuksista. Rahoitusvelat luokitellaan
ja arvostetaan myöhemmin joko jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Rahoitusinstrumentit luokitellaan lyhytaikaisiksi, ellei niiden maturiteetti ylitä 12:ta kuukautta
raportointipäivästä eteenpäin. Rahoitusinstrumentti kirjataan pois taseesta vain silloin, kun se lakkaa
olemasta olemassa, eli kun sopimusperusteinen oikeus tai velvoite täytetään, kumotaan tai sen
voimassaolo lakkaa. Rahoitusinstrumenttien tilanne arvioidaan kunakin raportointipäivänä.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusinstrumentit
Rahoitusvarat
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat sisältävät rahavarat, sijoitukset
velkainstrumentteihin, yritystodistusohjelmat, myyntisaamiset ja muut saamiset. Omaisuuserät kirjataan
alun perin käypään arvoon vähennettynä transaktiomenoilla, ja myöhemmin jaksotettuun hankintamenoon
soveltamalla efektiivisen koron menetelmää. Näiden omaisuuserien tarkoitus on kerätä sopimukseen
perustuvia rahavirtoja, jotka ovat yksinomaan lainan pääoman ja korkojen maksuja. Korkotuotot kirjataan
tuloslaskelmalla rahoitustuottoihin.
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattuihin velkainstrumentteihin ja yritystodistuksiin tehtyihin sijoituksiin
liittyvät odotettavissa olevat luottotappiot arvioidaan neljännesvuosittain tulevaisuuteen katsoen sijoitusten
erääntymispäivät ja vastapuoliluottoriskit huomioiden.
Konserni soveltaa IFRS 9:n sallimaa yksinkertaistettua menettelyä myyntisaatavista odotettavissa oleville
luottotappioille. Sen mukaan saamisen alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä on aina arvostettava siihen
liittyvää tappiota koskeva vähennyserä määrään, joka vastaa saamisen koko voimassaoloajalta
odotettavissa olevia luottotappioita. Lisätietoa liitetiedossa 4.2. Myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat
varat ja velat.
Rahoitusvelat
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat sisältävät ostovelat ja muut velat, lainat ja luotot.
Nämä velat kirjataan alun perin käypään arvoon vähennettynä velkojen hankintaan liittyvillä
transaktiomenoilla, ja myöhemmin ne luokitellaan ja arvostetaan soveltamalla efektiivisen koron
menetelmää lyhentämällä velkaa sen maturiteetin aikaisilla diskontatuilla korkomaksuilla. Korkomenot
kirjataan tuloslaskelmalla rahoituskuluihin.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusinstrumentit
Rahoitusvarat
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat sisältävät muut sijoitukset, muut lyhytaikaiset
rahavarat ja johdannaisinstrumentit. Näihin sisältyy sijoitukset muihin yhtiöihin (listatut ja listaamattomat
osakkeet).
Kun tällaisia rahoitusvaroja kirjataan pois taseesta, niihin liittyvät käypien arvojen muutokset sekä voitot ja
tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Operatiiviseen liiketoimintaan kuuluvien osakkeiden myynnit, kuten myös voitot ja tappiot niiden käypään
arvoon arvostamisesta, on kirjattu liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin tuloslaskelmalla. Muiden
osakkeiden myynnit, kuten myös voitot ja tappiot niiden käypään arvoon arvostamisesta, on kirjattu
tuloslaskelmalla rahoitustuottoihin tai -kuluihin.
Rahoitusvelat
Taloudellinen katsaus
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat sisältävät johdannaisinstrumentit, jotka eivät
täytä suojauslaskennan soveltamisedellytyksiä.
Kun tällaisia rahoitusvelkoja kirjataan pois taseesta, niihin liittyvät käypien arvojen muutokset sekä voitot ja
tappiot kirjataan tuloslaskelmaan.
Tietoja johdannaisinstrumenttien arvostusryhmistä sekä suojauslaskennan alla olevista
rahoitusinstrumenteista esitetään liitetiedossa 5.7. Johdannaisinstrumentit.
2024
MEUR
Jaksotet -
tuun
hankinta-
menoon
Käypään
arvoon
tulosvaikut -
teisesti
Tase -erien
kirjanpito -
arvot
Käypä
arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset
6
6
6
Johdannaiset, suojauslaskennan alla
10
10
10
Johdannaiset, suojauslaskennan ulkopuolella
2
2
2
Muut sijoitukset
17
17
17
Muut saamiset
1
1
1
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset
1 018
1 018
1 018
Myynnissä olevat myyntisaamiset
1
1
1
Johdannaiset, suojauslaskennan alla
1
1
1
Johdannaiset, suojauslaskennan ulkopuolella
2
2
2
Muut rahoitussaamiset
3
3
3
Rahavarat
1 538
16
1 554
1 554
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin
2 566
49
2 616
2 616
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat
624
624
621
Johdannaiset, suojauslaskennan ulkopuolella
8
8
8
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat
142
142
142
Ostovelat
793
793
793
Johdannaiset, suojauslaskennan alla
36
36
36
Johdannaiset, suojauslaskennan ulkopuolella
28
28
28
Muut rahoitusvelat
8
8
8
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin
1 567
72
1 639
1 636
* Vuonna 2024 konsernilla oli lisäksi 4 miljoonaa euroa rahavaroja arvostettuna jaksotettuun hankintamenoon
liittyen myytävänä oleviin omaisuuseriin.
2023
MEUR
Jaksotet -
tuun
hankinta-
menoon
Käypään
arvoon
tulosvaikut -
teisesti
Tase -erien
kirjanpito -
arvot
Käypä
arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Korolliset sijoitukset
4
4
4
Myyntisaamiset
2
2
2
Johdannaiset, suojauslaskennan alla
13
13
13
Johdannaiset, suojauslaskennan ulkopuolella
4
4
4
Muut sijoitukset
19
19
19
Muut saamiset
1
1
1
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset
989
989
989
Myynnissä olevat myyntisaamiset
2
2
2
Johdannaiset, suojauslaskennan alla
20
20
20
Johdannaiset, suojauslaskennan ulkopuolella
12
12
12
Muut rahoitussaamiset
3
3
3
Rahavarat
809
10
819
819
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin
1 804
83
1 887
1 887
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat
739
739
733
Johdannaiset, suojauslaskennan ulkopuolella
12
12
12
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat
119
119
119
Ostovelat
686
686
686
Johdannaiset, suojauslaskennan alla
3
3
3
Taloudellinen katsaus
Johdannaiset, suojauslaskennan ulkopuolella
2
2
2
Muut rahoitusvelat
9
9
9
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin
1 553
16
1 569
1 563
Käypien arvojen hierarkia
Laadintaperiaatteet
Wärtsilä on luokitellut käyvän arvon määrittämisessä käytettyjen arvostusmenetelmien syöttötiedot seuraaville
kolmelle tasolle:
Taso 1: Rahoitusinstrumenttien noteeratut hinnat ovat suoraan ja säännöllisesti havainnoitavissa julkisesti
toimivilta markkinoilta tai muusta julkisesti saatavilla olevasta lähteestä.
Taso 2: Rahoitusinstrumenttien hinnat määritetään käyttämällä arvostusmenetelmää, jolle syöttötieto on
suoraan tai epäsuorasti havainnoitavissa julkisilta arvopaperimarkkinoilta tai muusta julkisesti saatavilla
olevasta lähteestä.
Taso 3: Rahoitusinstrumentit on luokiteltu tasolle 3, jos arvostusmenetelmän syöttötietojen hinnat eivät ole
julkisesti havainnoitavissa ja kun rahoitusinstrumentit arvostetaan yhteisön omalla arvostusmenetelmällä.
Rahoitusinstrumenttien arvostamiseen käytettävät arvostusmallit:
• valuuttatermiinisopimusten käyvän arvon määrittely tilinpäätöspäivän termiinikursseilla
• koronvaihtosopimusten käypien arvojen laskeminen havainnoitavissa olevien tuottokäyrien perusteella
arvioituihin tulevaisuuden rahavirtojen nykyarvoihin
• noteerattujen markkinahintojen tai välittäjän samankaltaisille instrumenteille tarjoamien hintojen käyttäminen
-
2024
2023
MEUR
Taso 2
Taso 3
Taso 2
Taso 3
Rahoitusvarat
Muut sijoitukset
17
19
Korolliset sijoitukset, pitkäaikaiset
4
Muut saamiset, pitkäaikaiset
1
1
Johdannaiset
15
49
Rahoitusvelat
Korolliset velat, pitkäaikaiset*
621
733
Johdannaiset
72
16
* Arvostettu jaksotettuun hankintamenoon taseessa.
Lisätietoja rahoitusveloista esitetään liitetiedossa 5.6. Rahoitusvelkojen maturiteettianalyysi.
Muut sijoitukset
Muut sijoitukset sisältävät käypään arvoon arvostettuja noteeraamattomia osakkeita. Näitä sijoituksia
tarkastellaan DCF-mallien avulla, joissa kriittiset oletukset liittyvät WACC:in tasoon ja odotettuihin rahavirtoihin
osingoista. Eri skenaarioilla saadaan kuitenkin niin erilaisia tuloksia, että johdon arvioiden mukaan jaksotettuun
hankintamenoon arvostaminen on lähinnä käypää arvoa.
MEUR
2024
2023
Kirjanpitoarvo 1.1.
19
19
Osakkeiden myynti
-1
Kirjanpitoarvo 31.12.
17
19
Vuonna 2024 noteeraamattomien muiden osakkeiden (taso 3) hankintameno oli 17 miljoonaa euroa (19), ja
niiden markkina-arvo oli 17 miljoonaa euroa (19).
5.3. RAHAVARAT
Laadintaperiaatteet
Rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavissa olevista pankkitalletuksista sekä muista
lyhytaikaisista rahavaroista. Muut lyhytaikaiset rahavarat ovat lyhytaikaisia likvidejä sijoituksia, joiden arvo
vaihtelee vähäisessä määrin ja joiden maturiteetti on korkeintaan kolme kuukautta hankintahetkestä.
Käteisvarat ja vaadittaessa nostettavissa olevat pankkitalletukset on arvostettu jaksotettuun
hankintamenoon. Muut käteissijoitukset arvostetaan pääsääntöisesti käypään arvoon lukuun ottamatta
sijoituksia yritystodistuksiin, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Konsernin cash pool -tileihin
liittyvät luotot sisältyvät lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.
MEUR
2024
2023
Rahat ja pankkisaamiset*
1 538
809
Muut rahavarat
16
10
Yhteensä
1 554
819
Taloudellinen katsaus
* 196 miljoonaa euroa (185) rahoista ja pankkisaamisista on maissa, joissa kotiuttamista on rajoitettu
paikallisella lainsäädännöllä, eikä raha näin ollen ollut välittömästi emoyhtiön käytettävissä. Paikallisesti
rahojen ja pankkisaamisten käyttöä ei kuitenkaan ole rajoitettu.
Lisäksi konsernilla oli vuonna 2024 4 miljoonaa euroa rahavaroja liittyen myytävänä oleviin omaisuuseriin.
5.4. NETTOVELAN TÄSMÄYTYS
Korolliset nettovelat
MEUR
2024
2023
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
215
224
Muut pitkäaikaiset korolliset velat
409
515
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
43
44
Muut lyhytaikaiset korolliset velat
99
76
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät korolliset velat
15
Korolliset velat yhteensä
781
858
Korolliset saamiset
-4
Rahavarat
-1 554
-819
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät rahavarat
-4
Korolliset saamiset yhteensä
-1 558
-823
Korolliset nettovelat yhteensä
-777
35
Nettovelan täsmäytys
2024
MEUR
Kirjanpi-
toarvo
1.1.2024
Raha-
virrat
Valuutta -
kurssi-
muutok-
set
Muut
muutok-
set
Yrityshan -
kinnat ja
yritys-
myynnit
Kirjanpi-
toarvo
31.12.
2024
Vuokrasopimusvelat*
268
-60
1
65
273
Muut pitkäaikaiset korolliset velat
515
-99
-7
409
Muut lyhytaikaiset korolliset velat
76
23
-1
99
Korolliset saamiset
-4
4
Rahavarat*
-819
-736
-2
-1 557
Nettovelka
35
-868
-9
65
-777
* 31.12.2024 vuokrasopimusvelat sisältää 15 miljoonaa euroa ja rahavarat 4 miljoonaa euroa liittyen
myytävänä oleviin omaisuuseriin.
2023
MEUR
Kirjanpi-
toarvo
1.1.2023
Raha-
virrat
Valuutta -
kurssi-
muutok-
set
Muut
muutok-
set
Yrityshan -
kinnat ja
yritys-
myynnit
Kirjanpi-
toarvo
31.12.
2023
Vuokrasopimusvelat
266
-55
-2
59
268
Muut pitkäaikaiset korolliset velat
517
15
-17
515
Muut lyhytaikaiset korolliset velat
166
-98
-2
2
7
76
Korolliset saamiset
-4
1
-4
Rahavarat
-464
-379
19
4
-819
Nettovelka
481
-517
-1
61
11
35
5.5. OMA PÄÄOMA
Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, muuntoeroista, arvonmuutosrahastosta,
etuuspohjaisen nettovelan uudelleenmäärittämisestä johtuvista eristä ja kertyneistä voittovaroista.
Osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä
Vuoden 2024 alussa yhtiön hallussa oli yhteensä 2 700 000 omaa osaketta. Hankitut osakkeet käytetään
Wärtsilä Oyj Abp:n osakepohjaisten kannustinjärjestelmien mukaisiin maksuihin. Vuoden aikana käytettiin
57 425 omaa osaketta osakeperusteisten maksujen maksamiseen, joten kauden lopussa niitä oli 2 642 575.
MEUR
Osakepääoma
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto
Yhteensä
1.1.2023
336
61
397
31.12.2023
336
61
397
31.12.2024
336
61
397
Taloudellinen katsaus
Osakkeiden ja äänien lukumäärä
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 1.1.2024
589 023 390
Osakkeina suoritetut osakeperusteiset maksut
57 425
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.2024
589 080 815
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
kauden aikana
589 071 715
Wärtsilän osakkeella ei ole nimellisarvoa. Wärtsilällä on yksi osakelaji. Kaikilla osakkeilla on yksi ääni
yhtiökokouksessa ja niillä on yhtälainen oikeus osingonjakoon.
Osakepääoma
Osakeannin yhteydessä yhtiön saamat osakkeen merkintähinnat kirjataan osakepääomaan, ellei
osakeantipäätöksen yhteydessä olla päätetty, että osa merkintähinnasta kirjataan sijoitetun vapaan oman
pääoman rahastoon.
Ylikurssirahasto
Ylikurssirahasto on sidottua omaa pääomaa. Sitä voidaan alentaa noudattaen, mitä osakepääoman
alentamisesta säädetään osakeyhtiölaissa. Osakepääomaa voidaan myös korottaa siirtämällä varoja
ylikurssirahastosta.
Muuntoerot
Ulkomaisten tytäryhtiöiden tilinpäätösten muuntaminen eri kursseilla laajassa tuloslaskelmassa ja taseessa
aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan omaan pääomaan. Ulkomaisten yritysten hankintamenon eliminoinnista
sekä hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyvät muuntoerot esitetään myös
omassa pääomassa. Lisäksi omassa pääomassa esitetään tytäryrityksen nettoinvestoinneista ja
pitkäaikaisesta tytäryhtiölainasta ilman sovittua suorituspäivää syntyvät muuntoerot. Muuntoerojen muutokset
kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.
Arvonmuutosrahasto
Arvonmuutosrahasto sisältää rahavirran suojauksessa käytettyjen instrumenttien käyvän arvon muutokset, jos
suojaus on tehokas, täyttää suojauslaskennan edellytykset ja suojaussuhde jatkuu edelleen. Muutokset
arvonmuutosrahastoon sisältyvissä erissä kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.
MEUR
Valuutta -
johdannaisten
suojat
Korko -
suojat
Rahavirta -
suojat
yhteensä
Arvonmuutosrahasto 1.1.2023, brutto
-7
21
13
Käyvän arvon muutoksiin liittyvät verot
1
-4
-4
Arvonmuutosrahasto 1.1.2023, netto
-7
17
9
Siirretty tuloslaskelmaan tai oikaisuna taseeseen, veroilla vähennettynä
3
3
Käyvän arvon muutokset
27
-7
20
Käyvän arvon muutoksiin liittyvät verot
-3
1
-2
Arvonmuutosrahasto 31.12.2023, netto
20
11
31
Siirretty tuloslaskelmaan tai oikaisuna taseeseen, veroilla vähennettynä
14
14
Käyvän arvon muutokset
-77
-3
-80
Käyvän arvon muutoksiin liittyvät verot
12
1
13
Arvonmuutosrahasto 31.12.2024, netto
-31
8
-23
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat
Laadintaperiaatteet
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamat osingot vähennetään voitonjakokelpoisesta omasta pääomasta
yhtiökokouksen päätöksen jälkeen. Maksamattomat osingot esitetään velkana konsernitilinpäätöksessä.
Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on esittänyt, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta jaetaan osinkona
44
euroa osakkeelta. Näin osingonjako on yhteensä 259 miljoonaa euroa 31.12.2024 ulkona olevien osakkeiden
mukaisesti. Jäljelle jäävä osa kertyneistä voittovaroista jätetään vapaaseen omaan pääomaan. Tilikauden
2023 voitosta jaettiin osinkona
Jäljelle jäänyt osa kertyneistä voittovaroista jätettiin yhtiön vapaaseen omaan pääomaan.
Lisätietoja omasta pääomasta esitetään emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedoissa, liitetiedossa 10. Oma pääoma.
Taloudellinen katsaus
5.6. RAHOITUSVELKOJEN MATURITEETTIANALYYSI
2024
Lyhyt -
aikainen
Pitkä-
aikainen
MEUR
< 1 vuosi
1–3
vuotta
3–5
vuotta
> 5 vuotta
Yhteensä
Lainat muilta rahoituslaitoksilta*
99
201
156
52
508
Vuokrasopimusvelat
55
85
59
121
320
Ostovelat
793
793
Korkojohdannaiset, velat
81
108
2
0
192
Korkojohdannaiset, saatavat
-66
-102
-6
0
-174
Valuttatermiinit, velat
2 418
2 418
Valuttatermiinit, saatavat
-2 368
-2 368
Muut velat
8
8
Yhteensä
1 020
292
211
173
1 696
* Arvioidut korkokustannukset yhteensä
12
16
7
1
35
Arvioidut sopimusperusteiset rahavirrat
1 032
307
218
174
1 731
2023
Lyhyt -
aikainen
Pitkä-
aikainen
MEUR
< 1 vuosi
1–3
vuotta
3–5
vuotta
> 5 vuotta
Yhteensä
Lainat muilta rahoituslaitoksilta*
75
239
200
75
590
Vuokrasopimusvelat
53
81
58
128
320
Ostovelat
686
686
Korkojohdannaiset, velat
5
87
103
196
Korkojohdannaiset, saatavat
-6
-76
-104
-1
-188
Valuttatermiinit, velat
1 953
1 953
Valuttatermiinit, saatavat
-1 978
-1 978
Muut velat
9
9
Yhteensä
797
331
258
202
1 588
* Arvioidut korkokustannukset yhteensä
16
23
10
2
53
Arvioidut sopimusperusteiset rahavirrat
813
354
268
204
1 641
* Pitkäaikaisten lainojen korkokulut lasketaan tilikauden päättyessä vallitsevien keskimääräisten korkojen
perusteella.
Rahoitusvelkojen käyvät arvot sekä lisätietoa rahoitusvelkojen arvostusryhmistä on esitetty liitetiedossa 5.2.
Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin.
5.7. JOHDANNAISINSTRUMENTIT
Laadintaperiaatteet
Johdannaiset ja suojauslaskenta
Johdannaiset, mukaan lukien kytketyt johdannaiset, kirjataan alun perin taseeseen käypään arvoon ja
myöhemmin ne luokitellaan ja arvostetaan kunkin raportointikauden päättymispäivän mukaiseen käypään
arvoon. Voitot ja tappiot käypään arvoon arvostamisesta kirjataan tuloslaskelmalle johdannaisen
käyttötarkoituksen määräämällä tavalla.
Wärtsilässä on käytössä ohjeistus, jonka avulla kytketyt johdannaiset tunnistetaan.
Suojauslaskenta
Wärtsilä suojaa myynteihin ja ostoihin liittyviä ulkomaan valuutan määräisiä rahavirtojen nettopositioita
valuuttatermiineillä tai -optioilla sekä soveltaa IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa enemmistöön näistä
valuuttatermiineistä. Termiinipisteet jätetään suojaussuhteen ulkopuolelle ja kirjataan tuloslaskelmaan
muihin rahoitustuottoihin tai -kuluihin. Jos suoja on kokonaan tai osittain lopetettu, lopetettu osuus kirjataan
välittömästi tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
Konserni dokumentoi suojausjärjestelyn alussa kunkin suojausinstrumentin ja suojatun omaisuuserän
välisen suhteen sekä riskinhallintatavoitteen ja siihen sovellettavan strategian. Tämän prosessin kautta
suojausinstrumentti kytketään siihen liittyviin varoihin ja velkoihin, ennakoituihin liiketapahtumiin tai sitoviin
sopimuksiin.
Wärtsilä määrittää valuuttajohdannaisten suojaussuhteet joko erittäin todennäköisen ennakoidun liiketoimen
suojaksi tai kiinteäehtoisen sitoumuksen suojaksi. Suojauslaskentasuhteet määritellään niihin liittyvän
saamisen tai velan kirjaamishetkeen saakka.
Taloudellinen katsaus
Konserni käyttää määritettyjä suojia valuuttajohdannaisiin, joissa suojausinstrumentin ja suojauskohteen
keskeiset ehdot, valuutta sekä määrä täsmäävät tai lähes täsmäävät. Lisäksi suojaussuhteen
dokumentaatio sisältää ajanjakson, jonka aikana ennustetuilla liiketoimilla odotetaan olevan vaikutusta
tuloslaskelmaan. Suojausaste on yleensä 100%. Koska alla olevat riskit täsmäävät, suojausinstrumenttien
katsotaan kumoavan kaikki suojattuihin liiketoimiin liittyvät muutokset. Wärtsilä tunnistaa, että suojattujen
liiketoimien viivästymiset tai peruuntumiset saattavat aiheuttaa tehottomuutta. Wärtsilä kuitenkin soveltaa
jatkostrategiaa, jonka mukaan johdannaisia jatketaan tai päätetään ennenaikaisesti, jotta alla olevat
liiketoimet saadaan täsmäämään. Suojauksen tehokkuutta koskevia vaatimuksia arvioidaan IFRS 9:n
vaatimusten mukaisesti huomioiden vaatimukset taloudelliseen suhteeseen, luottoriskiin ja
suojausasteeseen liittyen.
Ulkopuoliset suojaukset tehdään tyypillisesti lyhyillä maturiteeteilla (enintään yksi vuosi) ja käyttäen vain
korkean luottoluokituksen vastapuolia, joten vastapuoliriskillä on vähäinen vaikutus suojien markkina-arvon
määrittämiseen. Koska joidenkin suojattavien rahavirtojen maturiteetti on pidempi kuin niitä suojaavien
instrumenttien, suojausten ja alla olevien rahavirtojen nykyarvojen muutokset eivät aina täysin kumoa
toisiaan suojauksen elinaikana. Maturiteettierosta johtuva tehottomuus lasketaan vuosineljänneksittäin ja
kirjataan tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin konsernitasolla.
Myös korkosuojiin voidaan soveltaa suojauslaskentaa. Näissä tapauksissa kriittiset ehdot,
vaihtuvakorkoinen viitekorko ja lyhennyssuunnitelma täsmäävät, joten suojauksen odotetaan olevan erittäin
tehokas. Koska vain korkean luottoluokituksen omaavia vastapuolia hyödynnetään ISDA-yleissopimuksen
mukaisesti, vastapuoliluottoriskillä odotetaan olevan minimaalinen vaikutus suojan arvostukseen.
Rahavirran suojaaminen
Jos johdannaissopimus on määritetty rahavirtaa suojaavaksi ja se täyttää rahavirtasuojan vaatimukset,
siihen liittyvät käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin, jotka esitetään oman pääoman
arvonmuutosrahastossa, mikäli suojaus on tehokas. Valuuttatermiinien osalta spot-osuus sisältyy
suojaussuhteeseen, kun termiinipisteet on jätetty suojan määrittämisen ulkopuolelle. Muiden laajan tuloksen
erien kautta johdannaisiin liittyvään arvonmuutosrahastoon kertynyt voitto tai tappio esitetään samalla
raportointikaudella kuin suojattuihin velvoitteisiin tai ennusteisiin liittyvät tapahtumat. Suojausten
nettopositioiden tulos raportoidaan omalla rivillään tuloslaskelmassa. Suojauslaskennan oikaisut on kirjattu
suojauskohteen mukaisesti sopimukseen perustuviin varoihin, sopimukseen perustuviin velkoihin ja
varastoihin. Suojauksesta johtuvan voiton tai tappion tehoton osuus kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan
liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Korkoerosta johtuvat valuuttatermiinien käyvän arvon muutokset
(termiinipisteiden vaikutus) kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin tai -kuluihin.
Vuokrasopimuksen rahavirran suojaus vaihtuvaa korkoa vastaan sisältyy tuloslaskelmalla liiketoiminnan
muihin tuottoihin sekä rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Lisätietoja rahavirtasuojausten käypien arvojen muutoksista esitetään liitetiedossa 5.5. Oma pääoma, ja
lisätietoja rahavirtasuojausten tehottomasta osuudesta esitetään liitetiedossa 5.1. Rahoitustuotot ja -kulut.
Konserni soveltaa suojauslaskentaa enemmistöön valuuttatermiineistä.
Avoimet operatiiviset valuuttapositiot sisältäen rahoituksen suojataan johdannaisilla alla olevan mukaisesti.
Suojattavien valuuttaerien ja suojausinstrumenttien nimellisarvot
2024
2023
MEUR
Suojaus-
laskentaa
vastaan
Netto-
velkoja
vasten
Muita
kohteita
vastaan
Suojaus-
laskentaa
vastaan
Netto-
velkoja
vasten
Muita
kohteita
vastaan
Valuuttatermiinit, nimellisarvo
(molemmat valuutat)
EUR*
1 578
478
290
1 276
527
157
USD
963
201
663
305
NOK
222
209
196
96
GBP
75
76
12
54
88
17
CHF
180
187
114
90
8
CNY
2
8
58
10
AUD
5
18
5
9
MXN
51
72
12
SGD
13
6
7
3
SEK
11
1
21
28
1
9
CAD
25
31
14
Muut valuutat**
69
102
38
26
Valuuttajohdannaisten
kokonaismäärä (nimelisarvo)
1 598
478
317
1 278
527
161
* Euroa ei pidetä valuuttariskinä emoyhtiölle.
** Muut valuutat eivät sisällä merkittäviä yksittäisiä valuuttoja.
Nettovelat sisältävät emoyhtiön antamat ei-euromääräiset sisäiset lainat ja talletukset.
Suojauslaskentaa on sovellettu 1 598 miljoonan euron (1 278) arvosta valuuttatermiineihin. Suojaukseen ei
käytetty optioita vuosina 2024 tai 2023. Viiden prosentin valuuttakurssiliikkeen vaikutus näiden johdannaisten
arvostukseen aiheuttaisi noin 105 miljoonan euron (66) muutoksen konsernin omaan pääomaan. Koska kaikki
merkittävät kiinteähintaiset osto- ja myyntisopimukset on suojattu, operatiivisen toiminnan tuloksen herkkyys
valuuttakurssimuutoksille (sisäinen rahoitus pois lukien) oletetaan olevan vähäinen.
Taloudellinen katsaus
Rahavirtasuojaukseen liittyvistä valuuttatermiineistä on kirjattu -77 miljoonaa euroa (27) rahavirran suojauksen
arvonmuutoksena muihin laajan tuloksen eriin sekä vuonna 2023 -9 miljoonaa euroa kirjattiin tuloslaskelmaan
tuottoina nettopositioiden suojista. -1 miljoona euroa (-2) on kirjattu taseeseen sopimukseen perustuvien
velkojen muutoksena. Vuoden lopussa sopimukseen perustuviin velkoihin oli kirjattu rahavirtasuojaukseen
liittyviä termiinejä -5 miljoonaa euroa (-4).
Vuonna 2023 on lopetettuihin rahavirtasuojiin liittyen kirjattu nettona -6 miljoonaa euroa tuloslaskelmaan
liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin.
2024
2023
MEUR
Suojatut
raha-
virrat,
netto-
määrä
Suo-
jauk-
set,
netto-
määrä
Suo-
jauk-
set,
brutto-
määrä
Suojatut
raha-
virrat,
netto-
määrä
Suo-
jauk-
set,
netto-
määrä
Suo-
jauk-
set,
brutto-
määrä
Nimellisarvot
EUR
536
567
1 578
262
274
1 276
USD
959
957
963
582
578
663
NOK
192
192
222
165
161
196
GBP
77
75
75
29
31
54
MXN
55
51
51
73
72
72
DKK
40
40
43
14
10
10
SEK
15
11
11
4
8
28
CNY
1
2
2
5
9
58
AUD
2
5
5
23
18
18
SGD
17
13
13
11
7
7
CHF
146
146
180
100
99
114
CAD
23
25
25
29
31
31
Muut
30
22
26
31
28
28
Yhteensä
2 092
2 107
3 195
1 328
1 327
2 556
MEUR
2024
2023
Valuuttatermiinit, joihin sovelletaan suojauslaskentaa
2024
-
1 278
2025
1 598
-
Ennustetut, erittäin todennäköiset rahavirrat vuosittain (suojattu)
2024
-
2 075
2025
2 899
384
2026
626
94
2027
184
45
2028
57
1*
* Vertailukauden osalta sisältää 2028 ja siitä myöhemmin.
Johdannaisinstrumentit
MEUR
2024
joista
suljettu
2023
joista
suljettu
Johdannaisinstrumenttien nimellisarvot (taso 2)
Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennan alla
118
118
Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennan ulkopuolella
50
50
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
153
160
Netotettava termiinikauppa (NDF), suojauslaskennan alla
4
Valuuttatermiinit, suojauslaskennan alla
1 594
949
1 278
667
Valuuttatermiinit, suojauslaskennan ulkopuolella
795
207
688
238
Yhteensä
2 714
1 156
2 294
905
Johdannaisinstrumenttien markkina -arvostukset (taso 2)
Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennan alla
10
13
Koronvaihtosopimukset, suojauslaskennan ulkopuolella
2
4
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
-22
-12
Valuuttatermiinit, suojauslaskennan alla
-35
17
Valuuttatermiinit, suojauslaskennan ulkopuolella
-12
10
Yhteensä
-57
33
Lisäksi konsernilla oli kuparifutuureja 1 665 tonnia (1 130), joiden arvo oli 14 miljoonaa euroa (9).
Valuuttatermiinit suojaavat transaktioriskiltä ja erääntyvät seuraavan 12 kuukauden (12) aikana.
Valuuttatermiini on suljettu, kun rahavirrat samassa valuutassa samalla arvopäivällä kompensoivat toisiaan.
Koronvaihtosopimukset ovat euromääräisiä ja niiden keskimääräinen juoksuaika on 62 kuukautta (57).
Koron- ja valuutanvaihtosopimusten keskimääräinen juoksuaika on 24 kuukautta (36).
Taloudellinen katsaus
Muutokset korkojohdannaisten markkina-arvossa kirjataan yleensä välittömästi tuloslaskelmaan
rahoitustuottoihin tai -kuluihin. IFRS 9:n mukaista rahavirran suojauslaskentaa sovelletaan kuitenkin 118
miljoonan euron (122) suuruiseen koronvaihtosopimukseen, joka erääntyy 2031. Kyseinen korkosuoja vaihtaa
ison vuokrasopimusvelan korkomaksut muuttuvista kiinteisiin. Koska suojalla ja sen perustana olevalla
rahavirralla on täsmäävät keskeiset ehdot, ja suojaussuhde on 1:1, suojauksen odotetaan olevan täysin
tehokas. Vuoden 2024 aikana rahavirtasuojan käyvän arvon muutosta on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin
10 miljoonaa euroa (14). Toteutune ita ja kertyneitä korkoja on kirjattu 3 miljoonaa euroa (3) tuloslaskelmaan
liiketoiminnan muina tuottoina ja 1 miljoona euroa (1) rahoitustuottoihin tai -kuluihin.
Vuonna 2024 ja 2023 ei tunnistettu kytkettyjä johdannaisia.
Normaalisti kaikki konsernin johdannaiset tehdään International Swaps and Derivatives Associationin Master
Agreement -sopimusten (ISDA) alla. Mikäli sopimusosapuoli on sopimuksessa määritellyn luottotapahtuman
kohteena, on toisella sopimusosapuolella oikeus vaatia kaikkien avoimien johdannaisten ennenaikaista
eräännyttämistä ja niiden netottamista. Nämä sopimukset eivät kuitenkaan täytä tase-erien
netotusvaatimuksia. Alla olevassa taulukossa on kyseisten sopimusten alla tehtyjen rahoitusinstrumenttien
kirjanpitoarvot.
MEUR
2024
2023
Johdannaisinstrumenttien markkina -arvostukset ISDA-sopimusten alla
Varat
Koronvaihtosopimukset
12
17
Valuuttatermiinit
3
32
Yhteensä
15
49
Velat
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
-22
-12
Valuuttatermiinit
-49
-4
Kuparijohdannaiset
-1
Yhteensä
-72
-16
Johdannaisinstrumenttien markkina -arvostukset ISDA-sopimusten alla
Varat
7
41
Velat
-64
-8
Yhteensä
-57
33
5.8. RAHOITUSRISKIT
Yleistä
Konsernin keskitetyllä rahoitustoiminnolla on kaksi päätehtävää: hankkia riittävästi rahoitusta konsernin
tarpeisiin kilpailukykyisellä hinnalla, ja tunnistaa ja arvioida konsernin rahoitusriskit sekä tehdä
konserniyhtiöiden tarvitsemat suojaukset.
Tarkoituksena on suojautua rahoitusmarkkinoilla tapahtuvilta epäsuotuisilta heilahteluilta sekä minimoida
valuutta-, korko-, likviditeetti- ja luottoriskien vaikutus konsernin rahavaroihin, tulokseen ja omaan pääomaan.
Wärtsilän riskienhallintapolitiikka on hyväksytty yhtiön hallituksessa. Rahoitusriskien suojausinstrumentteina
käytetään vain sellaisia instrumentteja, joiden markkina-arvoa ja riskiprofiilia voidaan luotettavasti seurata.
Valuuttariski
Valuuttapositioita seurataan liiketoimintojen tasolla. Suojaukset tehdään tytäryhtiötasolla konsernin keskitettyä
rahoitustoimintaa vasten, jonka jälkeen suojaukset netotetaan ja katetaan ulkoisesti konsernin
rahoitustoimintojen puolesta. Kaikki merkittävät kiinteähintaiset osto- ja myyntisopimukset suojataan.
Suojaukset kattavat arvioidut tulevat rahavirrat sekä avoinna olevat myyntisaamiset ja ostovelat sopimuksiin
liittyen. Tulevat kaupalliset valuuttayli- ja alijäämät arvioidaan liiketoiminnoittain ja suojausten tasosta päättää
johtokunta. IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa sovelletaan valtaosaan edellä mainittujen erien suojauksista.
Suojaukset kattavat aikajakson, joka mahdollistaa myyntihintojen ja ostojen kustannusten sopeuttamisen
uudella valuuttakurssitasolla. Suojausten pituudet vaihtelevat konserniyhtiöillä pääasiassa kuukaudesta
kahteen vuoteen. Konserni suojaa myös taseessa olevat valuuttamääräiset erät kuten rahavarat,
lainat/talletukset ja muut valuuttamääräiset saatavat ja velat.
Koska kenttähuoltotyöt laskutetaan paikallisessa valuutassa, konsernin liikevaihtoon kohdistuu
valuuttakurssimuutoksista johtuvaa volatiliteettia. Vaikutus kannattavuuteen on kuitenkin rajallinen, koska myös
kustannukset ovat samassa valuutassa. Varaosamyynti perustuu euromääräisiin hinnastoihin, ja niihin liittyvät
ostot euroalueen ulkopuolisissa valuutoissa suojataan, joten valuuttakurssimuutokset vaikuttavat
varaosamyyntiin vain vähäisesti. Koska projektien/laitteiden myynnit/ostot ja pitkäaikaisten sopimusten
arvioidut valuuttariskit suojataan, konserni ei odota merkittäviä voittoja/tappioita valuuttakurssimuutoksista
vuonna 2025 toiminnassaan lukuun ottamatta sisäistä rahoitusta.
Konsernissa käytetyt valuuttasuojausinstrumentit ja näiden nimellisarvot on eritelty liitetiedossa 5.7.
Johdannaisinstrumentit.
Koska Wärtsilällä on tytäryhtiöitä ja yhteisyrityksiä euroalueen ulkopuolella, ovat konsernin oma pääoma,
liikearvo ja kauppahinnan kohdistukset alttiina valuuttakurssien vaihteluille. Vuoden 2024 lopussa Wärtsilän
euroalueen ulkopuolisten tytäryhtiöiden ja yhteisyritysten nettovarallisuuden arvo oli 1 261 miljoonaa euroa
(989). Lisäksi ulkomaanrahan määräistä, yrityshankinnoissa syntynyttä liikearvoa ja kauppahinnan
kohdistuksia oli 805 miljoonaa euroa (785). Vuonna 2024 muuhun laajaan tulokseen kirjatut muuntoerot
syntyivät pääosin Englannin punnan (GBP) kurssimuutoksista.
Taloudellinen katsaus
Vuonna 2024 54% (57) myynnistä ja 53% (52) operatiivisista kuluista oli euromääräisiä, ja 32% (28) myynnistä
ja 23% (24) operatiivisista kuluista oli Yhdysvaltain dollareita. Loppu jakautui usean valuutan kesken.
Konsernin tulokseen ja kilpailukykyyn vaikuttavat välillisesti myös pääkilpailijoiden kotivaluutat.
Koska
, siihen liittyy usein valuuttariskejä. Suurimmat avoimet operatiiviset
valuuttapositiot (pois lukien rahoitus) per 31.12.2024 on listattu alle.
2024
-
Tase
Arvioidut rahavirrat
MEUR
Konserni
saa perus-
valuuttaa
Konserni
maksaa
perus-
valuuttaa
Konserni
saa perus-
valuuttaa
Konserni
maksaa
perus-
valuuttaa
Netto
EUR/USD
173
250
225
1 425
1 276
EUR/NOK
75
42
344
1
376
USD/NOK
28
10
422
440
EUR/CNY
26
23
124
127
EUR/GBP
28
33
64
22
37
EUR/CHF
17
6
97
108
EUR/DKK
6
9
94
91
USD/HKD
6
12
88
82
EUR/SGD
16
17
41
41
EUR/HKD
11
10
39
1
39
EUR/JPY
11
7
35
7
32
USD/MXN
5
2
50
53
EUR/CAD
4
9
6
34
33
EUR/AED
14
9
26
31
USD/CNY
3
1
24
19
7
USD/JPY
3
2
37
38
2023
Tase
Arvioidut rahavirrat
MEUR
Konserni
saa perus-
valuuttaa
Konserni
maksaa
perus-
valuuttaa
Konserni
saa perus-
valuuttaa
Konserni
maksaa
perus-
valuuttaa
Netto
EUR/USD
109
159
140
907
817
EUR/NOK
69
42
218
1
244
USD/NOK
14
303
318
EUR/CNY
19
21
85
16
67
EUR/GBP
25
40
61
7
38
USD/MXN
18
9
78
87
EUR/CHF
24
14
54
64
EUR/HKD
9
11
55
1
52
USD/HKD
1
2
71
71
EUR/DKK
7
7
57
1
56
GBP/USD
44
5
18
21
EUR/JPY
11
7
42
3
43
EUR/SGD
17
14
31
33
EUR/AED
27
9
23
1
40
EUR/SEK
22
7
27
42
EUR/AUD
9
9
37
2
34
Konserni saa perusvaluuttaa:
●
●
Konserni maksaa perusvaluuttaa:
●
●
Koska konsernin pääasiallinen rahoitusvaluutta on euro ja tytäryhtiöt yleensä rahoitetaan niiden paikallisissa
valuutoissaan keskitetyn rahoitustoiminnon toimesta, keskitetyllä rahoitustoiminnolla oli seuraavat rahoitukseen
liittyvät valuuttapositiot auki per 31.12.2024.
Taloudellinen katsaus
2024
2023
MEUR
Velat
Talletukset
Netto
Velat
Talletukset
Netto
Konsernin sisäiset
velat/talletukset
USD
27
242
216
41
354
313
GBP
102
27
76
113
25
88
CHF
188
188
90
90
MXN
8
5
3
3
16
13
AUD
1
1
5
5
SGD
9
9
8
8
CNY
11
11
10
10
CAD
9
8
17
17
Muut valuutat*
1
1
1
1
Ulkopuoliset velat/talletukset
JPY
153**
160
160**
160
Yhteensä
478
304
672
408
436
703
* Muut valuutat ei netotu, koska sisältää eri valuuttoja.
** Ulkopuoliset JPY-lainat suojataan täysimääräisesti valuutan- ja koronvaihtosopimuksilla.
Eräillä tytäryhtiöillä maissa, joiden valuutat eivät ole vapaasti vaihdettavia, kuten Brasiliassa, Filippiineillä ja
Etelä-Koreassa, on suojaamattomia EUR- tai USD-määräisiä konsernin sisäisiä lainoja, joista voi aiheutua
valuuttakurssieroja. Näiden lainojen kokonaismäärä on 61 miljoonaa euroa (68).
Wärtsilä ei suojaa muuntoriskiä. Konsernille merkittävimmät valuutat on esitetty liitetiedossa 6.6.
Tilinpäätöskursseja.
Korkoriski
Wärtsilän korkoriski muodostuu pääasiallisesti nettomääräisen lainasalkun arvon muutoksista (hintariski) sekä
korkojen vaihtelusta (vaihtuvakorkoisten lainojen koronmuutokset). Korkoriskejä seurataan mittaamalla
jatkuvasti rahoitusinstrumenttien markkina-arvoja sekä tekemällä herkkyysanalyysia.
Korollinen velka oli vuoden 2024 lopussa 508 miljoonaa euroa (590). Keskikorko oli 2,6% (3,0) ja
keskimääräinen korkosidonnaisuusaika 5 kuukautta (7).
Wärtsilä hajauttaa korkoriskejään ottamalla sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoista velkaa. Kiinteäkorkoisen velan
suhde koko velkasalkkuun saa vaihdella 30 ja 70 prosentin välillä. Wärtsilä suojaa lainaportfolionsa
johdannaisilla, kuten koronvaihtosopimuksilla, futuureilla sekä optioilla.
MEUR
2024
2023
Kiinteäkorkoiset lainat
100
108
Vaihtuvakorkoiset lainat
408
483
Johdannaiset
127
127
Kiinteäkorkoisten lainojen osuus kokonaislainasta (mukaanlukien johdannaiset), %
45
40
Vuoden 2024 lopussa yhden prosenttiyksikön suuruinen yhdensuuntainen lasku/nousu korkokäyrässä olisi
aiheuttanut 2 miljoonan euron (5) lisäyksen/vähennyksen nettovelkasalkun arvoon (sisältäen johdannaiset).
Yhden prosenttiyksikön suuruinen korkotason muutos aiheuttaisi 3 miljoonan euron (4) muutoksen velkasalkun
seuraavan vuoden korkokuluihin (sisältäen johdannaiset). Molemmissa analyyseissä on käytetty 31.12.2024
mukaista velkasalkkua.
Koska konsernin pääasiallinen rahoitusvaluutta on euro, IBOR-uudistuksella ei ole merkittävää vaikutusta
konsernin rahoitusjärjestelyihin. Uudistuksen seurauksena pitkäaikaisten JPY-lainojen ja niihin liittyvien
koron- ja valuutanvaihtosopimusten viitekorkoja muutettiin sekä konsernin cash pool -pankkitilien viitekorkoja
muutettiin, jos korko muutoin olisi lopetettu.
Muuta lainoihin liittyvää tietoa annetaan liitetiedoissa 5.2. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin ja 5.6.
Rahoitusvelkojen maturiteettianalyysi. Tietoa korkojohdannaisista on annettu liitetiedossa 5.7.
Johdannaisinstrumentit.
Likviditeetti- ja jälleenrahoitusriski
Wärtsilä varmistaa aina riittävän likviditeetin tehokkaalla kassanhallinnalla sekä riittävillä vahvistetuilla ja
vahvistamattomilla luottolimiiteillä. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan tasapainoisella ja riittävän pitkäkestoista
lainaa sisältävällä portfoliolla.
Tämänhetkiset rahoitusohjelmat sisältävät:
• Vahvistettuja luottolimiittisopimuksia määrältään 642 miljoonaa euroa (644).
• Suomalaisia yritystodistusohjelmia määrältään 850 miljoonaa euroa (850).
Pitkäaikaisten lainojen keskimääräinen takaisinmaksuaika on 30 kuukautta (37) ja vahvistettujen luottolimiittien
keskimääräinen takaisinmaksuaika on 32 kuukautta (31). Lisätietoa liitetiedossa 5.6. Rahoitusvelkojen
maturiteettianalyysi.
Taloudellinen katsaus
Wärtsilä arvioi pitkäaikaisten yhteistyöpankkiensa tarjoamien toimittajarahoitusohjelmien aiheuttaman
likviditeettiriskin erittäin vähäiseksi. Kaikki ovat maineikkaita ja luottokelpoisia pankkeja, jotka ovat sijoittajina
toimineet ja/tai osallistuneet toimittajarahoitusohjelmiin osana tavanomaista ja jatkuvaa tarjontaansa. Ei ole
mitään syytä olettaa, että pankit eivät tulevaisuudessa haluaisi tai pystyisi tarjoamaan näitä ohjelmia. Jos
pankki odottamattomasti vetäytyisi tai alentaisi osallistumistaan, Wärtsilä voisi järjestää
toimittajarahoitusohjelmia toimittajilleen muiden pankkiensa kautta.
Konsernin rahavarat olivat vuoden lopussa 1 554 miljoonaa euroa (819). Lisäksi konsernilla oli käyttämättömiä
vahvistettuja luottolimiittisopimuksia 642 miljoonaa euroa (644) sekä rahavaroja 4 miljoonaa euroa myytävänä
oleviin omaisuueriin liittyen. 31.12.2024 ja 31.12.2023 yritystodistuksia ei ollut käytössä.
Vahvistetut luottolimiittisopimukset ja emoyhtiön pitkäaikaiset lainat sisältävät rahoituskovenantin
(omavaraisuusaste). Omavaraisuusasteen odotetaan pysyvän selvästi rahoituskovenantin yläpuolella
ennustettavissa olevalla ajanjaksolla.
Vahvistetut luottolimiittisopimukset
MEUR
2024
2023
Vuosi
Erääntyvät
Käytet-
tävissä
(kauden
lopussa)
Erääntyvät
Käytet-
tävissä
(kauden
lopussa)
2023
-
-
644
2024
642
130
514
2025
100
542
100
414
2026
102
440
104
310
2027
140
300
140
170
2028
120
180
120
50
2029
150
30
50
2030
30
-
Luottoriski
Kaupalliseen toimintaan liittyvien luottoriskien hallinta on osa liiketoimintojen ja konserniyhtiöiden toimintaa.
Suuriin kauppoihin ja projektirahoitukseen liittyvät luottoriskit pyritään rajoittamaan siirtämällä riskejä pankeille,
vakuutusyhtiöille ja vientitakuulaitoksille.
Likvidien varojen sijoittamiseen ja rahoitusinstrumenttien kaupankäyntiin liittyviä luottoriskejä minimoidaan
asettamalla luottorajat vastapuolille sekä tekemällä sopimuksia vain johtavien koti- ja ulkomaisten pankkien ja
rahoituslaitosten kanssa. Koska vain korkean luottoluokituksen (A- vähimmäisluottoluokkavaatimus) omaavia
vastapuolia hyödynnetään johdannaisinstrumenttien käytössä ja tapahtumiin sovelletaan ISDA-yleissopimusta,
luottotappioita ei oleteta syntyvän näistä instrumenteista.
Konserniyhtiöt sijoittavat rahavaransa konsernin rahoitustoiminnon tileille, mikäli paikallinen lainsäädäntö ja
keskuspankin säännöt sallivat sen. Konsernin varat sijoitetaan instrumentteihin, joilla on riittävä likviditeetti
(lyhytaikaiset pankkitalletukset tai suomalaiset yritystodistukset) ja luottoluokitus (vähintään yksi A tai
konsernin talous- ja rahoitusjohtajan erikseen hyväksymä sijoitus). Konsernin keskitetty rahoitustoiminto
seuraa jatkuvasti kyseisiä sijoituksia eikä näistä odoteta luottotappioita.
Jaksotettuun hankintamenoon tehtyihin sijoituksiin liittyvät odotetut luottotappiot arvioidaan ennakoivasti
neljännesvuosittain perustuen sijoitusten eräpäivään ja vastapuoliriskiin. 31.12.2024 odotettu luottotappio ei
ollut merkittävä.
Odotetut luottotappiot on esitetty liitetiedossa 4.2. Myyntisaamiset ja sopimukseen perustuvat varat ja velat.
Osakehintariski
Wärtsilällä on osakesijoituksia 12 miljoonaa euroa (12) voimalaitosyhtiöihin, jotka sijaitsevat pääosin
kehittyvissä maissa. Kyseisten yhtiöiden tuloskehitys on ollut hyvä ja vastannut odotuksia. Lisätietoja
liitetiedossa 5.2. Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin.
Pääomarakenteen hallinta
Wärtsilän päämääränä on varmistaa vahva pääomapohja ylläpitääkseen sijoittajien ja luotonantajien
luottamuksen sekä kehittääkseen toimintaansa. Pääomaksi määritellään oma pääoma mukaan lukien
määräysvallattomien omistajien osuus ja netotettu korollinen lainapääoma. Wärtsilän tavoitteena on säilyttää
nettovelkaantumisaste alle 0,50. Konsernin osinkopolitiikan mukaan tavoitteena on jakaa vähintään 50%
osakekohtaisesta tuloksesta osinkona yli suhdannesyklin.
MEUR
2024
2023
Korolliset velat yhteensä
781
858
Korolliset saamiset yhteensä
-1 558
-823
Korolliset nettovelat yhteensä
-777
35
Oma pääoma yhteensä
2 531
2 232
Nettovelkaantumisaste
-0,31
0,02
Osana pääomarakenteen hallintaa seurataan myös omavaraisuusastetta:
Taseen loppusumma
7 694
6 803
Taloudellinen katsaus
Saadut ennakot
-923
-774
6 770
6 030
Omavaraisuusaste, %
37,4
37,0
Yllä olevan taulukon luvut sisältävät myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät varat ja velat.
Lisätietoa korollisista nettoveloista liitetiedossa 5.4. Nettovelan täsmäytys.
Taloudellinen katsaus
6. Konsernirakenne
Osion sisältö:
6.1. TYTÄRYHTIÖT
6.2. YRITYSHANKINNAT
6.3. YRITYSMYYNNIT
6.4. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT
6.5. SIJOITUKSET OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSIIN
6.6. TILINPÄÄTÖSKURSSEJA
6.1. TYTÄRYHTIÖT
Laadintaperiaatteet
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Wärtsilä Oyj Abp:n sekä kaikki ne tytäryhtiöt, jotka ovat konsernin
määräysvallassa. Konsernilla on määräysvalta yhtiöön silloin, kun se olemalla osallisena yhtiössä altistuu
sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan
tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa valtaansa. Kun konsernilla ei ole enemmistöä ääni- tai
muista vastaavista oikeuksista, konserni ottaa huomioon kaikki asianmukaiset tosiseikat ja olosuhteet,
mukaan lukien sopimusjärjestelyt, äänioikeudet ja mahdolliset äänioikeudet, arvioidessaan, onko sillä
määräysvaltaa yhtiöön. Konserni arvioi määräysvaltansa yhtiöön uudelleen, jos tosiseikat ja olosuhteet
viittaavat siihen, että määräysvallan osatekijöissä on tapahtunut muutoksia.
Hyperinflaatiosta kärsivissä maissa toimivien tytäryhtiöiden taloudelliset tiedot oikaistaan standardin IAS 29
mukaisesti silloin, kun hyperinflaation vaikutusta konsernitilinpäätökseen pidetään olennaisena. Hankitut
tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut
määräysvallan.
Maantie-
teellinen
alue
Yhtiön nimi
Kotimaa
Toiminnot
Omis-
tus-
osuus
%
Eurooppa
Wärtsilä Cyprus Limited
Kypros
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Danmark A/S
Tanska
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Lyngsø Marine A/S
Tanska
Myynti ja huolto
100,0
Taloudellinen katsaus
Wärtsilä BLRT Estonia Oü
Viro
Myynti ja huolto
51,7
Wärtsilä Energy Storage Finland Oy
Suomi
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Finland Oy
Suomi
Tuotanto, myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Projects Oy
Suomi
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Solutions Oy
Suomi
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Technology Oy Ab
Suomi
Holding
100,0
Wärtsilä Voyage Oy
Suomi
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä France S.A.S.
Ranska
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Voyage Mediterranean SAS
Ranska
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Deutschland GmbH
Saksa
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä SAM Electronics GmbH
Saksa
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Serck Como GmbH
Saksa
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Voyage Germany GmbH
Saksa
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Voyage GmbH
Saksa
Myynti ja huolto
100,0
Ships Electronic Services Ltd
Yhdistynyt
kuningaskunta
Myynti ja huolto
100,0
Wartsila Defence Solutions Ltd
Yhdistynyt
kuningaskunta
Myynti ja huolto
100,0
Uusi
Wartsila Energy Storage UK Limited
Yhdistynyt
kuningaskunta
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Guidance Marine Ltd
Yhdistynyt
kuningaskunta
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä UK Limited
Yhdistynyt
kuningaskunta
Tuotanto, myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Voyage UK Limited
Yhdistynyt
kuningaskunta
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Water Systems Ltd
Yhdistynyt
kuningaskunta
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Greece S.A.
Kreikka
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Hungary Kft.
Unkari
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Voyage Limited
Irlanti
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä APSS S.r.l
Italia
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Italia S.p.A.
Italia
Myynti ja huolto
100,0
Trident Italia Srl
Italia
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Moss AS
Norja
Tuotanto, myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Norway AS
Norja
Tuotanto, myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Gas Solutions Norway AS
Norja
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Valmarine AS
Norja
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Polska Sp. z o.o
Puola
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Portugal, S.A.
Portugali
Myynti ja huolto
100,0
Wartsila Voyage doo Beograd
Serbia
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Ibérica S.A.
Espanja
Tuotanto, myynti ja huolto
100,0
Burriel Navarro, S.L.
Espanja
Myynti ja huolto
100,0
Trident Las Palmas S.L.
Espanja
Myynti ja huolto
100,0
Uusi
Wärtsilä Gas Solutions Sweden AB
Ruotsi
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Sweden AB
Ruotsi
Tuotanto, myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Voyage Sweden AB
Ruotsi
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Services Switzerland AG
Sveitsi
Myynti ja huolto
100,0
Quantiparts B.V.
Alankomaat
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Netherlands B.V.
Alankomaat
Tuotanto, myynti ja huolto
100,0
Trident B.V.
Alankomaat
Myynti ja huolto
100,0
Amerikka
Wärtsilä Argentina S.A.
Argentiina
Myynti ja huolto
100,0
Wartsila Brasil Ltda.
Brasilia
Tuotanto, myynti ja huolto
100,0
Altyn Consulting Inc.
Kanada
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Canada Inc.
Kanada
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Chile Ltda.
Chile
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Colombia S.A.
Kolumbia
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Dominicana, S.R.L.
Dominikaaninen
tasavalta
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Ecuador S.A.
Ecuador
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä El Salvador, S.A. De C.V.
Guatemala
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Operations Guyana Inc.
Guyana
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä de Mexico S.A. de C.V.
Meksiko
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Panama Services, S.A.
Panama
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Peru S.A.
Peru
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Caribbean, Inc.
Puerto Rico
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Uruguay S.A.
Uruguay
Myynti ja huolto
100,0
Defense Maritime Solutions, Inc.
USA
Myynti ja huolto
100,0
Guidance Marine LLC
USA
Myynti ja huolto
100,0
LOCK-N-STITCH Inc.
USA
Myynti ja huolto
100,0
Uusi
NACOS USA, LLC
USA
Myynti ja huolto
100,0
Wartsila Energy Storage, Inc.
USA
Myynti ja huolto
100,0
Wartsila Voyage Americas Inc
USA
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä North America, Inc.
USA
Myynti ja huolto
100,0
Aasia
Taloudellinen katsaus
PT. Wärtsilä Indonesia
Indonesia
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Azerbaijan LLC
Azerbaidzan
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Bangladesh Limited
Bangladesh
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Management (Shanghai) Co., Ltd.
Kiina
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Propulsion (Wuxi) Company Limited
Kiina
Tuotanto, myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Services (Shanghai) Co. Ltd.
Kiina
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Suzhou Limited
Kiina
Tuotanto, myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Voyage Shanghai Co., Ltd.
Kiina
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä China Ltd.
Hong Kong
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä India Private Limited
Intia
Tuotanto, myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Japan Ltd.
Japani
Tuotanto, myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Malaysia Sdn. Bhd.
Malesia
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Myanmar Company Ltd.
Myanmar
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Pakistan (Private) Limited
Pakistan
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Philippines Inc.
Filippiinit
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Doha L.L.C.
Qatar
Myynti ja huolto
49,0*
Wärtsilä Power Contracting Company Ltd.
Saudi-Arabia
Myynti ja huolto
60,0
Uusi
NACOS Marine Singapore Pte. Ltd.
Singapore
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Singapore Pte Ltd
Singapore
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Voyage Pacific Pte Ltd
Singapore
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Korea Ltd.
Etelä-Korea
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Lanka (Pvt) Limited
Sri Lanka
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Taiwan Ltd.
Taiwan
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä - ENPA A.S.
Turkki
Myynti ja huolto
51,0
Wärtsilä Gulf FZE
Yhdistyneet
arabiemiirikunnat
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Hamworthy Middle East (FZE)
Yhdistyneet
arabiemiirikunnat
Myynti ja huolto
100,0
Wartsila LLC
Yhdistyneet
arabiemiirikunnat
Myynti ja huolto
100,0
Wartsila Ships Repairing & Maintenance LLC
Yhdistyneet
arabiemiirikunnat
Myynti ja huolto
100,0
Wartsila Voyage Middle East DMCEST
Yhdistyneet
arabiemiirikunnat
Myynti ja huolto
100,0
Wartsila Samarkand Energy LLC
Uzbekistan
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Vietnam Company Limited
Vietnam
Myynti ja huolto
100,0
Muut
Wärtsilä Australia Pty Ltd.
Australia
Myynti ja huolto
100,0
Uusi
Wartsila Energy Storage Australia Pty Ltd
Australia
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Burkina Faso
Burkina Faso
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Central Africa Plc
Kamerun
Myynti ja huolto
100,0
Wartsila Installations and Constructions
Egypti
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Central Africa Gabon
Gabon
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä West Africa Guinea S.A.
Guinea
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Eastern Africa Limited
Kenia
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Energy Mauritanie SAU
Mauritania
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Mauritanie SA
Mauritania
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Mocambique Limitada
Mosambik
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Muscat S.P.C
Oman
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä New Zealand Ltd
Uusi-Seelanti
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä Marine & Power Services Nigeria Limited
Nigeria
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä PNG Limited
Papua-Uusi-Guinea
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä West Africa S.A.
Senegal
Myynti ja huolto
100,0
Wartsila Southern Africa Proprietary Ltd
Etelä-Afrikka
Myynti ja huolto
100,0
Wärtsilä South Africa Pty Ltd
Etelä-Afrikka
Myynti ja huolto
75,0*
Wärtsilä Tanzania Limited
Tansania
Myynti ja huolto
100,0
* Vaikka omistusosuusprosentti on alle 100, konsernilla katsotaan olevan täysi määräysvalta tytäryhtiöön.
Määräysvallattomien omistajien osuus konsernin toiminnoista ja rahavirroista ei ole olennainen yksittäisten
tytäryhtiöiden osalta.
Listassa ei ole mukana sellaisia tytäryhtiöitä, joilla ei ole merkittävää vaikutusta konsernin tulokseen tai
varoihin. Suomen kirjanpitoasetuksen mukainen täydellinen luettelo sisältyy emoyhtiön virallisiin
tilinpäätösasiakirjoihin.
6.2. YRITYSHANKINNAT
Laadintaperiaatteet
Hankitut tai perustetut tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen käyttäen hankintamenetelmää.
Tällöin luovutettu vastike ja hankitun yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja vastattavaksi otetut velat on
arvostettu käypään arvoon hankintahetkellä. Konsernin lisätessä omistusosuuttaan sellaisessa yhtiössä,
jossa Wärtsilällä on jo ollut määräysvalta, määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteesta
arvostetaan joko käypään arvoon tai siihen määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien osuuden
Taloudellinen katsaus
suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta. Hankinnasta syntynyt
liikearvo kirjataan määrään, jolla luovutettu vastike, mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus
hankinnan kohteesta ja mahdollinen aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina, ylittää konsernin osuuden
hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta. Hankintameno sisältää mahdolliset käypään arvoon
arvostetut luovutetut varat. Luovutettu vastike ei sisällä hankintaan liittyviä menoja. Ne kirjataan
tuloslaskelmaan kuluiksi kausille, joiden aikana menot toteutuvat ja palvelut otetaan vastaan, lukuun
ottamatta vieraan- tai omanpääomanehtoisten arvopapereiden liikkeeseen laskusta aiheutuvia menoja.
Merkittävissä liiketoimintojen yhdistämisissä konserni on käyttänyt ulkopuolista neuvonantajaa arvioitaessa
aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja. Aineellisten hyödykkeiden osalta on tehty
vertailuja vastaavien hyödykkeiden markkinahintoihin ja arvioitu hankittujen hyödykkeiden iästä,
kulumisesta ja muista vastaavista tekijöistä aiheutuva arvon vähentyminen. Aineettomien hyödykkeiden
käyvän arvon määritys perustuu arvioihin hyödykkeisiin liittyvistä tulevista rahavirroista. Hankitut
aineettomat hyödykkeet koostuvat yleensä teknologiasta, asiakassuhteista ja tavaramerkeistä.
Liiketoimintojen yhdistämiseen liittyvä mahdollinen ehdollinen vastike (lisäkauppahinta) arvostetaan
käypään arvoon hankintahetkellä. Se luokitellaan joko velaksi tai omaksi pääomaksi. Velaksi määritelty
ehdollinen vastike arvostetaan käypään arvoon kunkin raportointikauden viimeisenä päivänä, ja tästä
aiheutuva tappio tai voitto kirjataan tulosvaikutteisesti. Omaksi pääomaksi määriteltyä ehdollista vastiketta
ei arvosteta uudelleen.
Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut
määräysvallan.
Kirjanpidolliset arviot ja harkinnat
Liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitokäsittely saattaa edellyttää arvioita hankittujen varallisuuserien
käyvästä arvosta ja toteutuneiden ehdollisten vastikkeiden määrästä.
2024
Vuonna 2024 ei tehty yrityshankintoja.
2023
Vuonna 2023 ei tehty yrityshankintoja.
6.3. YRITYSMYYNNIT
Laadintaperiaatteet
Luovutetut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen, kunnes määräysvalta on menetetty.
2024
Vuonna 2024 ei tehty yritysmyyntejä.
2023
1.5.2023 Wärtsilä myi American Hydro -liiketoimintayksikkönsä Enprotech Corp:lle, joka on pörssinoteeratun
ITOCHU Corporationin (ITC) täysin omistama tytäryhtiö. Yritysmyynnistä ilmoitettiin joulukuussa 2022.
American Hydro -liiketoimintayksikön luokittelu vuonna 2022 myytävänä olevaksi omaisuuseräksi vaikutti
tilikauden 2022 tulokseen -24 miljoonaa euroa. American Hydro -liiketoimintayksikkö kuului Portfolio
Businessiin.
6.4. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT
Laadintaperiaatteet
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät sekä lopetettuihin toimintoihin liittyvät varat ja velat esitetään
erikseen taseessa, jos niiden kirjanpitoarvoja vastaavan määrän odotetaan kertyvän ensisijaisesti
myynnistä sen sijaan, että ne kertyisivät jatkuvan käytön seurauksena. Luokittelu myytävänä olevaksi
edellyttää, että omaisuuserän (tai luovutettavien erien ryhmän) on oltava välittömästi myytävissä nykyisessä
kunnossaan tällaisten omaisuuserien myynnissä yleisin ja tavanomaisin ehdoin, ja sen myynnin on oltava
erittäin todennäköinen.
Ennen kuin omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmään kuuluvat varat ja velat luokitellaan myytävänä
olevaksi, niiden kirjanpitoarvot määritetään niihin sovellettavien tilinpäätösstandardien mukaisesti.
Luokittelupäivästä alkaen myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät on arvostettava kirjanpitoarvoon tai
käypään arvoon vähennettynä myynnistä aiheutuneilla menoilla sen mukaan, kumpi näistä on alempi.
Samalla poistot ja hankintamenon jaksotukset on lopetettava.
Myytävänä olevat omaisuuserät esitetään omalla rivillään konsernin taseessa vertailukauden lukuja
oikaisematta.
Taloudellinen katsaus
2024
Wärtsilä on luokitellut Automation, Navigation and Control Systems -liiketoimintayksikön (ANCS) myytävänä
oleviksi omaisuuseriksi.
Joulukuussa 2024 Wärtsilä ilmoitti myyvänsä ANCS-liiketoimintayksikön ruotsalaiselle sijoitusyhtiö Solix Group
AB:lle.
ANCS on maailmanlaajuinen johtaja merinavigoinnin ja automaation innovatiivisissa laitteisto- ja
ohjelmistoteknologioissa. Ratkaisuihin kuuluvat integroidut navigointi- ja automaatiojärjestelmät, edistykselliset
anturit, jotka parantavat turvallisuutta ja tilannetietoisuutta, sekä dynaamiset paikannusjärjestelmät, joiden
avulla alus voidaan asemoida tarkasti. Wärtsilä hankki ANCS:n vuonna 2015 osana Marine Systems
Internationalia. Vuonna 2024 ANCS:n liikevaihto oli lähes 230 miljoonaa euroa.
Vuoden 2023 toisen neljänneksen aikana Wärtsilä suoritti liikearvon arvonalentumistestauksen RTY:lle
Portfolio Business johtuen uudesta organisaatiorakenteesta. Liikearvon arvonalentumistestauksen tuloksena
kirjattiin 45 miljoonaa euroa arvon alentumisia, joista 15 miljoonaa euroa liittyi liikearvoon ja loput muihin
pitkäaikaisiin varoihin.
Vuoden 2024 viimeisen neljänneksen aikana Wärtsilä arvioi onko tapahtunut muutosta niissä arvioissa, joita on
käytetty määritettäessä omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvioinnin seurauksena Wärtsilä
kirjasi 20 miljoonan euron arvonalentumistappion peruutuksen muihin pitkäaikaisiin varoihin liittyen. Peruutus
on kirjattu oikaisuksi tuloslaskelman erään poistot ja arvonalentumiset ja sitä pidetään vertailukelposuuteen
vaikuttavana eränä.
Kaupan täytäntöönpanon odotetaan toteutuvan vuoden 2025 toisen neljänneksen aikana tarvittavat
hyväksynnät huomioiden. ANCS kuuluu Portfolio Businessiin.
Myytävänä olevat omaisuuserät on arvostettu kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon, kumpi näistä on alempi.
2023
Heinäkuusta 2022 lähtien tietyt pitkäaikaiset varat liittyen nelitahtimoottoreiden tuotannon päättymiseen
Triestessä, Italiassa, on luokiteltu myytävänä oleviksi omaisuuseriksi. Triesten moottorituotanto kuuluu Marine
Poweriin.
Myytävänä olevat omaisuuserät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai käypään arvoon, kumpi näistä on alempi.
Tase -erät
MEUR
31.12.2024
31.12.2023
Pitkäaikaiset varat
Muut aineettomat hyödykkeet
25
Aineelliset hyödykkeet
2
5
Käyttöoikeusomaisuuserät
14
Laskennalliset verosaamiset
3
Pitkäaikaiset varat yhteensä
45
5
Lyhytaikaiset varat
Vaihto -omaisuus
77
Myyntisaamiset
44
Verosaamiset
1
Sopimukseen perustuvat varat
9
Muut saamiset
5
Rahavarat
4
Lyhytaikaiset varat yhteensä
139
Myytävänä olevat omaisuuserät
184
5
Pitkäaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat
12
Laskennalliset verovelat
7
Eläkevelvoitteet
4
Pitkäaikaiset velat yhteensä
24
Lyhytaikaiset velat
Vuokrasopimusvelat
3
Varaukset
8
Ostovelat
18
Verovelat
1
Sopimukseen perustuvat velat
53
Muut velat
26
Lyhytaikaiset velat yhteensä
109
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat
132
Taloudellinen katsaus
Nettovarat
52
5
6.5. SIJOITUKSET OSAKKUUS- JA YHTEISYRITYKSIIN
Laadintaperiaatteet
Osakkuusyritykset ovat yrityksiä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa tai
yhteistä määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta merkitsee yleensä sitä, että konsernilla on 20–50%
yrityksen äänivallasta.
Yhteisyritys on yhteisjärjestely, jonka mukaan osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on
oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen. Yhteinen määräysvalta perustuu osapuolten väliseen
sopimukseen.
Konsernin osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksistä yhdistellään konsernitilinpäätökseen
pääomaosuusmenetelmällä huomattavan vaikutusvallan tai yhteisen määräysvallan saamisesta lähtien sen
päättymiseen saakka. Sijoitukset osakkuusyrityksiin kirjataan aluksi hankintamenoon, ja hankintameno
kasvaa tai vähenee osakkuusyrityksen nettovaroissa hankintapäivän jälkeen tapahtuvien muutosten
perusteella suhteutettuna konsernin omistusosuuteen. Konsernin omistusosuuden mukainen osuus
osakkuus- ja yhteisyritysten raportointikauden tuloksista on esitetty konsernin tuloslaskelmassa omana
eränään ennen liiketulosta rivillä Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksista. Konsernin osuus osakkuus-
ja yhteisyritysten muihin laajan tuloksen eriin kirjatuista muutoksista on kirjattu konsernin muihin laajan
tuloksen eriin. Wärtsilän osuus hankintapäivän jälkeen kertyneistä oman pääoman eristä sisältyy konsernin
omaan pääomaan. Jos konsernin osuus osakkuus- tai yhteisyrityksen tappiosta ylittää kyseisen sijoituksen
hankintamenon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon. Kirjanpitoarvon ylittäviä tappioita ei tämän
jälkeen huomioida, ellei konsernilla ole muita osakkuus- tai yhteisyrityksiin liittyviä velvoitteita.
Osakkuus- ja yhteisyritysten konsernitilinpäätökseen yhdistämisestä johtuvat valuuttakurssimuutokset, jotka
kirjataan omaan pääomaan, ilmoitetaan tuloslaskelmassa osana voittoa tai tappiota, kun omistusosuus
muuttuu.
MEUR
2024
2023
Kirjanpitoarvo 1.1.
33
29
Osuus tuloksesta
12
9
Osingot
-4
-3
Muuntoerot
1
-2
Kirjanpitoarvo 31.12.
41
33
Taloudellinen yhteenveto (100%):
2024
MEUR
Omis-
tus-%
Pitkä-
aikaiset
varat
Lyhyt -
aikaiset
varat
Oma
pääoma
Pitkä-
aikaiset
velat
Lyhyt -
aikaiset
velat
Liike-
vaihto
Tili -
kauden
tulos
Yhteisyritykset
Wärtsilä Qiyao Diesel
Company Ltd.
Kiina
50,0
6
86
30
63
83
10
CSSC Wärtsilä Electrical
& Automation Co., Ltd.
Kiina
49,0
29
4
25
23
1
CSSC Wärtsilä Engine
(Shanghai) Co., Ltd.
Kiina
49,0
64
388
49
31
371
189
13
Repropel Sociedad de
reparacao de helices
Portugali
50,0
1
1
1
1
CSSC Wärtsilä Engine (Shanghai) Co., Ltd. -yhtiö valmistaa keskikokoisia ja suuria keskinopeita
dieselmoottoreita ja monipolttoainemoottoreita Shanghaissa Linganganissa. Wärtsilä Qiyao Diesel Company
Ltd. valmistaa merenkulun apumoottoreita Shanghaissa, Kiinassa. CSSC Wärtsilä Electrical & Automation Co.,
Ltd. tuottaa kehittyneitä sähkö- ja automaatioratkaisuja risteilyalalle.
2023
MEUR
Omis-
tus-%
Pitkä-
aikaiset
varat
Lyhyt -
aikaiset
varat
Oma
pääoma
Pitkä-
aikaiset
velat
Lyhyt -
aikaiset
velat
Liike-
vaihto
Tili -
kauden
tulos
Yhteisyritykset
Wärtsilä Qiyao Diesel
Company Ltd.
Kiina
50.0
5
63
25
44
57
7
CSSC Wärtsilä Electrical
& Automation Co., Ltd.
Kiina
49.0
14
3
11
25
CSSC Wärtsilä Engine
(Shanghai) Co., Ltd.
Kiina
49.0
63
297
37
32
291
165
10
Repropel Sociedad de
reparacao de helices
Portugali
50.0
1
1
1
Taloudellinen katsaus
6.6. TILINPÄÄTÖSKURSSEJA
Laadintaperiaatteet
Ulkomaan rahan määräisten erien muuttaminen
Konserniyhtiöiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään kunkin yksikön pääasiallisen
toimintaympäristön valuutassa (”toimintavaluutta”). Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on Wärtsilä
Oyj Abp:n toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaiset tytäryhtiöt
Ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmien ja laajojen tuloslaskelmien tuotto- ja kuluerät muunnetaan
euroiksi kunkin vuosineljänneksen keskikurssia käyttäen ja taseet raportointikauden päättymispäivän
kurssin mukaan. Raportointikauden tuloksen ja muiden laajan tuloksen erien muuntaminen eri kursseilla
laajassa tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa taseessa omaan pääomaan kirjattavan muuntoeron, jonka
muutos kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Ulkomaisten yhtiöiden hankintamenon eliminoinnista sekä
hankinnan jälkeen kertyneiden oman pääoman erien muuntamisesta syntyvät muuntoerot kirjataan muihin
laajan tuloksen eriin ja esitetään omana eränään omassa pääomassa. Ulkomaisten yhtiöiden hankinnoista
syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten yksiköiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan
yhteydessä tehtävät käypien arvojen oikaisut käsitellään kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja
velkoina. Ne muunnetaan euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Kun ulkomainen
tytäryhtiö myydään, tytäryhtiöön liittyvät omaan pääomaan kirjatut kertyneet kurssimuutoserot kirjataan
myyntihetkellä tuloslaskelmaan osana voittoa tai tappiota.
Ulkomaan valuutan määräiset erät
Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen
tapahtumapäivän valuuttakurssia. Saamiset ja velat muunnetaan käyttäen raportointikauden
päättymispäivän kursseja. Myyntisaamisista ja ostoveloista syntyvät kurssierot kirjataan niitä vastaavien
tuloslaskelman erien oikaisuiksi, ja ne sisältyvät liiketulokseen. Rahoitusvaroihin ja -velkoihin liittyvät
kurssierot esitetään tuloslaskelman rahoituserissä pois lukien sellaisista pitkäaikaisista lainoista syntyvät
kurssierot, jotka ovat osa konsernin tytäryhtiöön tekemää nettosijoitusta. Ne kirjataan muihin laajan tuloksen
eriin ja esitetään oman pääoman muuntoeroissa.
Konsernitilinpäätökseen konsolidoidaan noin 60 valuuttaa, joista keskeisimmät esitetään tässä.
-
Tilinpäätöskurssi
Keskikurssi
31.12.2024
31.12.2023
2024
2023
AED
Yhdistyneiden
Arabiemiirikuntien dirhami
3,81546
4,05833
3,97399
3,97213
AUD
Australian dollari
1,67720
1,62630
1,63995
1,62848
BRL
Brasilian real
6,42530
5,36180
5,82679
5,40162
CHF
Sveitsin frangi
0,94120
0,92600
0,95261
0,97173
CNY
Kiinan juan renminbi
7,58330
7,85090
7,78626
7,65907
DKK
Tanskan kruunu
7,45780
7,45290
7,45888
7,45099
GBP
Englannin punta
0,82918
0,86905
0,84659
0,86991
IDR
Indonesian rupia
16 820,88000
17 079,71000
17 154,13000
16 480,35000
INR
Intian rupia
88,93350
91,90450
90,53074
89,32487
JPY
Japanin jeni
163,06000
156,33000
163,81736
151,94211
NOK
Norjan kruunu
11,79500
11,24050
11,62684
11,42430
RUB
Venäjän rupla
113,85000
99,94680
100,20892
92,09110
SAR
Saudi-Arabian rial
3,89899
4,14353
4,05991
4,05721
SEK
Ruotsin kruunu
11,45900
11,09600
11,43090
11,47281
SGD
Singaporen dollari
1,41640
1,45910
1,44567
1,45235
USD
Yhdysvaltain dollari
1,03890
1,10500
1,08205
1,08158
Taloudellinen katsaus
7. Muut liitetiedot
Osion sisältö:
7.1. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT
7.2. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
7.3. TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT JA PALVELUT
7.1. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VASTUUT
Laadintaperiaatteet
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka
olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman
realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei
todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti.
-
2024
2023
MEUR
Taseen
velka-
määrä
Kiinnitykset
Taseen
velka-
määrä
Kiinnitykset
Velat ja vastuut, joiden vakuudeksi on annettu
kiinteistökiinnityksiä
muut vastuut
20
10
21
10
Yhteensä
20
10
21
10
Velat ja vastuut ja muut sitoumukset sekä vakuudet,
joiden vakuudeksi on annettu yrityskiinnityksiä
muut vastuut
32
13
Yhteensä
32
13
MEUR
2024
2023
Takaukset ja vastuusitoumukset
samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta
1 237
997
Yhteensä
1 237
997
Vuokrasopimusvelkojen nimellisarvot
Taloudellinen katsaus
Velat vuokrasopimuksista, joissa kohdeomaisuuserän arvo on vähäinen
13
12
Velat lyhytaikaisista vuokrasopimuksista
3
4
Vielä alkamattomat vuokrasopimukset, joihin Wärtsilä on sitoutunut
14
14
Jäännösarvotakuu
104
90
Yhteensä
134
120
7.2. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT
Lähipiirin muodostavat emoyhtiö, tytäryhtiöt sekä osakkuus- ja yhteisyritykset. Siihen kuuluvat myös hallituksen
jäsenet, toimitusjohtaja, johtokunnan jäsenet sekä heidän perheenjäsenensä ja suorassa tai epäsuorassa
määräysvallassaan olevat yhteisöt.
Johdon palkitseminen
TEUR
2024
2023
Toimitusjohtaja
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde -etuudet
1 056
1 021
Lyhytaikaiset palkitsemisjärjestelmät
687
Osakkeen arvon kehitykseen perustuva palkkio
172
Lakisääteisistä eläkkeistä aiheutuneet kustannukset
299
160
Vapaaehtoisista eläkkeistä aiheutuneet kustannukset
315
300
Muut konsernin johtokunnan jäsenet
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde -etuudet
2 645
2 464
Lyhytaikaiset palkitsemisjärjestelmät
1 070
Osakkeen arvon kehitykseen perustuva palkkio
212
Lakisääteisistä eläkkeistä aiheutuneet kustannukset
554
374
Vapaaehtoisista eläkkeistä aiheutuneet kustannukset
509
311
Yhteensä
7 520
4 631
Hallituksen jäsenet 31.12.2024
Tom Johnstone, hallituksen puheenjohtaja
243
224
Mika Vehviläinen, hallituksen varapuheenjohtaja
129
110
Karen Bomba, hallituksen jäsen
114
97
Morten H. Engelstoft, hallituksen jäsen
109
96
Karin Falk, hallituksen jäsen
104
92
Johan Forssell, hallituksen jäsen
93
92
Mats Rahmström, hallituksen jäsen
91
87
Tiina Tuomela, hallituksen jäsen
121
112
Hallituksen jäsenet 9.3.2023 asti
Risto Murto, hallituksen jäsen
2
Yhteensä
1 006
910
Johdon palkitseminen yhteensä
8 526
5 541
Vuonna 2024 on kirjattu 2 267 tuhannen euron (1 708) jaksotus liittyen johdon lyhyen aikavälin
kannustinpalkkioihin tuloslaskelman erään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut.
Lisäksi 3 478 tuhatta (1 104) on kirjattu tuloslaskelman erään työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut liittyen
johdon pitkän aikavälin kannustinohjelmiin. Tästä 1 187 tuhatta (77) liittyy pitkän aikavälin kannustinohjelmaan,
joka päättyy 31.12.2024.
Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu kiinteästä palkanosasta (peruspalkka, lisäeläkemaksut ja etuudet)
sekä muuttuvasta palkanosasta (lyhyen ja pitkän aikavalin kannustinpalkkiot). Etuihin kuuluu puhelinetu,
autoetu ja erilaisia vakuutuksia.
Toimitusjohtaja sekä hallituksen ja johtokunnan jäsenet omistivat vuoden lopussa 395 709 (362 999) Wärtsilän
osaketta, joista osingot ovat yhteensä 124 tuhatta euroa (94).
Toimitusjohtajalla on oikeus jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana. Johtokunnan jäsenillä on oikeus jäädä eläkkeelle,
kun lakisääteinen eläkeikä on saavutettu. Yhdellä johtokunnan jäsenellä on oikeus jäädä eläkkeelle
aikaisemmin, 60-vuotiaana. Yhtiöllä ei ole lainasaamisia konsernin johdolta tai hallituksen jäseniltä. Johdon tai
osakkaiden puolesta ei ole annettu pantteja tai muita vastuita.
Liiketoimet osakkuus- ja yhteisyritysten kanssa
MEUR
2024
2023
Myynnit osakkuus - ja yhteisyrityksille
76
43
Ostot osakkuus- ja yhteisyrityksiltä
25
49
Saamiset osakkuus - ja yhteisyrityksiltä
16
10
Osakkuus- ja yhteisyrityksille maksetut ennakot
37
29
Velat osakkuus- ja yhteisyrityksille
21
18
Taloudellinen katsaus
Lisätietoja osakkuus- ja yhteisyrityksistä esitetään liitetiedossa 6.5. Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin.
7.3. TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT JA PALVELUT
Seuraavat palkkiot maksettiin tilintarkastajille ja tilintarkastustoimistoille lakisääteisestä tarkastuksesta sekä
neuvonantamisesta ja ohjauksesta että riippumattomista asiantuntijapalveluista.
Vuonna 2024 yhtiökokous valitsi Wärtsilä Oyj Abp:n tilintarkastajaksi tilintarkastysyhteisön
PricewaterhouseCoopers Oy. PricewaterhouseCoopers Oy:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut
Wärtsilä-konsernin yhtiöille olivat yhteensä 0,5 miljoonaa euroa (0,3). Palvelut sisältää 0,1 miljoonaa euroa
veroneuvontaa, kestävyysraportoinnin varmennuspalveluita sekä pienen erän liittyen muihin palveluihin.
-
2024
2023
MEUR
PwC
Muut
PwC
Muut
Tilintarkastus
4,8
1,7
3,7
1,3
Veroneuvonta
0,1
0,3
0,1
0,6
Muut palvelut
0,4
0,0
0,2
0,0
Yhteensä
5,3
2,0
3,9
1,9
Taloudellinen katsaus
EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)
Emoyhtiön tuloslaskelma
MEUR
2024
2023
Liite
Liikevaihto
119
103
Liiketoiminnan muut tuotot
24
15
1
Henkilöstökulut
-57
-70
2
Poistot ja arvonalentumiset
-3
-4
3
Liiketoiminnan muut kulut
-133
-101
4
Liiketulos
-51
-57
Rahoitustuotot ja -kulut
283
197
5
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
233
140
Tilinpäätössiirrot
135
21
Tulos ennen veroja
368
161
Tuloverot
-4
-4
6
Tilikauden tulos
363
157
Emoyhtiön tase
MEUR
2024
2023
Liite
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
7
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot
7
7
Aineettomat oikeudet ja keskeneräiset hankinnat
36
17
43
24
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
2
2
Koneet, kalusto ja muut aineelliset hyödykkeet
1
1
Keskeneräiset hankinnat
1
5
4
Sijoitukset
Osakkeet saman konsernin yrityksissä
1 450
950
Muut osakkeet ja osuudet
2
2
1 452
952
Pysyvät vastaavat yhteensä
1 500
980
Pitkäaikaiset saamiset
Muut pitkäaikaiset saamiset
13
18
14
19
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
1 927
2 139
8
Siirtosaamiset
13
41
9
1 940
2 180
Rahat ja pankkisaamiset
1 304
583
Taloudellinen katsaus
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
3 244
2 763
Vastaavaa yhteensä
4 758
3 761
MEUR
2024
2023
Liite
VASTATTAVAA
Oma pääoma
10
Osakepääoma
336
336
Ylikurssirahasto
61
61
Omat osakkeet
-28
-29
Kertyneet voittovarat
914
946
Tilikauden tulos
363
157
Oma pääoma yhteensä
1 646
1 471
Pakolliset varaukset
21
23
Vieras pääoma
11
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
409
515
Muut pitkäaikaiset velat
9
13
418
528
Lyhytaikainen
Lainat rahoituslaitoksilta
99
75
Ostovelat
14
14
Velat saman konsernin yrityksille
2 463
1 618
13
Muut lyhytaikaiset velat
3
1
Siirtovelat
94
32
12
2 672
1 740
Vieras pääoma yhteensä
3 090
2 268
Vastattavaa yhteensä
4 758
3 761
Emoyhtiön rahavirtalaskelma
MEUR
2024
2023
Liiketoiminnan rahavirta:
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
233
140
Oikaisut:
Poistot ja arvonalentumiset
3
4
Rahoitustuotot ja -kulut
-283
-196
Muut oikaisut
1
Liiketoiminnan rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta
-47
-52
Käyttöpääoman muutos:
Korottomien liikesaamisten lisäys (-) / vähennys (+)
-31
2
Korottomien velkojen lisäys (+) / vähennys (-)
66
32
35
34
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja
-12
-18
Korko- ja rahoituskulut
-164
-119
Saadut osingot liiketoiminnasta
252
160
Korko- ja rahoitustuotot liiketoiminnasta
181
152
Maksetut verot
-3
-4
266
189
Liiketoiminnan rahavirta
254
171
Investointien rahavirta:
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
-23
-17
Sijoitukset tytäryrityksiin
-500
Lainasaamisten lisäys
-18
-1
Lainasaamisten vähennys
408
58
Investointien rahavirta
-133
40
Rahavirta investointien jälkeen
121
211
Taloudellinen katsaus
Rahoituksen rahavirta:
Lyhytaikaisten lainojen lisäys (+) / vähennys (-)
843
355
Pitkäaikaisten lainojen nostot
176
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut ja muut muutokset
-75
-265
Omien osakkeiden osto
-10
Konserniavustukset
21
7
Maksetut osingot
-189
-153
Rahoituksen rahavirta
600
112
Rahavarojen muutos, lisäys (+) / vähennys (-)
721
324
Rahat ja pankkisaamiset tilikauden alussa
583
259
Rahat ja pankkisaamiset tilikauden lopussa
1 304
583
Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Wärtsilä Oyj Abp:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitosäännösten mukaisesti (FAS).
Tilinpäätöstä laatiessaan yhtiön johto joutuu voimassa olevien määräysten ja hyvän kirjanpitotavan mukaisesti
tekemään arvioita ja olettamuksia, jotka vaikuttavat tilinpäätöserien arvostukseen ja jaksotukseen. Toteutuvat
luvut voivat poiketa tehdyistä arvioista.
Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat ja johdannaissopimukset
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin. Tilinpäätöshetkellä taseessa
olevat saatavat ja velat on arvostettu tilinpäätöskursseihin. Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -
tappiot käsitellään liikevaihdon ja liiketoiminnan kulujen oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot
kirjataan rahoituksen tuottoihin ja kuluihin.
Johdannaissopimukset arvostetaan käypiin arvoihin. Avoinna olevat valuuttamääräisten johdannaiset on
arvostettu päivän arvoon korkotekijät huomioon ottaen. Koronvaihtosopimusten käypä arvo lasketaan
diskonttaamalla niihin liittyvät tulevat rahavirrat tarkasteluhetkeen. Käypien arvojen muutokset
johdannaissopimuksista kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti rahoitustuottoihin tai –kuluihin.
Tutkimus - ja kehitysmenot
Tutkimus - ja kehitysmenot kirjataan sen tilikauden kuluiksi, jolloin ne syntyvät.
Saamiset
Saamiset arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon.
Myyntituottojen tuloutus
Liikevaihto koostuu palveluveloituksista konserniyhtiöille. Wärtsilä Oyj Abp:n palveluveloitukset sisältävät
hallintopalveluveloituksen sekä keskitetyn IT-toiminnon palveluvaloitukset. Liikevaihto kirjataan
suoriteperusteisesti tilikaudelle, jonka aikana palvelu on suoritettu.
Pysyvät vastaavat ja poistot
Pysyvät vastaavat merkitään taseeseen välittömään hankintamenoon vähennettynä tehdyillä poistoilla ja
arvonalennuksilla. Eräiden maa-alueiden tasearvoihin sisältyy arvonkorotuksia. Poistot tehdään tasapoistona
taloudellisen käyttöiän mukaan.
Poistojen perusteena olevat pysyvien vastaavien pitoajat ovat:
Muut pitkävaikutteiset menot 3
‒
10 vuotta
Taloudellinen katsaus
Rakennukset 20
‒
40 vuotta
Koneet ja kalusto 5
‒
20 vuotta
Leasing
Leasingmaksut on käsitelty vuokrakuluina.
Pakolliset varaukset
Pakollisina varauksina on taseessa esitetty eriä, jotka ovat joko sopimusperusteisia tai muuten sitovia
velvoitteita, mutta jotka eivät vielä ole realisoituneet. Pakollisten varausten muutokset sisältyvät
tuloslaskelmaan.
Tuloverot
Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden tuloksesta Suomen verosäännösten perusteella lasketut
verot sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut. Tuloveroihin on kirjattu myös konsernin emoyhtiövaltion
tuloksilukemissäännön (IIR) mukaiset täydennysverot.
Osingot
Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamasta osingosta ei tilinpäätöksessä ole tehty kirjausta, vaan osingot
otetaan huomioon vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
1. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT
MEUR
2024
2023
Vuokratuotot
3
3
Edelleenveloitukset konserniyhtiöille
20
11
Muut
1
1
Yhteensä
24
15
2. HENKILÖSTÖKULUT
MEUR
2024
2023
Palkat ja palkkiot
-46
-41
Eläkekulut
-8
-6
Muut pakolliset henkilösivukulut
-4
-23
Yhteensä
-57
-70
Maksetut palkat ja palkkiot
Maksetut palkat ja palkkiot toimitusjohtajalle ja hallituksen jäsenille oli 3 miljoonaa euroa (2).
Emoyhtiön toimitusjohtajan oikeus siirtyä eläkkeelle on sovittu alkavaksi 63 vuoden iässä. Johtokunnan
jäsenillä on oikeus jäädä eläkkeelle paikallisen eläkelainsäädännön mukaisesti. Yhdellä johtokunnan jäsenellä
on oikeus jäädä eläkkeelle aiemmin, 60-vuotiaana.
Yhtiön hallitus päättää toimitusjohtajan sekä hänen suorien alaistensa palkoista ja palkkioista.
Lisätietoja johdon palkitsemista löytyy konsernin liitetiedosta 7.2. Lähipiiritapahtumat.
Henkilöstö keskimäärin tilikauden aikana oli 402 (392).
Taloudellinen katsaus
3. POISTOT JA ARVONALENTUMISET
MEUR
2024
2023
Suunnitelman mukaiset poistot
Muut pitkävaikutteiset menot
-2
-2
Koneet ja kalusto
-1
-2
Suunnitelman mukaiset poistot yhteensä
-3
-4
Verotuksen poistot yhteensä
-3
-3
4. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT
MEUR
2024
2023
IT-kulut
-41
-31
Vuokrakulut
-5
-5
Laki- ja konsultointikulut
-36
-21
Palvelut tytäryhtiöiltä
-34
-34
Muut hallinnolliset kustannukset
-16
-10
Yhteensä
-133
-101
5. RAHOITUSTUOTOT- JA KULUT
MEUR
2024
2023
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä
252
160
Yhteensä
252
160
Muut korkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä
105
102
Muilta
31
8
Yhteensä
136
111
Muut rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä
38
32
Muilta
9
10
Yhteensä
46
42
Kurssierot
-2
1
Korkokulut
Saman konsernin yrityksille
-75
-45
Muille
-14
-15
Yhteensä
-89
-60
Muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille
-23
-22
Muille
-36
-35
Yhteensä
-59
-57
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
283
197
6. VEROT
MEUR
2024
2023
Tuloverot
Aiemmilta tilikausilta
1
Tilikaudelta
-5
-4
Yhteensä
-4
-4
Tilikauden tuloveroihin sisältyy OECD:n Pilari 2:n mukaisia täydennysveroja 1 miljoona euroa.
Taloudellinen katsaus
7. PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat oikeudet
MEUR
Pitkä-
vaikutteiset
menot
Aineettomat
oikeudet ja
keskeneräi -
set
hankinnat
2024
2023
Hankintameno 1.1.
113
17
130
118
Lisäykset
3
19
22
16
Vähennykset
-16
-16
-4
Hankintameno 31.12.
100
36
137
130
Kertyneet poistot 1.1.
-107
-107
-109
Vähennysten kertyneet poistot ja muut muutokset
16
16
4
Tilikauden poisto
-2
-2
-2
Kertyneet poistot 31.12.
-93
-93
-107
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
7
36
43
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
7
17
24
Aineelliset hyödykkeet
MEUR
Maa- ja
vesialueet
Rakennuk -
set ja raken -
nelmat
Koneet,
kalusto ja
muut
aineelliset
hyödykkeet
2024
2023
Hankintameno 1.1.
2
1
11
12
12
Lisäykset
1
1
Vähennykset
-1
-1
Hankintameno 31.12.
2
1
12
12
Kertyneet poistot 1.1.
-1
-9
-10
-9
Tilikauden poisto
-1
-1
-2
Kertyneet poistot 31.12.
-1
-9
-10
-10
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
2
2
5
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
2
2
4
Sijoitukset
MEUR
Osakkeet
konsernin
yrityksissä
Osakkeet
muissa
yrityksissä
2024
2023
Hankintameno 1.1.
950
2
952
952
Lisäykset
500
500
Hankintameno 31.12.
1 450
2
1 452
952
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
1 450
2
1 452
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
950
2
952
Vuonna 2024, Wärtsilä Oyj Abp teki 500 miljoonan euron lisäsijoituksen täysin omistamansa Wärtsilä
Technology Oy Ab:n omaan pääomaan.
8. LYHYTAIKAISET SAAMISET KONSERNIN YRITYKSILTÄ
MEUR
2024
2023
Myyntisaamiset
54
48
Lainasaamiset
1 634
2 025
Johdannaiset
80
23
Muut saamiset
141
23
Siirtosaamiset
18
20
Yhteensä
1 927
2 139
9. SIIRTOSAAMISET
MEUR
2024
2023
Johdannaiset
3
32
Muut
10
9
Yhteensä
13
41
Taloudellinen katsaus
10. OMA PÄÄOMA
MEUR
2024
2023
Osakepääoma
Osakepääoma 1.1.
336
336
Osakepääoma 31.12.
336
336
Ylikurssirahasto
Ylikurssirahasto 1.1.
61
61
Ylikurssirahasto 31.12.
61
61
Omat osakkeet
Omat osakkeet 1.1.
-28
-29
Omat osakkeet 31.12.
-28
-29
Kertyneet voittovarat
Kertyneet voittovarat 1.1.
1 103
1 099
Osingonjako
-188
-153
Tilikauden tulos
363
157
Kertyneet voittovarat 31.12.
1 278
1 103
Oma pääoma yhteensä
1 646
1 471
Jakokelpoiset varat
1 249
1 074
Tilikauden lopussa Wärtsilä Oyj Abp:n omistamien omien osakkeiden lukumäärä oli 2 642 575 (2 700 000) ja
niiden kirja-arvo 28 miljoonaa euroa (29).
11. VIERAS PÄÄOMA
MEUR
2024
2023
Pitkäaikainen
Korollinen
409
515
Koroton
9
13
Yhteensä
418
528
Lyhytaikainen
Korollinen
2 486
1 620
Koroton
185
121
Yhteensä
2 672
1 740
Yhtiön lainat ja niiden lyhennysohjelma
MEUR
2024
2023
Lainat rahoituslaitoksilta:
508
590
Lyhytaikainen
99
75
Pitkäaikainen
1-5 v
357
440
>5 v
52
75
Yhteensä
508
590
12. SIIRTOVELAT
MEUR
2024
2023
Johdannaiset
64
4
Henkilöstökulut
17
15
Korot ja muut rahoituserät
4
6
Muut
8
7
Yhteensä
94
32
Taloudellinen katsaus
13. VELAT KONSERNIN YRITYKSILLE
MEUR
2024
2023
Ostovelat
22
17
Muut lyhytaikaiset velat
2 387
1 544
Johdannaiset
48
51
Siirtovelat
6
6
Yhteensä
2 463
1 618
14. RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN
2024
MEUR
Jaksotet -
tuun
hankinta-
menoon
Käypään
arvoon
tulosvai-
kutteisesti
Tase -erien
kirjanpito -
arvot
Käypä
arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Johdannaiset
12
12
12
Johdannaiset saman konsernin yrityksiltä
26
26
26
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Korolliset saamiset saman konsernin yrityksiltä
1 634
1 634
1 634
Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä
54
54
54
Johdannaiset
3
3
3
Johdannaiset saman konsernin yrityksiltä
54
54
54
Muut saamiset saman konsernin yrityksiltä
158
158
158
Muut rahavarat
0
Rahat ja pankkisaamiset
1 304
1 304
1 304
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin
3 151
95
3 246
3 246
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat
409
409
406
Johdannaiset
15
15
15
Johdannaiset saman konsernin yrityksiltä
19
19
19
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat
99
99
99
Korolliset velat saman konsernin yrityksille
2 387
2 387
2 387
Ostovelat
14
14
14
Ostovelat saman konsernin yrityksille
22
22
22
Johdannaiset
57
57
57
Johdannaiset saman konsernin yrityksille
28
28
28
Muut velat
6
6
6
Muut velat saman konsernin yrityksille
0
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin
2 937
119
3 057
3 054
2023
MEUR
Jaksotet -
tuun
hankinta-
menoon
Käypään
arvoon
tulosvai-
kutteisesti
Tase -erien
kirjanpito -
arvot
Käypä
arvo
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Johdannaiset
17
17
17
Johdannaiset saman konsernin yrityksiltä
5
5
5
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Korolliset saamiset saman konsernin yrityksiltä
2 025
2 025
2 025
Myyntisaamiset
0
Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä
48
48
48
Johdannaiset
32
32
32
Johdannaiset saman konsernin yrityksiltä
18
18
18
Muut saamiset saman konsernin yrityksiltä
42
42
42
Muut rahavarat
0
Rahat ja pankkisaamiset
583
583
583
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin
2 697
72
2 770
2 770
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat
515
515
509
Johdannaiset
12
12
12
Johdannaiset saman konsernin yrityksille
23
23
23
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat
75
75
75
Korolliset velat saman konsernin yrityksille
1 544
1 544
1 544
Ostovelat
14
14
14
Ostovelat saman konsernin yrityksille
17
17
17
Johdannaiset
4
4
4
Johdannaiset saman konsernin yrityksille
27
27
27
Taloudellinen katsaus
Muut velat
6
6
6
Muut velat saman konsernin yrityksille
6
6
6
Kirjanpitoarvo arvostusryhmittäin
2 177
67
2 244
2 238
Tietoja käyvän arvon hierarkiasta ja arvostusperiaatteesta löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 5.2.
Rahoitusvarat ja -velat arvostusryhmittäin.
15. JOHDANNAISINSTRUMENTIT
2024
MEUR
Ulkoisten
rahoitus-
laitosten kanssa
Konsernin
sisäiset
2024
Johdannaisinstrumenttien nimellisarvot
Ei toimitettava termiini
4
4
Valuuttatermiinit, transaktioriski
2 370
3 766
6 136
Koronvaihtosopimukset
168
121
290
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
153
153
Yhteensä
6 580
Johdannaisinstrumenttien markkina -arvostukset (taso 2)
Ei toimitettava termiini
Valuuttatermiinit, transaktioriski
-46
43
-4
Koronvaihtosopimukset
12
-10
2
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
-22
-22
Yhteensä
-25
2023
MEUR
Ulkoisten
rahoitus-
laitosten kanssa
Konsernin
sisäiset
2023
Johdannaisinstrumenttien nimellisarvot
Valuuttatermiinit, transaktioriski
1 961
2 599
4 560
Koronvaihtosopimukset
168
124
293
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
160
160
Yhteensä
5 013
Johdannaisinstrumenttien markkina -arvostukset (taso 2)
Valuuttatermiinit, transaktioriski
27
-14
14
Koronvaihtosopimukset
17
-14
3
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
-12
-12
Yhteensä
5
Valuuttatermiinit on tehty transaktioriskien suojaamiseksi ja ne on kohdistettu suojattuihin kassavirtoihin.
Koronvaihtosopimukset ovat euromääräisiä ja keskimääräinen juoksuaika ulkopuolisille sopimuksille on 62 (57)
kuukautta ja 83 (95) kuukautta sisäisille sopimuksille. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten keskimääräinen
juoksuaika on 24 (36) kuukautta.
16. RAHOITUSRISKIT
Yleistä
Konsernin keskitetyllä rahoitustoiminnolla on kaksi päätehtävää: hankkia riittävästi rahoitusta konsernin
tarpeisiin kilpailukykyisellä hinnalla, ja tunnistaa ja arvioida konsernin rahoitusriskit sekä tehdä
konserniyhtiöiden tarvitsemat suojaukset. Konsernirahoitus on osa emoyhtiön organisaatiota.
Rahoitusriskien hallinta on kuvattu yksityiskohtaisesti konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.8. Konsernin
maksuvalmius- ja korkoriskejä hallitaan emoyhtiön tasolla, ja siten ne soveltuvat myös emoyhtiöön.
Valuuttariski
Operatiivisia valuuttariskejä seurataan ja ne suojataan tytäryritystasolla. Konsernirahoitus toimii vastapuolena
näissä suojauksissa, mikäli paikalliset säännökset sallivat sen. Jotta konsernin sisäiset valuuttavirrat voitaisiin
netottaa sekä vähentää ulkoisten liiketoimien määrää, konsernirahoituksella on sallittu olevan vähäisiä avoimia
valuuttariskejä. Konsernirahoituksen kaikki voitot / tappiot kirjataan suoraan rahoituseriin, emmekä odota
merkittäviä valuuttakurssivoittoja tai -tappioita konsernin rahoitustoiminnasta.
Taloudellinen katsaus
17. ANNETUT VAKUUDET, VASTUUSITOUMUKSET JA MUUT VAST UUT
MEUR
2024
2023
Takaukset ja vastuusitoumukset
Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta
6 965
5 887
Yhteensä
6 965
5 887
Leasingvuokrasopimusten mukaisten vuokrien nimellisarvot
Seuraavan vuoden aikana maksettavat
3
3
Myöhemmin maksettavat
8
11
Yhteensä
12
14
18. LÄHIPIIRILAINAT JA MUUT SITOUMUKSET
Konsernin johdolta ja hallituksen jäseniltä ei ole lainasaamisia. Johdon ja osakkaiden puolesta ei ole annettu
pantteja tai muita vastuita. Konserniliitetiedossa 7.2. on eritelty lähipiiritapahtumat. Lähipiiriin kuuluvat
hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja johtokunnan jäsenet sekä osakkuus- ja yhteisyritykset. Emoyhtiön
liitetiedoissa 8. ja 13. on eritelty tytäryhtiöiden saamiset ja lainat.
19. TILINTARKASTAJIEN PALKKIOT
Vuonna 2024 yhtiökokous valitsi Wärtsilä Oyj Abp:n tilintarkastajaksi tilintarkastusyhteisön
PricewaterhouseCoopers Oy.
Seuraavat palkkiot maksettiin tilintarkastajille ja tilintarkastustoimistolle lakisääteisistä tarkastuksista sekä
palveluista.
Tilintarkastajien palkkiot
TEUR
2024
2023
Tilintarkastus
1 649
646
Veroneuvonta
22
Muut palvelut
268
40
Yhteensä
1 939
685
Taloudellinen katsaus
HALLITUKSEN EHDOTUS
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 1 249 416 973,27 euroa, josta tilikauden voitto on 363 279 404,71
euroa. Osinkoon oikeuttavia osakkeita on 589 080 815 kappaletta.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että voitonjakokelpoiset varat käytetään seuraavasti:
EUR
Osinkona jaetaan 0,44 euroa osakkeelta eli yhteensä
259 195 558,60
Jätetään omaan pääomaan
990 221 414,67
Yhteensä
1 249 416 973,27
Osinko maksetaan kahdessa erässä. Ensimmäinen erä
0,22 euroa osakkeelta
maksetaan
osakkeenomistajalle, joka on merkitty
osingon täsmäytyspäivänä 17.3.2025 Euroclear Finland Oy:n pitämään
osakasluetteloon. Hallituksen ehdottama maksupäivä tälle erälle on 24.3.2025.
Osingon
toinen erä 0,22 euroa
osakkeelta maksetaan
on 17.9.2025 ja se maksetaan osakkeenomistajalle, joka on merkitty osingon täsmäytyspäivänä Euroclear
Finland Oy:n pitämään osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että toinen erä maksetaan 24.9.2025.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön
maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön
maksukykyä.
Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä, konsernissa IFRS tilinpäätösstandardit ja emoyhtiössä FAS, noudattaen
laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien
yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta;
Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen
konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä
kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta; ja
Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja
raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
Helsingissä 4. päivänä helmikuuta 2025
Tom Johnstone
Mika Vehviläinen
Karen Bomba
Morten H. Engelstoft
Karin Falk
Johan Forssell
Mats Rahmström
Tiina Tuomela
Tilintarkastuskertomus
Wärtsilä Oyj Abp:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta
asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön
hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-
tilinpäätösstandardit) mukaisesti
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja
taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista
koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset .
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.
Tilintarkastuksen kohde
Olemme tilintarkastaneet Wärtsilä Oyj Abp:n (y-tunnus 0128631-1) tilinpäätöksen
tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää:
• konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman
pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, jotka sisältävät
olennaisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta
selittävää informaatiota
• emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia
velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä .
Riippumattomuus
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme
tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut
ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa
noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole
suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä
palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7.3.
Tarkastuksen yleinen lähestymistapa
Yhteenveto
• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus oli
25 miljoonaa euroa .
• Suoritimme tarkastustoimenpiteitä 24
raportointiyksikön osalta 14 eri maassa perustuen
tekemäämme riskimäärittelyyn ja olennaisuuteen .
• Pitkäaikaisten asiakassopimusten tuloutus
• Liikearvon arvostus
• Myyntisaamisten arvostus
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja
arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti
olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita.
Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja
tulevien tapahtumien arviointia.
Olennaisuus
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme
olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä,
onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä
voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia,
jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan
taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella .
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen
tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa kuvatun
konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä
kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen
kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen
ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen
kokonaisuutena .
Konsernitilinpäätökselle
määritetty olennaisuus
25 miljoonaa euroa (edellinen vuosi 25
miljoonaa euroa)
Olennaisuuden
määrittämisessä käytetty
vertailukohde
Tulos ennen veroja ja liikevaihto
Perustelut vertailukohteen
valinnalle
Valitsimme olennaisuuden määrittämisen
vertailukohteiksi tuloksen ennen veroja ja
liikevaihdon, koska käsityksemme mukaan
tilinpäätöksen lukijat käyttävät yleisesti niitä
arvioidessaan konsernin suoriutumista .
Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon
Wärtsilä-konsernin rakenteen, kirjanpitoprosessit ja -kontrollit sekä toimialan, jolla
konserni toimii. Valitsimme tilintarkastuksen kohteeksi konserniyhtiöitä ja
kirjanpidon tilejä edellä mainittujen kriteerien perusteella siten, että
suorittamillamme tilintarkastustoimenpiteillä saatiin riittävä kattavuus lausunnon
esittämiseksi konsernitilinpäätöksestä .
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen
harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan
tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen
kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä
annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto
sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon
tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan
olennaisen virh eellisyyden riski .
Konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty
tilintarkastuksessa
Pitkäaikaisten asiakassopimusten
tuloutus
Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto
2.2.
Konsernilla on merkittäviä
pitkäaikaishankkeita sekä pitkäaikaisia
käyttö- ja huoltosopimuksia. Nämä
pitkäaikaiset asiakassopimukset ovat
usein monimutkaisia räätälöityjä
ratkaisuja ja täyttävät ajan kuluessa
täytettävän suoritevelvoitteen
määritelmän IFRS 15:n mukaan .
Pitkäaikaishankkeet sekä pitkäaikaiset
käyttö- ja huoltosopimukset tuloutetaan
Tilintarkastustoimenpiteemme
sisälsivät sekä kontrollien tarkastusta,
että valittuihin merkittäviin
pitkäaikaishankkeisiin kohdistettua
aineistotarkastusta.
Aineistotarkastuksessa keskityimme
erityisesti johdon laatimien
ennusteiden tarkastamiseen .
Tarkastustoimenpiteemme sisälsivät
mm. seuraavia toimenpiteitä :
suoritevelvoitteen täyttämisasteen
(projektin valmiusaste) mukaisesti.
Valmiusaste määritetään toteutuneiden
kustannusten suhteena arvioituihin
kokonaiskustannuksiin. Pitkäaikaisten
asiakassopimusten tuloutukseen liittyy
johdon harkintaan perustuvia arvioita,
jotka perustuvat aikaisempaan
kokemukseen ja tulevaisuuden
tapahtumia koskeviin odotuksiin.
Merkittävin arvio liittyy projektin
ennustettuihin kokonaiskustannuksiin.
Pitkäaikaisten asiakassopimusten
tuloutus on tilin-tarkastuksen kannalta
keskeinen seikka johtuen johdon
harkintaan perustuvasta
arvionvaraisuudesta
projektiennusteissa .
• Varmistimme, että sovellettu
tuloutustapa on asianmukainen
sopimuksen ehdot huomioiden;
• Täsmäytimme tuottoennusteen
myyntisopimukseen huomioiden
sopimukseen mahdollisesti tehdyt
muutokset;
• Hankimme ymmärryksen
prosesseista ja testasimme
kontrollit, joilla on merkittävä
vaikutus valmiusasteen mukaiseen
tuloutukseen;
• Arvioimme johdon tekemien
projektiennusteiden luotettavuutta
vertaamalla päättyneiden
projektien toteumia aiempiin
ennusteisiin;
• Haastoimme johdon tekemiä
arvioita ja oletuksia projekteissa,
joihin liittyy erityisiä riskitekijöitä; ja
• Laskimme myyntituoton uudelleen
valmiusasteen perusteella.
Tarkastimme valmiusasteen
oikeellisuuden vertaamalla
hankkeen toteutuneita
kustannuksia hankkeen
ennustettuihin
kokonaiskustannuksiin .
Liikearvon arvostus
Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto
3.1.
Liikearvo konsernitaseessa on yksi
merkittävimmistä tase -eristä.
Mahdollisen arvonalentumisen
määrittämiseen liittyy merkittävissä
määrin johdon harkintaa, mm.
kassavirtaa tuottavan yksikön eli
testaustason määrittämiseen ja
arvioitaessa liiketoiminnan tulevaa
kannattavuutta ja tulevaisuudessa
toteutuviin rahavirtoihin sovellettavaa
diskonttokorkoa.
Liikearvon arvostus on
tilintarkastuksen kannalta keskeinen
seikka johtuen tase-erän koosta ja
johdon harkintaan perustuvasta
arvionvaraisuudesta
arvonalentumistestauksessa .
Keskityimme
tarkastustoimenpiteissämme
arvioimaan miten kassavirtaa tuottavat
yksiköt, jotka muodostavat perustan
liikearvon arvonalentumistestaukselle,
on määritetty. Lisäksi keskityimme
johdon harkintaa edellyttävien
arvioiden asianmukaisuuden arviointiin
arvonalentumistestauksessa.
Arvonalentumistestaukseen liittyviin
tarkastustoimenpiteisiimme sisältyi
mm. seuraavaa :
• Tarkastimme liikearvon
arvonalentumistestauksessa
käytetyt menetelmät vertaamalla
niitä IAS 36:n Omaisuuserien arvon
alentuminen -standardin mukaisiin
vaatimuksiin;
• Arvioimme rahavirtaennusteiden
laatimisessa käytettävää prosessia
ja teimme vertailuja viimeisimpiin
hallituksen hyväksymiin tavoitteisiin
ja pitkän aikavälin suunnitelmiin;
• Testasimme rahavirtaennusteiden
perusteena olevat keskeiset
oletukset, joita ovat mm. myyntiä ja
kannattavuutta koskevat ennusteet,
käytetty diskonttokorko sekä
ennustejakson jälkeiseen aikaan
sovellettu kasvuprosentti;
• Vertasimme tilikauden toteutuneita
tuloslukuja edellisenä vuonna
arvonalentumismallissa käytettyihin
tulosennusteisiin sen
selvittämiseksi, sisältyikö
ennusteisiin oletuksia, jotka olivat
jälkikäteen arvioituina olleet
optimistisia; ja
• Arvioimme johdon laatimassa
herkkyysanalyysissä käytettyjen
oletusten asianmukaisuutta,
arvioimalla niihin sisältyvien johdon
harkintaa vaativien olettamusten
muutosten todennäköisyyttä .
Myyntisaamisten arvostus
Katso konsernitilinpäätöksen liitetiedot
4.2.
Myyntisaamiset konsernitaseessa on
yksi merkittävimmistä tase-eristä,
sisältäen varauksen
arvonalentumistappioista. Osa
myyntisaamisista on pitkäaikaisia.
Myyntisaamiset arvostetaan käypään
arvoon, joka on alkuperäinen
laskutusarvo vähennettynä kyseisten
saamisten arvonalentumistappioilla.
Myyntisaamisten arvostus on
tilintarkastuksen kannalta keskeinen
Myyntisaamisiin ja johdon arvioimaan
arvonalentumistappioon liittyvät
keskeiset tarkastustoimenpiteemme
olivat seuraavat :
• Varmistimme myyntisaamisia
lähettämällä myyntisaamisten
saldovahvistuksia;
• Analysoimme myyntisaamisten
ikäjakaumaa;
• Kävimme läpi yhtiön johdon kanssa
pitkäaikaisia ja myöhästyneitä
myyntisaamisia ja arvioimme
näiden saamisten kuranttiutta
seikka johtuen tase-erän koosta ja
arvonalentumistappion määrittämiseen
liittyvästä johdon harkintaan
perustuvasta arvionvaraisuudesta .
hankkimalla asianmukaista
evidenssiä johtopäätöksemme
tueksi.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta
keskeisiä seikkoja, joista olisi vies-tittävä kertomuksessamme.
Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen
537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen
virheellisyyden riskejä .
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen
kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS -tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja
siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien
tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset
vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä
valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen,
jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan
emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa
esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös
on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan
jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai
toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä
kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme.
Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että
olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti
suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden
yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin,
joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme
ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko
tilintarkastuksen ajan. Lisäksi :
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat
tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme
näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi
liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä
tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä
valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden
asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että
pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan
tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta
sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen
kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut
asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta,
ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen
siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista
epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai
konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että
olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää
tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin
tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät
ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat
tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun
tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin
johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkama an toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan
lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako
tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa
oikean ja riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme
konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä
konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta
taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten
suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä.
Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin .
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen
suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä
tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan
merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet
riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme
niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella
vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä
varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat
merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen
ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat
tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan
julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei
kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien
epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin
tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 2.3.2017 alkaen
yhtäjaksoisesti kahdeksan vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio
käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation,
mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen
yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti
ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme
tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko
toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun
ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7
luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat
yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen
sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia
koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja
kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa
informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta.
Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa .
Muut lausumat
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen osoittaman
voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden
myöntämistä hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme
tilikaudelta .
Helsingissä 11.2.202 5
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Lauri Kallaskari
KHT
Wärtsilä Oyj Abp:n ESEF-tilinpäätöstä
koskeva kohtuullisen varmuuden antava
riippumattoman tilintarkastajan
varmennusraportti
Wärtsilä Oyj Abp:n johdolle
Olemme Wärtsilä Oyj Abp:n (y-tunnus 0128631 -1) (jäljempänä myös ”yhtiö”)
johdon pyynnöstä suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon,
jonka kohteena on ollut yhtiön IFRS -konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1. -
31.12.2024 European Single Electronic Format -muodo ssa (”ESEF-tilinpäätös”) .
Johdon vastuu ESEF-tilinpäätöksestä
Wärtsilä Oyj Abp:n johto vastaa ESEF-tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se
täyttää 17.12.2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2019/815
vaatimukset (”ESEF-vaatimukset”). Tähän vastuuseen kuuluu, että suunnitellaan,
otetaan käyttöön ja ylläpidetään sisäistä valvontaa, joka on relevanttia sellaisen
ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvaa olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä .
Meidän riippumattomuutemme ja laadunhallintamme
Olemme noudattaneet IESBAn (International Ethics Standards Board for
Accountants) Kansainvälisten eettisten sääntöjen tilintarkastusammattilaisille
(sisältäen Kansainväliset riippumattomuusstandardit) (IESBAn eettiset säännöt)
mukaisia riippumattomuusvaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia. Sääntöjen
pohjana olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys, objektiivisuus, ammatillinen
pätevyys ja huolellisuus, salassapitovelvollisuus ja ammatillinen käyttäytyminen.
Yhtiömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa
laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten
standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten
noudattamista koskevat toimintaperiaatteet ja menettelytavat .
Meidän velvollisuutemme
Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme toimenpiteiden ja
hankkimamme evidenssin perusteella lausunto ESEF-tilinpäätöksestä.
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiantomme
kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu)
Muut
varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen
informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus
Kyseinen standardi edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme toimeksiannon
hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko ESEF-tilinpäätöksessä
olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä.
ISAE 3000 (uudistettu) mukaiseen kohtuullisen varmuuden antavaan
toimeksiantoon kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, onko ESEF-
tilinpäätös ESEF-vaatimusten mukainen. Valittavat toimenpiteet perustuvat
tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan
olennaisen ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämisen riskien arvioiminen. Näitä
riskejä arvioidessamme olemme tarkastelleet sisäistä valvontaa, joka on yhtiössä
relevanttia ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta .
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä .
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että Wärtsilä Oyj Abp:n ESEF-tilinpäätös 31.12.2024
päättyneeltä tilikaudelta noudattaa olennaisilta osin ESEF-vaatimuksissa asetettuja
vähimmäisvaatimuksia .
Tämä kohtuullisen varmuuden antava varmennusraporttimme on laadittu
toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme, tästä raportista ja
esittämästämme lausunnosta vain Wärtsilä Oyj Abp:lle, emme kolmansille
osapuolille .
Helsinki
11
.2.2025
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Lauri Kallaskari
KHT
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Wärtsilä Oyj :n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka
kohteena on Wärtsilä Oyj:n (y-tunnus 0128631 -1) toimintakertomukseen sisältyvä
kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti raportointikaudelta 1.1.–
31.12.2024.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella
tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että
konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu
1)
kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
2)
muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)
2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia) .
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Wärtsilä Oyj on yksilöinyt tiedot
kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen
olennaisuusanalyysi).
Lausuntomme ei kata tietojen merkitsemistä kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä
tarkoitetulla tavalla, koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista
noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin
lainsäädännön puuttumisen vuoksi .
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun
varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää
varmennustapaa ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000
(uudistettu)
”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan
taloudelliseen information kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”
.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä .
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme
toimeksiantoa, ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia
ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava
käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien
eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja
määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet
tai menettelytavat .
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Wärtsilä Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä
kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien
kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot
kestävyysraportointistandardien mukaista raport ointia varten
• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista
helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta
annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852
artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen
laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä .
Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa
Raportoitaessa tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja ESRS:n mukaisesti, yhtiön
johto on velvollinen laatimaan tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot raportissa
kuvattujen oletusten perusteella tapahtumista, jotka saattavat tapahtua
tulevaisuudessa, sekä mahdollisista konsernin tulevista toimista. Todelliset
lopputulokset todennäköisesti poikkeavat ennakoiduista, koska odotetut
tapahtumat eivät usein toteudu suunnitellusti .
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun
varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava
varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden
yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät
tekevät konsernikestävyysraportin pe rusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu)
noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi :
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat
konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme
käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta
pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme
antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan
tehokkuudesta .
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia
varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä,
että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä
väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen
valvonnan sivuuttamista .
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet
poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien
varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen
harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta
olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa
toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus,
joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa :
• Haastattelimme yhtiön johtoa ja konsernikestävyysraportin sisältämien
tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja
tytäryhtiöissä, sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoimintaalueilla
hankkiaksemme käsityksen kestävyysraportointiprosessista ja siihen liittyvistä
sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä .
• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin
soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysraportin
sisältämiä tietoja.
• Vierailimme yhtiön toimipaikoilla Suomessa ja Espanjassa ja haastattelimme
etäyhteydellä tytäryhtiön edustajia Ranskassa.
• Arvioimme yhtiön toteuttamaa kaksinkertaisen olennaisuuden
arviointiprosessia suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, ovatko
arviointiprosessista annetut tiedot ESRS-standardien mukaisia.
• Arvioimme, ovatko konsernikestävyysraportin sisältämät kestävyystiedot
ESRS-standardien mukaisia.
• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on
määritellyt konsernin taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset
taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen
säännöstenmukaisuutta .
Helsingissä 11 .2.202 5
PricewaterhouseCoopers Oy
Kestävyystarkastusyhteis ö
Karsten Westerling
KRT