Tulospresentaatio Q4 ja koko vuosi 2004 PDF, 1Mb »
Wärtsilän kannattavuus parani - tilauskanta ennätystasolla
- Wärtsilä-konsernin liikevaihto 2.478,2 milj. euroa (2.357,5)
- Power-liiketoimintojen toiminnallinen kannattavuus parani 5,0%:iin (4,4)
- Konsernin liiketulos 239,8 milj. euroa (-18,4) sisälsi 107,7 milj. euroa myyntivoittoja
- Tilauskanta ennätystasolla 1.855,3 milj. euroa (1.245,0)
- Hallitus esittää osingoksi 0,45 euro/osake sekä ylimääräistä osinkoa 0,45 euroa/osake, eli yhteensä 0,90 euroa/osake
Vuonna 2004 Wärtsilä jatkoi Ship Power- ja Huolto-liiketoimintojen kehittämistä ja vahvistamista strategian mukaisesti. Wärtsilä vastasi Aasian kasvavien laivanrakennusmarkkinoiden haasteeseen aloittamalla potkurien tuotannon Kiinassa. Huollon kehittäminen jatkui sekä laajentamalla huoltopalveluja että kasvattamalla laivojen kokonaishuoltoon keskittyvää Ciserv-ketjua.
Voimalatoiminnan kilpailukykyä hajautetun energiantuotannon ratkaisujen tarjoajana on parannettu. Vahvoille alueille keskittyminen on osoittautunut onnistuneeksi. Voimaloiden huolto- ja käyttöpalvelujen myynnin kasvu on jatkunut suotuisana.
Vuoden 2004 aikana päätettiin moottorituotannon kapasiteetin vähentämisestä tavoitteena joustavuuden lisääminen. Tuotanto Turussa päättyi vuoden 2004 lopussa ja Wärtsilä 46 -moottoreita valmistetaan nyt Triestessä Italiassa. Nopeakäyntisten moottoreiden tuotanto päätettiin lopettaa kokonaan, mikä merkitsee Ranskassa Mulhousen tehtaan tuotannon lopettamista. Nopeakäyntisten moottoreiden tuoteoikeudet myytiin ja neuvottelut ovat käynnissä myös tuotantoyksikön myynnistä. Järjestelyjen jälkeen Wärtsilällä on kaksi joustavasti toimivaa laajan tuotevalikoiman moottoritehdasta, yksi Vaasassa ja toinen Triestessä.
Konsernin liikevaihto ja tulos
Wärtsilä-konsernin liikevaihto kasvoi 2.478,2 milj. euroon (2.357,5). Power-liiketoimintojen liikevaihto oli 2.224,7 milj. euroa (2.155,8). Imatra Steelin liikevaihto kasvoi 25,5% ja oli 254,4 milj. euroa (202,7).
Konsernin liiketulos oli 239,8 milj. euroa (-18,4). Liiketulos sisältää 107,7 milj. euron myyntivoiton Assa Abloy -osakkeiden myynnistä. Konsernin toiminnallinen liiketulos parani 132,0 milj. euroon (100,0). Vastaava kannattavuus oli 5,3% (4,2).
Nettorahoituskulut olivat 3,3 milj. euroa (15,9) eli 0,1% (0,7) liikevaihdosta. Rahoituserät sisältävät osinkoja 8,8 milj. euroa (6,8), joista suurimmat erät olivat Sampo Oyj:n ja Assa Abloy AB:n (publ) osingot. Nettokorot alenivat 9,0 milj. euroon (18,8) hyvän rahoitustilanteen johdosta. Konsernin tulos ennen veroja oli 236,5 milj. euroa (-34,4).
Konsernin verot olivat yhteensä -74,9 milj. euroa (-4,0), josta tilikauden tuloverojen osuus oli -62,4 milj. euroa (-35,3).
Tilikauden voitto oli 160,3 milj. euroa (-39,3). Vuonna 2003 tehty 130 milj. euron rakennejärjestelyvaraus oli riittävä.
Osakekohtainen tulos parani 1,75 euroon (-0,44). Ilman Assa Abloyn osakemyynnistä saatuja myyntivoittoja osakekohtainen tulos oli 0,92 euroa (0,67). Tuotto sijoitetulle pääomalle (ROI) oli 20,4% (0,1). Toiminnallinen ROI oli 11,2% (7,9). Oman pääoman tuotto (ROE) oli 19,7% (-4,5).
Rahoitus ja investoinnit
Wärtsilän liiketoiminnan rahavirta 207,3 milj. euroa (192,1) oli vahva ja rahoitustilanne hyvä. Likvidit varat vuoden lopussa olivat 168,5 milj. euroa (150,0). Korollisen lainapääoman nettomäärä oli 142,2 milj. euroa (353,2). Omavaraisuusaste oli 40,3% (35,0) ja nettovelkaantumisaste 0,18 (0,48).
Vuoden 2004 bruttoinvestoinnit olivat 64,8 milj. euroa (65,4), joka koostui 56,9 milj. euron (62,8) tuotannollisista ja informaatioteknologian investoinneista sekä 7,9 milj. euron (2,6) osakeinvestoinneista. Poistot olivat 85,5 milj. euroa (156,0), joihin sisältyy 26,7 milj. euroa poistoja konsernin liikearvosta. Poistoihin sisältyy myös 14,5 milj. euroa viime vuodelta palautettua rakennejärjestelyihin liittyvää arvonalennusta.
Power-liiketoimintojen tutkimus- ja kehityskulut olivat 57,7 milj. euroa (68,4) eli 2,6% (3,2) liikevaihdosta. Imatra Steelin vastaavat kulut olivat 1,6 milj. euroa (1,7).
Muutoksia konsernirakenteessa
Toukokuussa perustettiin Koreaan Ciserv-yhtiö Ciserv Korea Ltd. Kesäkuussa Wärtsilä osti kaksi hollantilaista laivojen sähkölaitteiden ja elektroniikan korjaus- ja huoltoyhtiötä, jotka nimettiin Ciserv Europoort BV:ksi.
Wärtsilän ja China State Shipbuilding Corporationin (CSSC) potkurituotantoa varten Kiinaan perustama Wärtsilän enemmistösomisteinen yhteisyritys Wärtsilä-CME Zhenjiang Propeller Co Ltd käynnisti toimintansa kesäkuun alussa.
Wärtsilä lisäsi omistusta Japan Marine Technologies Co Ltd:ssa 93,9%:sta 99,6%:iin. Wärtsilä maksoi osakkeista yhteensä 4,2 milj. euroa.
Tietotekniikkasovellusten ylläpito ja tuki ulkoistettiin maailmanlaajuisesti.
Power-liiketoiminnat: Ship Power, Huolto, Voimalat
Power-liiketoimintojen koko vuoden liikevaihto kasvoi 3,2% 2.224,7 milj. euroon (2.155,8). Viimeisellä neljänneksellä kasvua oli 10,2%.
Power-liiketoimintojen liiketulos parani 111,6 milj. euroon (-35,0). Vertailuvuoden liiketulos sisälsi 130 milj. euron rakennejärjestelyvarauksen. kannattavuus parani 5,0%:iin (-1,6). Vertailuvuoden kannattavuus ilman rakennejärjestelyvarausta oli 4,4%.
Uusia tilauksia saatiin merkittävästi enemmän kuin vuotta aiemmin, kasvua oli 29,9%. Voimaloiden tilauskertymä kasvoi 59,5% ja Ship Power -tilausten 33,6%. Tilauskertymä oli 2.791,4 milj. euroa (2.148,7). Tilauskanta vuoden 2004 lopussa oli ennätystasolla eli 1.855,3 milj. euroa (1.245,0), kasvua oli 49,0%. Asiakkaille toimitettiin yhteensä 2.958 MW (2.935) merimoottoreita ja voimaloita.
Ship Power -markkinoilla vilkasta
Laivanrakennuksessa vuosi 2004 oli jälleen ennätyksellinen. Erityisesti LNG-markkinat olivat voimakkaassa kasvussa.
Tankkereita tilattiin vilkkaasti ja irtolastialusten kysyntä on pysynyt vahvana poikkeuksellisen korkeiden rahtihintojen vuoksi. Myös konttirahtien hintojen nousu on heijastunut ennätystilauksina. Matkustaja- ja matkustaja-rahtialuksia tilattiin vilkkaasti etenkin loppuvuodesta.
Merenkulun ja laivanrakennuksen vilkkaus näkyi selvästi Wärtsilän saamissa tilausmäärissä. Uusia laivojen moottori- ja voimajärjestelmätilauksia saatiin vuoden 2004 aikana 33,6% enemmän kuin edellisenä vuonna ja tilauskanta vuoden lopussa oli ennätyksellisen korkealla tasolla eli 812,7 milj. euroa (606,8).
Ship Power -liiketoiminnan koko vuoden liikevaihto laski 8,0% 631,2 milj. euroon (686,1). Lasku heijastelee vuosien 2002-2003 nykytasoa alhaisempaa tilauskertymää. Viimeisellä neljänneksellä Ship-Power -liiketoiminnan liikevaihto kasvoi 14,5% ja tilauskertymä kaksinkertaistui 276,5 milj. euroon (138,7) vastaavaan aikaan verrattuna edellisenä vuonna.
Viimeisellä neljänneksellä Wärtsilän menestys jatkui maakaasun kuljetusalusten (LNG) markkinoilla. Loppusyksyllä ranskalaiselta Alstom Chantiers de l’Atlantique:lta saatiin kolmas moottoritilaus LNG-alukseen. Marraskuussa Wärtsilä sai monipolttoainemoottoritilaukset neljään LNG-alukseen, jotka rakennetaan Koreassa.
Wärtsilän oman useisiin lähteisiin perustuvan selvityksen mukaan hidaskäyntisten päämoottoreiden kokonaismarkkinat vuonna 2004 olivat 24.863 MW (28.727). Wärtsilän osuus tästä oli 4.503 MW (5.868) eli 18% (25). Keskinopeiden päämoottoreiden kokonaismarkkinat kasvoivat 3.990 MW:iin (3.462). Wärtsilän osuus näistä markkinoista oli 1.360 MW (1.018) eli 34%(28). Apumoottorien kokonaismarkkinat olivat 3.544 MW (4.325). Wärtsilän osuus siitä oli 319 MW (346) eli 9% (8).
Wärtsilä luopuu aiemmin käyttämästään Diesel & Gas Turbine Worldwide -tilaston käytöstä heikon vertailukelpoisuuden johdosta. Sen seurantajakso on kesäkuu 2003-toukokuu 2004. Tuolla jaksolla Wärtsilän markkinaosuus laski sekä laivojen keskinopeissa että hidaskäyntisissä päämoottoreissa. Apumoottoreissa markkinaosuus kasvoi hieman.
Wärtsilä vahvisti asemaansa sekä kääntösiipipotkuri- (CPP) että vaihteistomarkkinoilla.
Huolto
Huollon liikevaihto kasvoi 936,8 milj. euroon (885,5) eli kasvua oli 5,8% vuoteen 2003 verrattuna. Neljännellä neljänneksellä kasvua oli 9,1% vertailukauteen nähden.
Pitkäaikaiset käyttö- ja huoltopalvelusopimukset (O&M) kattavat yli 12.000 MW, eli kokonaisuudessaan yli 9% Wärtsilän toimittamasta 130.000 MW:n aktiivisesta moottorikannasta.
Wärtsilän CBM-järjestelmä kattaa yhteensä yli 750 moottoria ja on-line-palveluiden suosio kasvaa edelleen. Merkittäviä merenkulkualan koulutussopimuksia solmittiin. Ciserv-ryhmän laajentaminen jatkui.
Voimalat-liiketoiminta
Voimalat-liiketoiminnan tilauskertymä kasvoi voimakkaasti edelliseen vuoteen verrattuna ja oli vuositasolla korkeampi kuin koskaan aiemmin. Erityisesti kaasuvoimaloiden tilausmäärät kasvoivat voimakkaasti. Vuoden 2004 saadut uudet tilaukset olivat 1.019,5 milj. euroa (639,3). Suurimpana yksittäisenä tekijänä korkeaan tilauskertymään vaikutti Irakista saadut historian suurimmat tilaukset yhteisarvoltaan 360 milj. euroa. Viimeisellä neljänneksellä tilauksia saatiin 211,7 milj. euron arvosta (134,7) eli kasvua oli 57,2% vertailukauteen nähden. Tilauskanta vuoden lopussa oli yli kaksinkertainen vuoden 2003 loppuun verrattuna eli 752,4 milj. euroa (357,2).
Voimalatoiminnan liikevaihto kasvoi 12,9% ja oli 651,9 milj. euroa (577,5). Loka-joulukuun liikevaihto oli 8,3% edellisvuotta korkeampi.
Kaasuvoimaloiden tilauskertymä oli yli kolme kertaa vertailuvuotta korkeampi. Viimeisen neljänneksen merkittävin kaasuvoimalatilaus saatiin Yhdysvalloista. Kyseessä on Wärtsilän historian suurin hajautettuun energiantuotantoon toimittama kaasuvoimalaitos. Myös biovoimaloiden tilauskertymä kasvoi vuoden viimeisellä neljänneksellä vertailukauteen nähden.
Pienten moottori- ja kaasuturbiinivoimaloiden (yksikkökoko 1-60 MW) kokonaismarkkinat kasvoivat noin 14% ajanjaksolla kesäkuu 2003-toukokuu 2004 Diesel & Gas Turbine Worldwiden tilaston mukaan. Kasvu oli erittäin voimakasta raskasöljylaitoksissa, joissa kokonaismarkkinat kasvoivat 81%. Tällä markkinasegmentillä Wärtsilä saavutti historiansa korkeimman markkinaosuuden 70,8% (39,4). Moottoreihin ja kaasuturbiineihin perustuvien kaasuvoimalaitosten kokonaismarkkinat kasvoivat 21,6%. Wärtsilän markkinaosuus tässä segmentissä nousi 3,5%:sta 4,8%:iin.
Moottorivalmistus, tutkimus ja tuotekehitys
Wärtsilä on saanut päätökseen viime vuoden aikana pääosan huomattavasta rakennemuutosohjelmasta. Saavutettu joustavuus ja uudet toimintaperiaatteet luovat hyvät puitteet vastata vaihteleviin markkinoiden tarpeisiin ja mahdolliseen tulevaan kasvuun. Tämänhetkinen tilauskanta varmistaa kapasiteetin täyden käyttöasteen.
Tuotekehityksen painopisteenä on ollut uusien moottoreiden edelleen kehittäminen sekä yhteispaineruiskutusteknologian (Common Rail) soveltaminen olemassa oleviin moottoreihin. Suurin yhteispaineruiskutusmoottori, Sulzer RT-flex96C, käynnistettiin menestyksellisesti toukokuussa ja on nyt toiminnassa. Sulzer RT-flex50 -moottorin kehitystyö jatkuu ja ensimmäinen moottori käynnistetään toukokuussa 2005.
Uusi moottori Wärtsilä 46F tuotiin markkinoille syyskuussa. Uuden moottorin tavoitteena on edelleen vahvistaa Wärtsilän johtavaa asemaa tässä teholuokassa. Kaasumoottoreiden tuotekehitys jatkui ja markkinoiden vastaanotto oli myönteinen.
Loppuvuonna tehtiin päätös Vaskiluodon koevoimalan (WPPP) muuttamisesta Wärtsilän luotettavuustestikeskukseksi.
Imatra Steel
Kysyntä Euroopan erikoisteräsmarkkinoilla kasvoi voimakkaasti sekä takeiden että terästen osalta vuoden 2004 aikana. Terästuotanto maailmanlaajuisesti nousi uusiin ennätyslukemiin. Erityisesti Euroopan ulkopuolella tapahtunut kysynnän ja tuotannon kasvu nosti raaka-aineiden hintoja rajusti ja aiheutti ajoittaisia saatavuusongelmia.
Imatra Steelin liikevaihto oli 254,4 milj. euroa (202,7) eli 25,5% enemmän kuin edellisenä vuonna, jolloin Billnäsin jousiliiketoiminta oli vielä osa Imatra Steel Oy Ab:tä. Vertailukelpoinen liikevaihto vuoden aikana kasvoi 29,5%.
Liikevoitto parani 20,4 milj. euroon (0,7). Vastaava liikevoittoprosentti oli 8,0% (0,3). Edellisen vuoden tulosta rasitti 4,4 milj. euron suuruinen kertaluonteinen käyttöomaisuuden arvonalennus. Tuloksen paraneminen johtui toteutetuista tervehdyttämistoimenpiteistä, lisääntyneistä toimitusmääristä sekä toteutetuista hinnankorotuksista.
Vuoden aikana tehdyt investoinnit kohdistettiin pääasiassa toimitusvarmuuden ja palvelukyvyn parantamiseen. Tuotekehitys keskittyi entistä ympäristöystävällisempiin tuotteisiin.
Wärtsilä-konsernissa hiilidioksidin päästökauppa koskee ainoastaan Imatra Steelin Imatran terästehdasta. Mahdollisten päästöoikeuksien ostoista ei odoteta muodostuvan Imatra Steelin liiketoiminnan kannalta oleellisia kustannuksia.
Omistukset
Wärtsilä myi ensimmäisellä neljänneksellä kaikki omistamansa Assa Abloy AB:n (publ) A-sarjan osakkeet eli 10.546.425 kpl. Kauppahinta oli 116,50 SEK/osake eli yhteensä 1.228,7 milj. SEK (133,3 milj. euroa) ja kaupasta kirjattiin 107,7 milj. euron myyntivoitto.
Wärtsilä omistaa edelleen 17.270.350 kpl Assa Abloyn B-osaketta eli 4,7% kaikista Assa Abloyn osakkeista.Assa Abloyn B-osakkeen arvo 31.12.2004 oli 113,50 SEK. Wärtsilän omistuksen markkina-arvo katsauskauden lopussa oli 217,3 milj. euroa. Kirja-arvo konsernitaseessa on 41,8 milj. euroa.
Wärtsilä myi vuonna 2004 kiinteistöjä ja asunto-osakkeita yhteensä 14,7 milj. eurolla (6,5), josta syntyi 9,8 milj. euron (4,4) myyntivoitto. Kiinteistöjen kirjanpitoarvo ilman konsernin omassa käytössä olevia kiinteistöjä oli vuoden lopussa 14,2 milj. euroa (20,7).
Henkilöstö
Tilivuoden aikana konsernissa oli keskimäärin 12.361 henkilöä (12.293). Tilivuoden lopussa henkilöstön määrä oli 12.475 (12.110). Power-liiketoimintojen henkilöstömäärä oli vuoden lopussa 11.216 (10.897). Huolto-liiketoiminnan henkilöstömäärä kasvoi käyttöpalvelujen kasvun ja yritysostojen kautta. Suurin yksittäinen henkilöstölisäys, 260 henkilöä, oli Kiinassa, jossa aloitettiin potkurinvalmistus. Vähennyksiä on tapahtunut Suomessa, Ranskassa, Norjassa ja Sveitsissä. Tuotannon lopettamisesta aiheutuvat suurimmat henkilöstövähennykset Turussa ja Ranskan Mulhousessa toteutuvat vuoden 2005 puolella.
Muutokset omistajarakenteessa
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman osuus Wärtsilän äänimäärästä laski alle 5%:n. Muutos oli seurausta vaihtovelkakirjalainojen konvertoinnista ja 24.5.2004 kaupparekisteriin merkitystä osakepääoman korotuksesta.
Fiskars Oyj Abp lisäsi huhtikuussa omistustaan Wärtsilä Oyj Abp:ssa 20,5%:iin osakkeista ja 28,1%:iin äänistä.
Yhtiökokoukset
Varsinainen yhtiökokous 15.3.2004 päätti jakaa osinkoa 0,75 euroa osakkeelta.
Hallitukseen päätettiin valita seitsemän jäsentä. Hallituksen jäseniksi valittiin toimitusjohtaja Heikki Allonen, vuorineuvos Göran J. Ehrnrooth, toimitusjohtaja Risto Hautamäki, ministeri Jaakko Iloniemi, merenkulkuneuvos Antti Lagerroos, toimitusjohtaja Bertel Langenskiöld ja toimitusjohtaja Paavo Pitkänen.
Hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Antti Lagerroosin ja varapuheenjohtajaksi Göran J. Ehrnroothin. Hallitus nimesi kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunnan ja nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan. Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi hallitus valitsi Antti Lagerroosin ja jäseniksi Heikki Allosen, Risto Hautamäen ja Paavo Pitkäsen. Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajaksi hallitus valitsi Antti Lagerroosin ja jäseniksi Göran J. Ehrnroothin ja Jaakko Iloniemen.
Tilintarkastajaksi valittiin KHT-yhteisö KPMG Oy Ab.
Ylimääräinen yhtiökokous 1.12.2004 päätti jakaa ylimääräistä osinkoa 1 euro/osake. Yhtiökokous päätti myös yhtiön osakepääoman korottamisesta rahastoannilla 215.951.442 eurosta 323.927.159,50 euroon. Rahastoannissa
annettiin kahta (2) vanhaa A-osaketta kohti yksi (1) uusi A-osake ja kahta (2) vanhaa B-osaketta kohti yksi (1) uusi B-osake eli yhteensä 7.859.862 uutta 3,50 euron nimellisarvoista A-osaketta ja 22.990.343 uutta 3,50 euron nimellisarvoista B-osaketta. Korotuksen jälkeen osakkeiden lukumäärä on 92.550.617 kpl, josta A-osakkeita 23.579.587 kappaletta ja B-osakkeita 68.971.030 kappaletta.
Yhtiöjärjestystä muutettiin siten että yhtiön vähimmäispääoma on 200.000.000 euroa ja enimmäispääoma on 800.000.000 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Osakkeet kuuluvat sarjaan A tai sarjaan B. Sarjan A osakkeita on enintään 100.000.000 kappaletta ja sarjan B enintään 200.000.000 kappaletta.
Johto
Insinööri Lars Hellberg (45) nimitettiin Wärtsilän moottorivalmistuksesta ja -teknologiasta vastaavaksi johtajaksi ja johtokunnan jäseneksi 1.6.2004 alkaen. Uusiksi varatoimitusjohtajiksi 1.1.2005 alkaen nimitettiin yhtiön talous- ja rahoitusjohtaja KTM Raimo Lind ja Ship Power -liiketoiminnan johtaja dipl.ins. Mikael Mäkinen. Lind toimii myös toimitusjohtajan sijaisena. Aikaisempi varatoimitusjohtaja Sven Bertlin, joka vastasi myös moottorivalmistuksesta ja -teknologiasta kesäkuun alkuun saakka, jäi eläkkeelle 31.12.2004.
Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
Vuoden 2005 alussa Wärtsilä allekirjoitti sopimuksen saksalaisen Deutz AG:n keskisuurten ja suurten merimoottoreiden huolto-liiketoiminnan ostamisesta. Kauppahinta on 115 miljoonaa euroa. Tavoitteena on allekirjoittaa lopullinen sopimus vuoden 2005 neljän ensimmäisen kuukauden aikana. Kauppa edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksymistä.
Wärtsilä päätti aloittaa ohjailupotkurien valmistuksen Kiinassa perustamalla Wuxi:iin Kiinaan nykyaikaisen tehtaan. Tuotanto aloitetaan vuoden 2005 keskivaiheilla. Tehdasinvestoinnin arvo on 6,6 milj. euroa.
Markkinanäkymät 2005
Laivojen kysyntä pysyy korkealla tasolla, mikä johtuu rahtien voimakkaasta kehityksestä. Telakoiden kapasiteetit ovat edelleen täydessä käytössä ja telakat ovat alkaneet myydä vuoden 2008 toimituksia. Clarkson Research Studies – laitoksen mukaan Japanissa laivojen kotimainen kysyntä on vahvaa ja laivanrakennuskapasiteetti on varattu jo vuodelle 2008 ja jossakin määrin vuodelle 2009. Kulutustavarateollisuuden jatkuva siirtyminen Aasiaan ja lisääntyvä maailmanlaajuinen metallien, elintarvikkeiden, polttoaineiden ja maakaasun kysyntä lisäävät kuljetuskapasiteetin tarvetta.
Markkinoilla ei ole tällä hetkellä nähtävissä merkkejä laivojen tilausmäärien laskusta. Asiakkaiden arvioiden mukaan vuoden 2005 alkupuolella uusien laivojen tilausaktiviteetti pysyy viime vuoden tasolla. Odotettavissa on kuitenkin jonkin verran uusien laivojen tilausten vähenemistä vuosien 2005–2006 aikana, koska telakoiden käyttöaste on korkea.
Teräksen korkea hinta ja heikko dollari ovat johtaneet siihen, että telakat pyrkivät siirtämään kustannuksiaan varustamoille ja alihankkijoille.
Huolto jatkaa kasvuaan uusien tuotteiden ja yritysostojen kautta. Wärtsilä tarjoaa monipuolisia huoltopalveluja, räätälöityjä ratkaisuja ja kattavia koulutusratkaisuja maailmanlaajuisen huoltoverkoston turvin. Keskeistä on asiakkaan laitteiston mahdollisimman pitkä elinkaari, niiden hyvä tuottavuus ja samalla elinkaaren aikaisten kustannusten minimointi. O&M-sopimusten määrä on osoitus asiakkaiden luottamuksesta Wärtsilän osaamiseen toimitettujen laitteistojen käytön optimoinnissa.
Voimalamarkkinoiden odotetaan myös lähitulevaisuudessa pysyvän hyvällä tasolla sekä raskasöljylaitosten että kaasuvoimalaitosten osalta. Kysyntä jakautuu
aiempaa tasaisemmin eri alueille, mikä vähentää riippuvuutta yksittäisistä markkinoista. Öljyn korkeahkon hintatason vaikutukset maailmantalouteen sekä valuuttakurssikehitys saattavat vaikuttaa jollakin aikavälillä voimalaitosalaan.
Wärtsilän perinteistä voimaloiden markkina-aluetta ovat olleet saaret ja syrjäiset alueet sekä maat, joissa on heikko kantaverkko. Nykyisellä kilpailukykyisellä tuotevalikoimalla ja maailmanlaajuisen myyntiverkoston avulla Wärtsilä tulee pitämään markkinajohtajan aseman tällä raskasöljysektorilla. Kaasukäyttöisten voimaloiden osuus jatkaa kasvuaan, osittain siksi, että Euroopasta ja erityisesti Pohjois-Amerikasta on odotettavissa lisää tilauksia. Tähän vaikutta myös se, että kaasun käyttö on saamassa jalansijaa kaikkialla maailmassa.
Imatra Steelin kysynnän odotetaan jatkuvan hyvänä erikoisteräs- ja ajoneuvomarkkinoilla vuoden 2005 aikana.
Konsernin tulosnäkymät vuodelle 2005
Wärtsilän Power-liiketoimintojen liikevaihto kasvaa 10–15% vuonna 2005, mikä perustuu konsernin vahvaan tilauskantaan. Kannattavuus tulee vaihtelemaan voimakkaasti eri neljänneksillä, ensimmäisen neljänneksen ollessa heikoin. Wärtsilän Power-liiketoiminnoille asettama kannattavuustavoite saavutetaan vuoden loppuun mennessä. Wärtsilä on alkaneena vuonna siirtynyt noudattamaan kansainvälistä raportointistandardia (IFRS). Tämän standardin mukaiseksi muutettu vertailukelpoinen kannattavuustavoite (EBITA) on yli 8%.
Imatra Steelin liikevaihdon odotetaan edelleen kasvavan ja kannattavuuden paranevan edelliseen vuoteen verrattuna.
Wärtsilä Oyj Abp
Raimo Lind
Talous- ja rahoitusjohtaja
Eeva Kainulainen
Tiedotusjohtaja
Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitetyt luvut ovat tilintarkastamattomia.
LIITTEET:
Keskeistä tilivuodelta
Tuloslaskelma
Tase
Rahoituslaskelma
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Wärtsilä Oyj Abp LIITE 6 TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 4.2.2005
HALLITUKSEN EHDOTUS 21.03.2005 PIDETTÄVÄLLE VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE HALLITUKSEN VALTUUTTAMISESTA PÄÄTTÄMÄÄN OMIEN OSAKKEIDEN HANKKIMISESTA JA NIIDEN LUOVUTTAMISESTA
Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle:
a) että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen hankkimaan voitonjakoon käytettävissä olevilla varoilla yhtiön omia A- ja B-sarjan osakkeita osakelajien osakkeiden lukumäärien suhteessa siten, että hankittavien osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo ja niiden tuottama äänimäärä on enintään viisi prosenttia (5 %) yhtiön osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden äänimäärästä.
Osakkeita voidaan hankkia ainoastaan julkisessa kaupankäynnissä, jolloin osakkeet hankitaan hankintahetken pörssikurssiin muussa kuin osakkeenomistajien omistusten suhteessa.
Valtuutusta saadaan käyttää osakkeiden hankkimiseksi käytettäväksi vastikkeena tulevissa yrityskaupoissa tai teollisissa järjestelyissä tai käytettäväksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi tai osana yhtiön kannustinjärjestelmää. Osakkeet voidaan ostaa myös muuta kuin rahavastiketta vastaan.
Valtuutus on voimassa yhden vuoden yhtiökokouksen päätöksestä.
b) että yhtiökokous valtuuttaa hallituksen luovuttamaan edellä mainitun valtuutuksen perusteella omia osakkeita siten, että luovutettavien osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo ja niiden tuottama äänimäärä on enintään viisi prosenttia (5%) yhtiön osakepääomasta ja kaikkien osakkeiden äänimäärästä.
Hallitus valtuutetaan päättämään siitä, kenelle ja missä järjestyksessä omia osakkeita luovutetaan. Hallitus voi päättää omien osakkeiden luovuttamisesta muutoin kuin siinä suhteessa, jossa osakkeenomistajalla on etuoikeus hankkia yhtiön omia osakkeita. Hallitus päättää osakkeiden luovutushinnasta ja luovuttamisen muista ehdoista ja osakkeet voidaan luovuttaa muuta vastiketta kuin rahavastiketta vastaan. Valtuutus sisältää oikeuden määrätä niistä perusteista, joiden mukaan luovutushinta määritellään. Osakkeita saadaan luovuttaa vastikkeena yrityskaupoissa tai teollisissa järjestelyissä tai käytettäväksi yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi tai osana yhtiön kannustinjärjestelmää.
Valtuutus on voimassa yhden vuoden yhtiökokouksen päätöksestä.
Helsingissä 3. päivänä helmikuuta 2005
HALLITUS
Tilinpäätöstiedote 2004 sisältäen tilinpäätöstiedot ja taulukot (pdf-tiedosto).
LEHDISTÖ- JA ANALYYTIKKOTILAISUUS Hotel Hilton Strandin Ariadne-kabinetissa 4.2.2005 klo 10.45. Englanninkielisessä, noin tunnin mittaisessa tilaisuudessa, joka on samalla kansainvälinen puhelinkonferenssi, on mahdollisuus esittää kysymyksiä konsernijohtaja Ole Johanssonille ja talous- ja rahoitusjohtaja Raimo Lindille.
Puhelinkonferenssiin voi osallistua soittamalla numeroon +44 87000 13144, ”Wärtsilä Annual Results” hieman ennen klo 10.45.
